Jälleen “kehitysmaan” tyttöjä pelastamassa

Isomahainen, tum­mai­hoi­nen tyttö selaimeni mai­nos­pals­tal­la tuijottaa kau­kai­suu­teen. ”12-vuotiaan äitiys­vaat­teet by Paola Suhonen”, sanoo mainoksen teksti. Kyseessä on Planin kehi­ty­syh­teis­työ­kam­pan­ja lap­siäi­tiy­den vähen­tä­mi­sek­si. Kampanjavideo kertoo, että seitsemän miljoonaa lasta kehi­tys­mais­sa tulee vuo­sit­tain äidiksi. Tilastotietojen miljoonat lap­siäi­dit kon­kre­ti­soi­daan kuvaa­mal­la nuoria ruskeita tyttöjä vauvojen kanssa. Kehitysmaakonteksti tuodaan esiin rodul­lis­ta­mi­sel­la. Tyttöjen ihonväri pyrkii kertomaan, että kyseessä on kehi­tys­maa, jossa lapset tulevat raskaaksi. Kuten useissa kehi­ty­syh­teis­työ­mai­nok­sis­sa, ihonväri on riittävä viesti. Katsojalle ei videon aluksi mainita, että filmi on kuvattu Sambiassa.

Suuri luku antaa kam­pan­jal­le oikeu­tuk­sen ja mer­ki­tyk­sen, mutta asioiden selit­tä­mi­ses­sä tilas­toil­la on var­jo­puo­len­sa. Yleismaailmalliset tilastot homo­ge­ni­soi­vat todel­li­suut­ta ja irrot­ta­vat ongel­mayh­tey­det toi­sis­taan. Lapsiäitiyteen johtavat moni­nai­set syyt jäävät vaille kon­teks­tia. Paikallisen poliit­ti­sen mobi­li­soin­nin sijaan lap­siäi­tiy­des­tä tuotetaan teknistä tietoa lah­joit­ta­jal­le.

Video mukailee Ilan Kapoorin tutkimaa julkkis-huma­ni­ta­ris­min kaavaa. Suuret kan­sain­vä­li­set hyvän­te­ke­väi­syys­kam­pan­jat, keu­la­ku­vi­naan viih­de­maa­il­man tähtiä, toimivat abstrak­til­la ja yleis­maa­il­mal­li­sel­la tasolla. Kun kampanjaa kon­kre­ti­soi­daan pai­kal­li­seen kon­teks­tiin, asioiden moni­mut­kai­suus selviää. Lapsiäitiys ei ole raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta irral­li­nen kult­tuu­ri­nen paha. Jotta voidaan mark­ki­noi­da helppoja rat­kai­su­ja ja hankkia lah­joi­tuk­sia, lap­siäi­tiys pyritään kuitenkin eris­tä­mään muista asiayh­teyk­sis­tä ja glo­baa­leis­ta val­ta­suh­teis­ta.

Kuvaajan ja kuvatun suhde perustuu hie­rar­ki­aan. Vuosikymmeniä ruskeita kehi­tys­mai­den naisia on kuvattu pas­sii­vi­si­na, äänet­tö­mi­nä ja toi­min­taan kyke­ne­mät­tö­mi­nä. Mainosvideolla tämä näkyy surul­li­sen tyy­pil­li­ses­ti: kamera kääntyy kohti ruskeita tyttöjä samalla, kun suo­ma­lai­sen juontajan ääni selostaa taustalla. Kuluneisiin vaat­tei­siin pukeu­tu­neet tytöt esitetään vas­ta­koh­ta­na suo­ra­sel­käi­sel­le suo­ma­lai­sel­le, joka kertoo heidän asiois­taan heidän puo­les­taan. Tällainen tapa esittää alis­tet­tu­ja, tässä tapauk­ses­sa ruskeita tyttöjä, tukee olemassa olevia val­ta­suh­tei­ta sekä mah­dol­li­ses­ti vahvistaa auttajan tunnetta ylem­myy­des­tä ja parem­muu­des­ta.

Mainosvideo päättyy muo­ti­ku­vauk­seen, jossa pelataan jälleen vas­ta­koh­tai­suuk­sil­la: Muodikkaasti pukeu­tu­neet suo­ma­lais­nai­set tapaavat kampanjan ”päätytön”, vilttiin käärityn Fridahin. Fridahin posee­ra­tes­sa niityllä suo­ma­lai­nen suun­nit­te­li­ja kertoo, että äitiys­mal­lis­toon haettiin lasten muo­ti­maa­il­man värejä pai­kal­li­sen väri­maa­il­man sijaan. Raikkaudella ja merel­li­sel­lä fii­lik­sel­lä haluttiin luoda kontrasti olo­suh­tei­siin, joissa tytöt elävät. 

Paikallisten vaat­tei­den vaih­tues­sa muo­ti­maa­il­man tuot­tei­siin myös pas­sii­vi­set tytöt korvataan leik­ki­vil­lä lapsilla. Kansainvälinen muo­ti­maa­il­ma ja suo­ma­lais­ten julk­kis­ten toiminta abstrak­tis­sa paikassa nimeltä ”kehi­tys­maa” kuvataan ilon ja onnen tuojana. Samalla pai­kal­li­set mer­ki­tyk­set hävi­te­tään. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten kehi­ty­syh­teis­työ­kam­pan­jat ja julkkis-hyvän­te­ke­väi­syyys tar­koi­tus­pe­rien­sä vas­tai­ses­ti saattavat uusintaa epätasa-arvoa ja eroa ”meidän” ja ”heidän” välillä.

  1. Ilan Kapoor. 2012. Celebrity Humanism: The Ideology of Global Charity
  2. Lila Abu-Lughod. 2013. Do Muslim Women need saving?
  3. Sally Merry, 2016. The Seductions of Quantification. Measuring human rights, gender violence, and sex traf­fic­king.

Kirjoittaja

Liina Mustonen on yhteiskuntatieteiden tohtori (EUI 2017) ja AntroBlogin uutistoimituksen jäsen. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muuassa sukupuolta, toiseuttamisen diskursseja ja hierarkioita Euroopassa sekä Lähi-idässä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Sekeriya Duale 22.4.2018 klo 14:06

    Loistavaa pohdintaa ja ajatellua, kiva lukea välillä täl­lai­sia­kin tekstejä!

    Vastaa

Lue myös nämä:

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.