Kaunis ja kuolematon tofu

Tofu on tullut tun­ne­tuk­si län­si­mais­sa eri­tyi­ses­ti kas­vis­syö­jien ja vegaanien pro­teii­nin­läh­tee­nä. Soijamaidosta tehdyn juus­to­mai­sen aineen juuret ovat kuitenkin paljon kas­vis­syön­nin historiaa syvem­mäl­lä. Kiinassa tofu liittyy myös legen­doi­hin, runoihin ja ver­taus­ku­viin.

Tarina kertoo, että 2000 vuotta sitten läntisen Han-dynastian maaherra Liu An, keisarin lap­sen­lap­si, etsi nuoruuden lähdettä. Hänet tunnetaan nykyään taoismin, alkemian ja taikuuden taitajana sekä kemian isänä. Tarinan mukaan Liu An etsi kuo­le­mat­to­muu­den salai­suut­ta teh­däk­seen siitä tai­ka­pil­le­rin. Hän epä­on­nis­tui ja heitti kes­ke­ne­räi­sen seoksen jokeen, jolloin tapahtui ihmeel­li­nen reaktio ja ensim­mäi­nen tofu-pala syntyi. Tuoksuva valkoinen mate­ri­aa­li todettiin her­kul­li­sek­si ja nimettiin tofuksi eli “papu­juus­tok­si”.

Kiinassa monien hyvien asioiden syn­ty­his­to­ria liitetään tär­kei­siin ja hyveel­li­siin hen­ki­löi­hin. Historiallisten tietojen mukaan Liu An teki itse­mur­han epä­on­nis­tut­tu­aan val­lan­kaap­pauk­ses­sa. Runollisempi tarina kertoo, että hän söi tofua, nuorentui, kasvatti siivet ja nousi tai­vaa­seen, saa­vut­taen lopulta etsimänsä kuo­le­mat­to­muu­den.

Puhekielessä tofulla on oma erityinen mer­ki­tyk­sen­sä liittyen naisen kau­neu­teen, kenties valkoisen ja pehmeän olo­muo­ton­sa vuoksi. Kaunista mutta köyhää naista saatetaan kutsua nimellä “tofu xishi” (tofu­kau­no­tar), ja “tofun syöminen” taas viittaa häi­rit­se­vään flirt­tai­luun. Taustatarina kertoo Yangista, nuoresta ja kauniista tofu­kau­pan omis­ta­jas­ta, jonka poik­keuk­sel­li­sen virheetön iho johtui runsaasta tofun syö­mi­ses­tä. Myyntiä edis­tääk­seen hän flirt­tai­li kaupassa asioivien miesten kanssa, jotka tulivat paikalle “syömään tofua”.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Lihavuutta on vuosikymmenten ajan kammottu ja demonisoitu euroamerikkalaisessa kulttuuripiirissä. Lihavuuden kammo yhdistetään yleensä teollistuneiden maiden kulttuureihin ja amerikkalaisen mediaviihteen globaaliin levikkiin. Vastenmielisyys lihavuutta kohtaan ei liity ainoastaan vallitsevan kauneusihanteen käsitykseen ideaalista kehosta.

Hakaristi ja ruiskaunokki ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten jokaisen symbolin merkitys rakentuu kulttuurisesti ja historiallisesti. Hakaristi on eräs ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä ornamenttisymboleista. Sitä on käytetty Euraasiassa laajalla alueella Japanista ja Intiasta aina Baltiaan ja Skandinaviaan saakka. Myös Suomessa hakaristi on ollut kuviona käytössä rautakaudelta lähtien.