Hyvää maan jäätymisen päivää!

Gregoriaanisessa kalen­te­ris­sa on 12 kuukautta, jotka on nimetty enemmän tai vähemmän pai­kal­lis­ten vuo­de­nai­ko­jen ilmiöiden mukaan. Muinaisessa Japanissa kalen­te­rin kuvauk­sel­li­suus vietiin hie­no­va­rai­sem­mil­le tasoille. 

Vielä 1800-luvun lopulla käytössä olleen kalen­te­rin (koyomi) mukaan elämme tällä hetkellä Valkoisen usvan päiviä. Ajanjakso jonka tunnemme syyskuuna, ajoittuu muinaisen kalen­te­rin mukaan kolmen mik­ro­vuo­den­ajan kohdalle, joiden nimet ovat Siedettävä kuumuus, Valkoinen usva ja Syyspäiväntasaus. Nämä puo­les­taan jakau­tu­vat pie­nem­piin viiden päivän jaksoihin, joilla on runol­li­sia nimiä, kuten Valkoinen kaste välkkyy ruoholla, Västäräkit laulavat ja Myrsky loppuu. Kalenterivuosi jakautui 24 osaan (sekki), jotka puo­les­taan jakau­tu­vat kolmeen noin viiden päivän mit­tai­seen jaksoon ().

Alkujaan Kiinasta peräisin oleva kalenteri tunnetaan Itä-Aasiassa laa­jem­min­kin. Japanissa hovia­stro­no­mi Shibukawa Shunkai muokkasi sitä 1600-luvun lopulla kuvaamaan paremmin pai­kal­li­sia vuo­de­nai­ko­jen ilmiöitä. Vuosisatojen ajan käytössä ollut kalenteri hei­jas­te­lee myös japa­ni­lai­sen este­tii­kan tärkeitä peri­aat­tei­ta, jotka koros­ta­vat huo­lel­lis­ta ja huomioon ottavaa suh­tau­tu­mis­ta arkeen. Esteettisen ajattelun mukaan luonnon merkit voivat olla niin hie­no­va­rai­sia, että vain hiljainen mieli ja har­jaan­tu­nut silmä havait­se­vat niiden vivahteet. 

Vai miltä kuu­los­ta­vat kes­ki­ke­sän aika, jolloin Maatunut ruoho muuttuu kiil­to­ma­doik­si tai syksyiset päivät, jolloin Sateenkaaret pii­lou­tu­vat ja Sirkat sirit­tä­vät ovella?

  • Teksti: Emmi Huhtaniemi
  1. http://​www​.nippon​.com/​e​n​/​f​e​a​t​u​r​e​s​/​h​0​0​1​24/

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on vastavalmistunut sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Alussa ihmisapina oppii käyttämään työkalua aseena. Aggressiivisuuden puuskassa hän tappaa sillä kilpailevan ihmisapinaryhmän jäsenen. Muut hänen ryhmästään yhtyvät väkivaltaan. Näin kutoo Stanley Kubrick Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan alussa ihmiskunnan kehityksen ja sodankäynnin yhteen. Onko kuvaus fiktiota? Uskomus, että vain sivistys voi kahlita sisäisen petomme, on iskostettu syvään. Filosofi Thomas Hobbesin mukaan ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan. Nykyisin näkemystä perustellaan evoluutiopsykologialla: sotaisuus johtuu aggressiivisuudesta, joka on luonnonvalinnan kautta kirjattu geeneihimme.