Post by Saara Toukolehto

Tervetuloa tutustumaan antropologian monipuoliseen tutkimuskenttään! Tässä juttusarjassa esittelemme antropologian erikoisaloja laidasta laitaan. Tekstit esittelevät tutkimussuuntausten syntyä, keskeisiä kysymyksiä ja tärkeimpiä teorioita. Niissä tuodaan esille myös alalla Suomessa tehtyä tutkimusta sekä pohditaan tiettyjen tutkimusaiheiden yhteiskunnallista merkittävyyttä.

Tanskan hallituksen on uutisoitu päättäneen laittaa “ghetoiksi” ja “rinnakkaistodellisuuksiksi” kutsumillaan alueilla asuvat lapset jo yksivuotiaana päiväkotiin vähintään 25 viikkotunniksi. Tällaisten termien käyttöä Saksassa analysoineet tutkijat ovat todenneet niiden herättävän voimakkaita negatiivisia assosiaatioita. Niiden käytön seurauksena alueeseen, ja ennen kaikkea sen asukkaisiin, kohdistuu sosiaalista stigmatisointia ja eriarvoistavaa politiikkaa, mikä voi johtaa syrjintään ja palveluiden katoamiseen alueelta.

Martin Luther King on Suomessa suhteellisen tuntematon hahmo, vaikka moni varmasti osaakin yhdistää hänen nimensä Yhdysvalloissa 1950- ja 60-luvuilla käytyyn taisteluun afroamerikkalaisten kansalaisoikeuksien saavuttamiseksi. Teologian ja sosiologian akateemiset opinnot suorittanut King oli kansalaisoikeusliikkeen kärkihahmo, joka Mahatma Gandhin tavoin uskoi vankasti väkivallattomaan vastarintaan. Kingin radikaalina pidettynä tavoitteena oli yhdenvertainen kohtelu kaikille kansalaisille ihonväriin katsomatta sekä perustuslaillisten oikeuksien, kuten äänioikeuden, toteutumisen takaaminen käytännössä. Käytännön uudistusten lisäksi King kävi tukijoineen taistelua rasistista maailmankuvaa vastaan.

Yle uutisoi hiljattain tutkimusprojektista, jonka mukaan opiskelijat voidaan jakaa innostuneisiin, stressaantuneisiin, uupuneisiin ja kyynisiin. "Kuinka tehdä kaikista innostujia?", kysyy artikkeli. Taustaoletuksena tuntuu olevan, että vain innostuneet oppilaat ovat nykykapitalististen normien mukaisia. Ongelmana ovat opiskelijat, jotka eivät taivu tähän muottiin.

Viime joulun alla pohdimme lahjan merkitystä sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Joulussa kyse erityisestä tunnelmasta, perheen kanssa yhteen kokoontumisesta, kodin tai ystäväpiirin omien jouluperinteiden noudattamisesta ja tietenkin yhdessä ruokailusta. Yhdessä aterioinnin merkitys korostuu vuosi vuodelta - etenkin, kun monet luopuvat lahjanannon perinteestä kerskakulutuksen joutuessa yhä rankemman kritiikin kohteeksi. Mitä jouluateriasta paljastuu antropologisen teorian valossa?