Totuuden jälkeen

Totuudenpuhujia riittää myös totuu­den­jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa. Kuinka totuuk­siin päädytään esi­mer­kik­si suo­ma­lai­ses­sa maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa?

Tässä podcas­tis­sa sosi­aa­liant­ro­po­lo­gian pro­fes­so­ri Harri Englund vertailee kir­jai­li­ja Jari Tervon suo­ra­pu­hei­sia totuuksia Radio Suomen Kansanradio-ohjelman kes­kus­te­lui­hin. Englund on tehnyt kent­tä­työ­tä Kansanradion toi­mi­tuk­ses­sa. Hän näyttää, kuinka sen toi­mit­ta­jat etsivät totuutta kes­kus­te­le­mal­la kuun­te­li­joi­den­sa kanssa.

Kun kuun­te­li­jat esittävät maa­han­muut­to­kiel­tei­siä usko­muk­sia totuuk­si­na, toi­mit­ta­jat eivät hauku heitä rasis­teik­si Tervon tapaan. Suomen syr­jä­seu­duil­la asuvien vanhusten tarve tulla kuulluksi on monen huolen takana. Antropologinen näkökulma Kansanradion toi­mit­ta­mi­seen tuo esiin tapoja päästä vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta vuo­ro­pu­he­luun.

Podcast sisältää Tervon ja Kansanradion ääniä sekä otteita nau­hoi­tuk­sis­ta, joissa toi­mit­ta­jat kertovat Englundille lähes­ty­mis­ta­vois­taan. Radion ainut­laa­tui­suus korostuu jouk­ko­vies­ti­mien kes­kuu­des­sa: ihmisääni tekee kes­kus­te­luis­ta intiimejä, se voi saada kes­kus­te­li­jat unoh­ta­maan, että heillä on sato­ja­tu­han­sia kuun­te­li­joi­ta. Silti Kansanradiokaan ei lähetä kaikkea, mitä sille tarjotaan.

Podcast näyttää, kuinka radioon päässyt vuo­ro­pu­he­lu ei ole aina sama kuin se, jonka toi­mit­ta­ja ja osal­lis­tu­ja kävivät ennen lähetystä. Kansanradion totuudet ovat toi­mi­tet­tu­ja totuuksia. Mikä on niiden painoarvo totuu­den­jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa, missä julkisen palvelun periaate media­työs­sä on uhattu?


Kuuntele lisää podcas­te­ja Radio Antron puolella!

  • Podcast-lukija: Harri Englund

Kirjoittaja

Harri Englund on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa. Hän on tutkinut mm. ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja radioon liittyviä aiheita Afrikassa. Hän on kirjoittanut mm. kirjat Prisoners of Freedom (2006), Human Rights and African Airwaves (2011) ja Gogo Breeze (2017).

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta.

Suomi on rasismin kärkimaa, raportoi Euroopan perusoikeusvirasto hiljattain. Järkyttävät luvut puhuvat Suomessa tiukassa istuvasta uskosta rodulliseen ja kulttuuriseen hierarkiaan, jota ylläpidetään yhteiskunnan eri sektoreilla syrjinnällä ja väkivallalla. Taustalla vaikuttaa ajatus valkoiseksi kuvitellun Suomen ja niin kutsuttujen “länsimaiden” kulttuurin paremmuudesta.

Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys.