Pelko kalun katoamisesta

Koro on eri­tyi­ses­ti Kiinassa tunnettu psyyk­ki­nen häi­riö­ti­la. Siitä kär­si­väl­lä hen­ki­löl­lä on kam­mot­ta­va, irra­tio­naa­li­nen pelko: hän kokee suku­puo­lie­lin­ten­sä kutis­tu­van, imeytyvän kehoon ja katoavan kokonaan.

Miehillä koro saattaa oireilla silloin, kun penis oikeasti kutistuu — esi­mer­kik­si kylmässä tai her­mos­tu­nee­na. Silloin iskee hirveä pelko siitä, että penis ja kivekset ovat katoa­mas­sa pois. Tämä laukaisee paniik­ki­reak­tion, sillä suku­puo­lie­lin­ten katoa­mi­sen ja siihen liittyvän miehuuden tai naiseuden mene­tyk­sen uskotaan johtavan ennen­ai­kai­seen kuolemaan. Koro on naisilla har­vi­nai­sem­pi, ja ilmenee eri­tyi­ses­ti nännien katoa­mi­sen pelkona.

Koron aiheut­ta­jak­si on epäilty “epä­ter­vet­tä seksiä”: mas­tur­boin­tia tai seksiä pros­ti­tuoi­tu­jen kanssa ja niihin liittyvää syyl­li­syy­den tunnetta. Toisena syypäänä on pidetty saas­tu­nut­ta ruokaa. Singaporessa uuti­soi­tiin vuonna 1967 koron levinneen, kun ihmiset söivät sikafluns­saa vastaan roko­tet­tua sikaa. Uutisointia seurasi satojen koro-tapausten epidemia.

Vietnamissa puo­les­taan puhkesi koro-paniikki, kun eräällä ran­nik­koa­lu­eel­la uimassa olleiden poi­ka­las­ten sukue­li­met olivat vedestä noustessa sil­min­näh­den kutis­tu­neet. Kauhistuneet äidit yrittivät vetää elimiä esiin käsin tai jopa koukuilla, mikä aiheutti osalle lapsia sukue­lin­ten irti repeä­mi­sen. Sukuelinten väki­val­tai­nen esiin kis­ko­mi­nen onkin tyy­pil­li­nen reaktio koron iskiessä.

Koroa on län­si­mai­sen psy­kiat­rian piirissä pidetty pai­kal­li­ses­ti värit­ty­nee­nä versiona paniik­ki­koh­tauk­ses­ta. Kiinalaisissa kult­tuu­reis­sa sek­su­aa­li­suu­teen liittyy usein tiettyä ahdis­tu­nei­suut­ta, ja tarinat peniksen menetystä seu­raa­vas­ta kuo­le­mas­ta lietsovat paniikkia enti­ses­tään.

  1. Timothy McCajor Hall. Culture-Bound Syndromes in China.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: