Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään?
Kulttuuri tutuksi liikkuen
Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Pelkästään turvapaikkahakemuksia täytettiin noin 32 500, eli niiden määrä lähes yhdeksänkertaistui verrattuna vuotta aiempaan. Moni maahantulija saa työ- tai oleskeluluvan ja asuu Suomessa ainakin vuoden verran, jolloin häntä pidetään maahanmuuttajana. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Suomessa maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaaminen on jokaisen kunnan lakisääteinen tehtävä. Voidaanko tätä uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla? Kuinka kulttuurit kohtaavat liikunnan parissa?Uuteen yhteiskuntaan kotoutuminen on monivaiheinen prosessi, jonka päämääränä on omaksua uuden kotimaan toimintatavat ja kieli lähtömaan kulttuurin rinnalle. Kotoutumisen lähtökohdat vaihtelevat, koska maahanmuuttajien joukko on moninainen – pakolaisista paluumuuttajiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut maahanmuuttajien kotouttamisen tavoitteeksi suomalaisen yhteiskunnan toimintaan osallistumisen, jota ministeriö haluaa edistää myös liikunnan avulla. Liikunta voi toimia kotouttamisen työkaluna, sillä liikunnan kansainvälinen kieli antaa mahdollisuuden sosiaalisten verkostojen muodostamiseen, kielten oppimiseen ja kulttuurien välisten rajojen rikkomiseen.Suomen kiihtyvä maahanmuuttotilanne sai meidät käärimään antropologiset hihamme ja tarttumaan liikuntaan kotoutumisen edistäjänä. Maahanmuuttajanaisten tiedetään harrastavan vähemmän liikuntaa kuin maahanmuuttajamiesten tai kantaväestön. Siksi halusimme pro gradu -tutkielmassamme tutkia nimenomaan maahanmuuttajanaisten suhdetta säännönmukaiseen fyysiseen aktiivisuuteen – eli liikuntaan.Haastattelimme kahdeksaatoista joensuulaista maahanmuuttajanaista seitsemästä eri lähtömaasta. Haastateltavat naiset olivat iältään 19 – 63 -vuotiaita, ja he olivat asuneet Suomessa vähintään vuoden. Heidän joukossaan oli opiskelijoita, työttömiä, työssäkäyviä, kotiäitejä ja eläkeläisiä, joten aineisto muodostui moniääniseksi.
Liikunta näyttäytyi haastatteluissa parhaimmillaan terveyttä edistävänä väylänä uuden kotimaan tapakulttuurin ja kielen omaksumiseen. Toisaalta kaikilla maahanmuuttajilla ei ole yhtäläistä tietoutta liikunnan terveysvaikutuksista, ja jotkin liikuntamuodot voidaan kokea omaan uskontoon sopimattomiksi. Monet kaipaavat maahanmuuttajaryhmien sijaan aidosti monikulttuurista liikuntatoimintaa yhdessä kantaväestön kanssa.
Sosiaaliantropologi Steven Vertovecin mukaan antropologit ovat viime vuosina kiinnostuneet muuttoliikkeiden ja maahanmuuton kulttuurisesta ja sosiaalisesta tutkimuksesta. Keskityimmekin tutkimuksessamme maahanmuuttajanaisten liikuntasuhteisiin. Halusimme saada selville kuinka heidän suhteensa liikuntaan on lähtömaassa muovautunut, ja miten se on vaikuttanut suomalaiseen liikuntakulttuuriin kotoutumiseen. Pyrimme ymmärtämään joensuulaisen maahanmuuttajanaisen liikuntasuhteiden rakentumista esimerkiksi kasvatuksen, koulutuksen ja lähtömaan liikuntakulttuurin vaikutusten kautta.
Kuva: Karen Arnold (CC0)
Lenkkipolulla tavataan!
Tutkimusten mukaan maahanmuuttajanaiset harrastavat Suomessa samoja liikuntalajeja kuin kantaväestökin. Lenkkeily, pyöräily ja kuntosaliharrastus olivat haastattelemiemme maahanmuuttajanaisten keskuudessa suosituimpia liikuntalajeja. Haastateltavat kertoivat harrastavansa liikuntaa pääosin yksin ja läheistensä kanssa, liikuntaryhmissä harrastamisen sijaan. Moni mielsi kotitöiden tekemisen ja lapsista huolehtimisen eli arkiliikunnan riittäväksi liikunnaksi etenkin silloin, kun naiset eivät eri syistä olleet harrastaneet liikuntaa lähtömaissaan.lakisääteinen tehtävä. Voidaanko tätä uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla? Kuinka kulttuurit kohtaavat liikunnan parissa?
Kuva: George Hodan (CC0)
Kenties maailman suosituimman joukkuelajin, jalkapallon, sijaan haastateltavamme suosivat lentopalloa ja koripalloa. Näitä lajeja moni oli pelannut lähtömaassaan esimerkiksi koulun liikuntatunneilla. Esimerkiksi Venäjältä muuttaneiden haastateltavien vastauksissa korostui lajikirjoltaan vaihteleva ja tuloksien mittaamiseen keskittyvä koululiikunta, kun taas Afganistanista muuttaneet naiset kertoivat koulunkäynnin – saati koululiikunnan – olleen sodan takia vaikeaa.
Liikunnalla kotoutuminen on varsin vaivatonta, kun lähtö- ja tulomaan liikuntakulttuureissa ei ole isoja eroja. Tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi venäläistaustainen väestö Suomessa jakaa kantaväestön kanssa yhtenevät liikuntatottumukset. Suuret elinolosuhteiden muutokset taas saattavat altistaa liikkumattomuudelle.
Olosuhteisiin liittyvän liikuntakasvatuksen merkitys korostui haastatteluissa. Aktiivisesti liikkuvan perheen tytär jatkoi liikuntaharrastuksiaan myös Suomessa, kun taas liikuntaa harrastamattomassa perheessä kasvanut nainen kertoi olleensa tietämätön liikunnan harrastamisen hyvistä puolista. Ystävien esimerkki ja liikunnan harrastamisen yleisyys Suomessa saivat hänet kuitenkin kokeilemaan liikuntaharrastusta, joka jatkuu yhä. Toinen haastateltava kertoi nuoruudessaan ymmärtäneensä, että perheen vaaliman kouluttautumisen sijaan elämässä merkityksellisempää ovat terveys ja hyvinvointi, joita liikunta edesauttaa.
Useat haastateltavamme korostivat liikunnan edistävän hyvinvointia. Kotimaisessa maahanmuuttajatutkimuksessa on järjestelmällisesti havaittu, että terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä asioita maahanmuuttajille liikunnassa ja urheilussa. Liikunta voi auttaa painonhallinnassa, vähentää stressiä ja parhaimmillaan mahdollistaa jopa kokonaan uuden sosiaalisen elämän luomisen, kertoivat haastateltavamme.
Kysyntä aidosti monikulttuuriselle ja avoimelle liikuntatoiminnalle kävi ilmi useissa haastatteluvastauksissa. Moni maahanmuuttaja haluaa liikkumaan yhdessä muiden suomalaisten kanssa oppiakseen suomen kieltä ja tapakulttuuria, mutta osa kokee suomalaisiin tutustumisen vaikeana liikunnan parissakin. Eräs haastateltava sanoi käyneensä vuosia liikuntaryhmässä, mutta kukaan ryhmäläisistä ei edelleenkään vastannut hänen tervehdyksiinsä.Moni haastateltava kertoi Suomeen muutettuaan huomanneensa, että suomalaiset liikkuvat aktiivisesti etenkin ulkona. Luontoliikunnan mahdollisuudet – puhdas ympäristö ja valaistut ulkoilureitit – saivatkin kiitosta muutamilta haastateltaviltamme. Suomen vaihtelevat vuodenajat aiheuttivat monelle maahanmuuttajalle ihmetystä: voiko syyssateella tai talvellakin juosta ulkona, onko se terveellistä? Hiihto ja luistelu eivät olleet kaikille tuttuja lajeja, mutta moni olisi ollut innokas opettelemaan niitä. Jälleen esiin nousi toive liikuntalajien opettelusta ja liikunnan harrastamisesta yhdessä kantaväestön kanssa. Haastatteluissamme erityismaininnan sai hyvin suomalaiseksi luonnehdittu sauvakävely:
“Ja tota, Suomessa on tämmönen sauvakävely, se kuuluu ”pohjanmaiden” juttuun ja tämmönen aika kulttuurinen harrastus, ja kyllä – ei löydy Kiinasta.”
Cross country skiing. Kuva: Paul Chapman. (CC BY-SA 2.0)
Koska Suomeen saapuu maahanmuuttajia erilaisista taustoista, on monella myös vahva liikuntatausta. Kotoutumista voi edesauttaa tutun liikuntaharrastuksen jatkaminen tulomaassa: eräs haastateltava kertoi oppineensa eniten Suomen kielestä ja kulttuurista tanssiharrastuksen parissa. Kotouttamisnäkökulmasta liikunta halutaankin nähdä yhteiskuntaan kiinnittymisen välineenä. Maahanmuuttoprosessin alkuvaiheen ja arjen elämän tasautumisen jälkeen liikunta voi toimia merkityksellisenä identiteetin rakentajana ja uusien vuorovaikutussuhteiden alustana kaikenikäisille.
Liikunnalla kotoutumista kehittämässä
Liikunnalla kotoutumisessa voi olla paljon mutkia matkassa. Yksi kimuranteimmista asioista on tietouden puute liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista. Saattaa tuntua inhottavalta ajatukselta harrastaa liikuntaa, mikäli lopputuloksena on vain ikävää lihaskipua terveyden kohentamisen sijaan. Tutkimuksissa onkin havaittu, että maahanmuuttajien käsitykset liikunnan terveyshyödyistä vaihtelevat suuresti.
Haastatteluissa kävi ilmi, että esimerkiksi Somaliassa musliminaisten ei ole ollut sopivaa polkupyöräillä tai harrastaa jalkapalloa. Yleisesti nousi esille ajatus siitä, ettei nainen kaikissa maissa ehdi tai ole vapaa harrastamaan liikuntaa kodin ulkopuolella.
Kulttuurisen ympäristön muutos voi kuitenkin muuttaa asennoitumista liikuntalajia kohtaan. Suomessa polkupyörä osoittautui järkeväksi, perheen hyväksymäksi kulkupeliksi ja jalkapallo mukavaksi ajanvietteeksi. Osa maahanmuuttajanaisista kertoi uskonnollisten pukeutumis- ja siveyssääntöjen joskus rajoittavan liikunnan harrastamista, mutta sopivia ratkaisuja oli löydetty. Moni haastateltava kävi kuntosalilla erillisellä naisten vuorolla, ja raajat peittävässä burkini -uima-asussa kerrottiin olevan mukavinta uida luonnonvesissä.
Liikuntatietouden puutteen ja uskonnon sanelemien ehtojen ohella kommunikaatio-ongelmat ja taloudellinen epävarmuus voivat hankaloittaa maahanmuuttajanaisten liikunnan harrastamista. Ratkaisuna haasteisiin toimii haastateltaviemme mukaan usein pieni muutos tai soveltaminen: esimerkiksi oikeankielinen tiedotus ja opastus edullisten tai ilmaisten harrastusten pariin lisäävät liikuntaintoa. Yksi haastateltavistamme harmitteli saaneensa vasta vuosien jälkeen selville, että postiluukusta kolahtavassa kansalaisopiston opinto-oppaassa on tarjolla liikuntakursseja. Opasta ei ollut painettu englanniksi, eikä vapaan opetuksen kansalaisopisto ole välttämättä maahanmuuttajille tuttu laitos. Lisäksi haastatteluissa nousi esille toive saada aikaan yhtenevä linjaus esimerkiksi uimapukukankaasta valmistettujen burkinien käytön sallimisesta, ja suihkuverhojen asentamisesta peseytymistiloihin uimahalleissa.
