Mikä yhdistää Tom Cruisea, kolonisoitua Tasmaniaa ja marsilaisten hyökkäystä maahan? Ne kaikki liittyvät Maailmojen sotaan, erääseen varhaisimmista science fiction -teoksista.
Science fiction sai alkunsa kolonialistisen Euroopan kulttuurikentällä sosiaalidarwinistisena pohdiskeluna ihmiskunnan alkuperästä, kohtalosta ja kehityksestä. 1800-luvun loppupuolen tarinoissa kolonialistinen asetelma kääntyy ympäri. Avaruuden vierailijat ihmettelevät valkoisia, takapajuisia ihmisiä, joiden teknologia ja tavat ovat pöyristyttäviä.
H.G. Wellsin Maailmojen sota (1897) on viihdyttänyt ja järkyttänyt yleisöä niin kirjan, sarjakuvien, kuunnelmien kuin elokuvienkin muodossa. Tuorein näistä on Tom Cruisen tähdittämä Hollywood-filmatisointi vuodelta 2005. Tarinassa marsilaiset hyökkäävät Englantiin. Niiden teknologia on edistyneempää ja tuhoisampaa kuin ihmisten, ja rauhanlippua heiluttelevat lontoolaiset räjäytetään surutta. Kirjailija kehottaa lukijoita pohdiskelemaan marsilaisten raakuutta. Eivätkö englantilaiset itse pyyhkäisseet koko Tasmanian kansan tieltään muutama vuosikymmen aiemmin, uusia hedelmällisiä maita etsiessään?
Viktoriaanisen ajan antropologit olivat auttamattoman evoluutiokeskeisiä. He olivat pahoillaan tasmanialaisten kohtalosta, mutta arvelivat että lopputulos oli väistämätön. Villit tasmanialaiset nähtiin jäänteinä ihmiskunnan menneisyydestä, kansana joka ei ollut kehittynyt sivistyneiden eurooppalaisten tasolle. Kulttuurievoluution hengessä Wells rinnastaa Englantia valloittavat marsilaiset ylimielisiin kolonialisteihin valtaamassa teknisesti vähemmän kehittynyttä sivilisaatiota. Marsilaiset voidaan myös nähdä versiona ihmiskunnan omasta tulevaisuudesta, ylikehittyneine aivoineen ja koneproteeseineen.
Toimitus
- Kuva: Amazing Stories -lehden kansi, lokakuu 1926. Wikimedia Commons.
Lukemista
- John Rieder. Colonialism and the Emergence of Science Fiction. 2008.
