Ruoka ja rakkaus Kuubassa

Kuubassa ruoka liittyy voi­mak­kaas­ti sosi­aa­li­siin suh­tei­siin ja niissä ilme­ne­vään huo­len­pi­toon. Vaikka naiset ovat työ­elä­mäs­sä tie­naa­mas­sa elantoa siinä missä miehetkin, on miehen naiselle toi­mit­ta­ma ruoka edelleen keskeinen tapa osoittaa rakkautta. Parisuhteen alussa mies ilmaisee kiin­nos­tus­taan antamalla naiselle jat­ku­vas­ti pieniä ruo­ka­lah­jo­ja, ja vakiin­tu­nees­sa suhteessa ruoan tuominen taloon on miehen tapa osoittaa omis­tau­tu­mis­ta. Naisen tehtäviin puo­les­taan kuuluu sitou­tu­mi­sen ja hoivan osoit­ta­mi­nen ruokaa val­mis­ta­mal­la.

Tämä ruoan, rakkauden ja huo­len­pi­don suhde näkyy siinä, miten kehojen kokoa arvioi­daan. Kuubaa tutkineen ant­ro­po­lo­gi Heidi Härkösen mukaan kuu­ba­lai­set kom­men­toi­vat toistensa liha­vuut­ta tai laihuutta erittäin suoraan. Liian laiha keho kertoo siitä, että henkilön puoliso tai muut läheiset ovat epä­on­nis­tu­neet huo­len­pi­don vel­voit­tees­sa. Naimisissa olevan naisen tapauk­ses­sa laihuus saatetaan lukea jopa viit­teek­si siitä, että hänen miehensä kantaa ruo­ka­lah­jat jollekin toiselle naiselle.

Liian lihavaksi katsottu keho taas kertoo siitä, että henkilö on ahne ja kiel­täy­tyy sosi­aa­li­ses­ta jaka­mi­ses­ta. Yksilön kehosta tulee näin ilmaus hänen sosi­aa­lis­ten suh­tei­den­sa tilasta. Muutokset kehossa aiheut­ta­vat sosi­aa­li­sia uudel­leen­tul­kin­to­ja ei ainoas­taan yksilöstä itsestään, vaan häneen lähei­ses­ti liit­ty­vis­tä ihmisistä.

  1. Ruoka, huo­len­pi­to ja rakkaus Havannassa, Kuubassa. Heidi Härkönen. Teoksessa Ruoan kulttuuri — Antropologisia näkö­kul­mia ruoan tut­ki­muk­seen.
  • Kuva: Clever Cupcakes /​Wikimedia Commons (CC BY 2.0)

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Koronapandemian viimeisimpiä käänteitä on koronaskeptisyyden näkyvyyden kasvu. Keskustelu aiheen tiimoilta ulottuu rajoitustoimenpiteiden kritisoinnista viruksen olemassaolon kyseenalaistamiseen. Lyhyen ajan sisällä myös Suomessa on kirjoitettu useita juttuja hyvinvointialan piirissä ilmenevästä koronaskeptisyydestä. Näissä koronatoimenpiteitä ja maskien käyttöä kritisoivissa keskusteluissa eräs keskeinen, toistuva käsite on pelko.

Ihmisten syväjäädyttäminen eli kryoniikka on nykyään melko pitkälti epätieteeksi ja toiveajatteluksi leimattua. Kryoniikan kannattajat luottavat tulevaisuuden teknologiaan, jonka avulla jäädytetyt ihmiset voitaisiin herättää henkiin ja antaa heille uusi elämä. Heräävät kuolleet aikanaan henkiin säilytystankeistaan tai eivät, aihe yhdistää kysymyksiä aikakäsityksistä, taloudesta ja suhtautumisestamme kuolemaan.

Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.