Mitä älypuhelimesi kertoo sinusta? Mobiilialustojen suunnittelu antropologisessa tarkastelussa

Älypuhelin on tänä päivänä kulttuurin jatke ja yhteisöllisyyden välikappale. Mobiilialustojen ja käyttöjärjestelmien suunnittelussa tulee ottaa erilaiset käyttäjäryhmät sekä tavat ja normit huomioon, sillä mobiilikulttuurien osa-alueet muokkaavat käyttäjien sosiaalista persoonaa ja käyttäytymistä. Antropologiselle osaamiselle on suunnitteluprosessissa käyttöä. 

Kulttuuri, ant­ro­po­lo­gin käsi­te­pan­kin keskeisin termi on kaikkea muuta kuin helposti mää­ri­tel­tä­vä. Antropologiassa kulttuuri-käsite on pyritty hah­mot­ta­maan yhteis­kun­ta­tie­teel­li­se­nä, mutta ran­tau­tues­saan laajalti myös puhe­kie­leen ja nykyisin jopa tieto- ja vies­tin­tä­tek­no­lo­gian kentälle, on sen kon­teks­tis­ta riip­pu­viin mer­ki­tyk­siin syytä kiin­nit­tää huomiota.

The Information Architecture ‑ins­ti­tuu­tin jär­jes­tä­mäs­sä IDEA 2010 ‑suun­nit­te­li­ja­kon­fe­rens­sis­sa kult­tuu­rin ja ant­ro­po­lo­gian käsitteet nousivat esiin yhtey­des­sä, jota voisi edel­leen­kin luon­neh­tia ajan­koh­tai­sek­si. Erityisesti käyt­tä­jä­ko­ke­muk­seen perus­tu­vaan mobii­li­lai­te- ja verk­ko­suun­nit­te­luun eri­kois­tu­nut suun­nit­te­li­ja Josh Clark esitteli näke­myk­sen­sä alati lisään­ty­vis­tä mobii­lia­lus­tois­ta eri­lai­si­na “kult­tuu­rei­na”.

Eri mobii­lia­lus­tat ja käyt­tö­jär­jes­tel­mät muo­tou­tu­vat hänen mukaansa oman­lai­sik­seen eri­lais­ten käyt­tä­jä­ryh­mien, tapojen ja normien sekä hal­lin­nol­lis­ten jär­jes­tel­mien kautta. Nämä mobii­li­kult­tuu­rien osa-alueet muok­kaa­vat vas­taa­vas­ti mobii­lia­lus­tan käyt­tä­jien käyt­täy­ty­mis­tä ja sosi­aa­lis­ta persoonaa. AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tus poimi tämän lähes­ty­mis­ta­van tar­kem­paan syyniin.

Mobiilikäyttöjärjestelmien ympärille nivou­tu­vat käyt­tä­jä­kun­nat ja sovel­lus­formaatit voidaan Clarkin näke­myk­sen mukaan nähdä uuden­lai­se­na yhtei­söl­li­syy­den muotona, joka laajentaa arkie­lä­män sosi­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä. Clarkin mukaan suun­nit­te­li­joi­den haasteena on tavoittaa entistä sir­pa­lei­sim­pia yleisöjä ja käyt­tä­jä­ryh­miä. Sovellusten koh­den­ta­mi­nen tietylle ostajana toi­mi­val­le mobii­lia­lus­tal­le muuttuu sel­keäm­mäk­si, kun alustan käyt­tä­jien yhtei­söi­den­ti­teet­ti nähdään osana siihen liittyvää kult­tuu­ria.

Clark luon­neh­tii­kin suun­ni­te­li­jan­työ­tä erään­lai­sek­si ant­ro­po­lo­giak­si, mikä mie­ti­tyt­tää tulevaa aka­tee­mis­ta ant­ro­po­lo­gia. Yhteistyö näiden kahden alan välillä tuottaa varmasti uuden­lais­ta näkemystä suun­nit­te­lun ja tuotannon kentälle, mutta ne tulisi ehdot­to­mas­ti edelleen erottaa eril­li­sik­si asian­tun­ti­juuk­sik­si.

Kuva: Sara Kurfess/​Unsplash (CC0)

Mielikuvamarkkinoinnissa tärkeää on toki tar­kas­tel­la kussakin käyt­tä­jäyh­tei­sös­sä vai­kut­ta­vaa sym­bo­lis­mia ja lop­pu­tuot­tee­seen lii­tet­ty­jä mer­ki­tyk­siä. Suunnittelija nostaa esi­merk­ki­mo­bii­li­kult­tuu­rik­si muun muassa iPhone-yhteisön, jonka muo­dos­ta­vat käyt­tä­jien lisäksi myös Applen mark­ki­noin­nis­ta ja ima­gon­hal­lin­nas­ta vastaavat tahot. Clarkin mukaan iPhone edustaa mobii­li­kult­tuu­ri­na aktii­vis­ten ja luovien yksi­löi­den yhteisöä, jossa sosi­aa­li­set suhteet koros­tu­vat.

Tämä näkyy siinä, miten iPhonen käyttäjät voivat rää­tä­löi­dä mobii­li­lait­teen­sa sisällön halua­mak­seen lataa­mal­la valit­se­mi­aan sovel­luk­sia, sekä toisaalta siinä, miten mobii­li­lai­te­mai­nok­sis­sa käytetään sosi­aa­li­siin tapah­tu­miin, ihmis­suh­tei­siin ja tun­tei­siin viit­taa­vaa reto­riik­kaa. Clark vertaa tätä Android-käyt­tö­jär­jes­tel­mää tukevan mobii­li­lait­teen mai­nok­seen, jossa tek­no­lo­gi­nen inno­vaa­tio saa­vu­te­taan tun­te­mat­to­mas­sa ava­ruu­des­sa. Erot tärkeiksi koetuissa mer­ki­tyk­sis­sä voidaan löytää ant­ro­po­lo­gi­sen tar­kas­te­lun kautta.

Käyttäjäkunnan pro­fi­loi­mi­nen Clarkin tavoin mark­ki­noin­ti­tar­koi­tuk­siin ant­ro­po­lo­gias­ta tuttua kulttuuri-käsitettä lainaten ei kui­ten­kaan jää ongel­mat­to­mak­si. Mobiilikäyttäjäyhteisöjen ver­taa­mi­nen etno­gra­fien perin­tei­ses­ti tutkimiin kult­tuu­rei­hin voi kuulostaa hedel­mäl­li­sel­tä lähes­ty­mis­ta­val­ta, mutta vaarana on näiden “kult­tuu­rien” käsit­tä­mi­nen eril­li­si­nä, homo­gee­ni­si­nä ja muut­tu­mat­to­mi­na ryhminä.

Epäselväksi jää myös se, poh­jau­tu­vat­ko Clarkin esit­te­le­mät käyt­tä­jä­pro­fii­lit tilas­tois­ta tul­kit­tui­hin joh­to­pää­tök­siin vai syvempään kent­tä­työ­hön. Jälkimmäisen avulla ant­ro­po­lo­git voivat saada otteen niin koko mobii­li­kult­tuu­rin muu­tok­sis­ta sekä eri käyt­tä­jäyh­tei­söis­sä toi­mi­vis­ta eri­lai­sis­ta yksi­löis­tä.

Antropologisen tiedon val­jas­ta­mi­nen yri­tys­käyt­töön nostaa kuitenkin edelleen esiin uuden­lai­sia kysy­myk­siä esi­mer­kik­si kent­tä­työ­tä taus­toit­ta­vien talou­del­lis­ten int­res­sien eet­ti­syy­des­tä, joita poh­dit­tiin AntroBlogin työ­elä­mä­toi­mi­tuk­sen puolesta jo hel­mi­kuus­sa. Johtopäätöksestä muo­dos­tuu­kin vähin­tään­kin kak­si­piip­pui­nen: voidaanko Clarkin käyt­tä­jä­kult­tuu­ri­pro­fi­loin­nin kaltainen työ jättää mark­ki­noin­nin ja suun­nit­te­lun ammat­ti­lai­sil­le, vai voidaanko sitä kehittää ja ennen­kaik­kea syventää ant­ro­po­lo­gi­sin keinoin, tie­tee­na­lan peri­aat­tei­ta kun­nioit­taen?

Kuva: Patrick Tomasso/​Unsplash (CC0)

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Sonja-Riitta Laine on valmistunut valtiotieteiden kandidaatiksi sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Tällä hetkellä hän opiskelee tanssitaiteilijaksi Tukholman taideyliopiston BA in Dance Performance –tutkinto-ohjelmassa. Sonja-Riittaa kiehtoo ruumiillisuuden ja fenomenologian teorioihin pohjaava tutkimus sekä antropologisen tiedon ja tanssin kohtaamispisteet taiteen tekemisessä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa.

Jalkoihin voidaan kiinnittää monenlaista teknologiaa eri ympäristöjä varten, ja niitä voidaan käyttää luovasti apuna niin arkisissa askareissa kuin urheilusuorituksissa. Jalkojen roolin ymmärtäminen pelkkinä ihmistä liikuttavina mekaanisina laitteina voi paitsi muokata jalkojen toimintaa ja fyysistä rakennetta, myös vaikuttaa taustaoletuksina tieteellisissä teorioissa.

Ilman työsuhdetta työskentelevän toimittajan työ on paikoin epävarmaa, mutta usein palkitsevaa. Työkentällä-haastattelussa freelancetoimittaja ja järjestöviestijä Lea Pakkanen kertoo uusimmasta inkerinsuomalaisuutta käsittelevästä näyttely- ja tietokirjahankkeestaan, joka vei hänet matkalle sukunsa historiaan.

Strategiakonsultti Mikko Leskelältä julkaistiin lokakuun alussa teos ‘Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä’. Nimensä mukaisesti kirja valottaa, miten yritysten strategiatyö on muuttunut, miten ihmistieteellisellä osaamisella voidaan selvittää strategiatyön vaikeimpia kysymyksiä ja miten ihmistieteellistä konsultointia käytännössä tehdään. Design-antropologi Anna Haverinen tarttuu teokseen kirja-arvostelussa.