Ajankohtainen keskustelu liikunnasta ja kotoutumisesta kiteytyy varsin osuvasti uimahalleihin liikuntapaikkoina, joissa erilaiset ihmiset kohtaavat. Viime vuoden uutisointi uimahallista kantaväestön ja maahantulijoiden kohtaamispaikkana oli vilkasta:
YLE 13.11.2015: Turvapaikanhakijoita kotoutetaan myös uimahalleissa.
YLE 16.10.2015: Turvapaikanhakijoiden tavat uimahallissa kuumentavat tunteita.
YLE 16.2.2016: Nuorille turvapaikanhakijoille kahden viikon porttikielto paikalliseen uimahalliin.
YLE 18.1.2016: Uimahallit ovat jämähtäneet 1970-luvulle – Video: tällainen on kiistelty muslimien uikkari.
YLE 13.1.2016: Kulttuurit törmäävät uimahallissa – alastomuus on tabu, mutta niin on tuijottelukin.
Ongelmalliset tilanteet uimahalleissa syntyvät usein kantaväestölle tuttujen käyttäytymissääntöjen ja vieraan kulttuurin tapojen ristiaallokossa. Uimahalli liikuntatilana kietoutuu myös alastomuuteen, joka voi tehdä tilasta haasteellisen esimerkiksi musliminaiselle. Eräs haasteltavamme huomautti kommentissaan, kuinka samasta maasta saapuneita ei saisi yleistää samankaltaisten ongelmien kohtaajiksi:
“Verrattuna muihin muslimeihin, olen avoinmielinen, minulla ei ole ongelmaa miesten kanssa. Tarkoitan, etten ujostele heidän edessään – mutta minulla on ystäviä samasta maasta, jotka eivät koskaan tule uimahalliin tämän ongelman takia.”
Yleinen liikuntatiedon lisääminen tulisi olla osa kotouttamisprosessia. Monet kaupungit ovatkin aloittaneet hankkeita, joissa opetellaan yhdessä esimerkiksi pyöräilemään, hiihtämään tai luistelemaan, liikunnan terveysvaikutuksista kertoen.
Maahanmuuttotutkimuksissa on jatkuvasti noussut esille maahanmuuttajien halu tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen liikuntakulttuuriin. Monet kaipaavat oikeankielisen tiedotuksen kautta opastusta ja tietoa liikuntamahdollisuuksista. Suurimmat kaupungit ovatkin pystyneet koordinoimaan kohdennetusti palveluita kasvavalle maahanmuuttajaväestölle. Esimerkiksi Turun kaupunki työllistää maahanmuuttajien liikuntaohjaajan. Kuinka sinun kotikaupungissasi suunnitellaan liikuntaa – ovatko kaikki tervetulleita mukaan?
Toimitus
- Podcast-lukija: Bea Bergholm
- Artikkelikuva: Wildfaces/pixabay (CC0)
Lukemista
- Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:16: Kehittämisohjelma mahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla.
- Sisäministeriön muistio 23.11.2015: Maahantulijoiden rekisteröinti laajamittaisessa maahantulossa.
- Sisäministeriön verkkosivu 2016: Turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna ennätysmäärä.
- Vertovec, Steven 2013: Anthropology of Migration and Multiculturalism: New Directions. Routledge, New York.
- Zacheus, Tuomas, Koski, Pasi, Rinne, Risto & Tähtinen, Juhani 2012: Maahanmuuttajat ja liikunta – liikuntasuhteen merkitys kotoutumiseen Suomessa. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja, Turku.
- Martikainen, Tuomas & Tiilikainen, Marja 2008: Maahanmuuttajanaiset – Käsitteet, tutkimus ja haasteet. Teoksessa Martikainen, Tuomas & Tiilikainen, Marja (toim.) Maahanmuuttajanaiset – kotoutuminen, perhe ja työ. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja, Vammalan kirjapaino, Helsinki.
- Väänänen, Ari, Toivanen, Minna & Aalto, Anna-Mari ym. 2009: Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla. Esiselvitysraportti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Osaaminen, työ ja hyvinvointi 9 – 2009. Työterveyslaitos, Kuntoutussäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
- Zacheus, Tuomas, Koski, Pasi & Mäkinen, Suvi 2011: Naiset paitsiossa? – maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa. Liikunta & Tiede 48:1, 63 – 70.
