Perhekonstellaatio Meksikossa

Perhekonstellaatio on sak­sa­lai­nen vaih­toeh­to­te­ra­pia, joka yhdistää zulujen kos­mo­lo­gian ja esi-isien kun­nioi­tuk­sen län­si­mai­seen psy­ko­lo­gi­aan. Menetelmä tutkii suvussa kulkevia traumoja, salai­suuk­sia ja konflik­te­ja. Sen mukaan yksilön ongelmat ovat hei­jas­tus­ta suvun kät­ke­tyis­tä taakoista. Saksassa holo­kaus­tin uhrien ja sota­ri­kol­lis­ten jäl­ke­läi­set käyttävät perhekonstellaatiota. 

Toisin kuin län­si­mai­nen psy­ko­te­ra­pia, per­he­kons­tel­laa­tio ei keskity yksilöön. Istunnot tapah­tu­vat ryhmissä, joissa käsi­tel­lään jopa useiden suku­pol­vien takaisia per­he­suh­tei­ta intui­tii­vi­sen, spon­taa­nin näytelmän keinoin. Konstellaation koh­de­hen­ki­lö tark­kai­lee tapah­tu­mia ulko­puo­lel­ta. Muut osal­lis­tu­jat edustavat hen­ki­löi­tä hänen suvustaan. Ohjaaja auttaa tul­kit­se­maan näiden usein jo edes­men­nei­den ihmisten suhteita. Fokus on “näyt­te­li­jöi­den” reak­tiois­sa toisiinsa ja heidän rapor­toi­mis­saan tuntemuksissa. 

Menetelmä kerää suosiota Meksikossa, jossa tera­pia­muo­to­jen kysyntä on voi­mak­kaas­sa kasvussa ja perheen perin­tei­nen rooli heikentyy. Perhekonstellaatio vastaa moder­ni­saa­tion aiheut­ta­maan epä­va­kau­teen koros­ta­mal­la perheen sisäisiä riip­pu­vuus­suh­tei­ta ja perin­teis­ten per­he­mal­lien arvoa. Se voimistaa kult­tuu­ris­ta normia suku­pol­vi­ra­jat ylit­tä­vien per­he­si­tei­den tärkeydestä. 

Perinteisyydestään tunnetun Oaxacan alueella ilmiötä tutkineen ant­ro­po­lo­gin mukaan per­he­kons­tel­laa­tio näyttää voi­mis­ta­van myös vanhoja, epätasa-arvoisia malleja. Hänen seu­raa­mis­saan istun­nois­sa suvun miesten huono käytös naisia kohtaan tul­kit­tiin yleensä naisten syyksi. Ongelman ytimeksi paikantui yleensä poikkeava perhe- tai suh­de­mal­li: avioero, adoptio, yksin­huol­ta­juus tai homo­sek­su­aa­li­suus. Ne nähtiin tukoksina ‘suvussa vir­taa­vas­sa rak­kau­des­sa’ ja perheen luon­nol­li­ses­sa hierarkiassa. 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta, AntroBlogin toinen perustaja ja päätoimittaja. Hän toimii aktiivisesti AntroBlogia julkaisevan Allegra Lab Helsinki ry:n tiedeviestintätoiminnassa ja viettää muun aikansa pohtien avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Helsingin Taiteiden yö kaikui tänä vuonna tiedeviestinnän ilosanomaa, kun kesän suuri projektimme "Tabufestivaali: Onko normaalia olla mielisairas?" täytti startup-keskus Maria 01:n ja koko sairaala-alueen pihamaan yleisöllä. Antropologia, mielenterveys ja -sairaus, normaalin ja epänormaalin kulttuurinen määrittely sekä monet erilaiset, rajoja rikkovat taiteen muodot houkuttelivat paikalle valtavasti yleisöä. Nelituntinen tapahtumamme keräsi paikalle yli 1000 kävijää, ja pihamaalla oli pitkä jono koko tapahtuman ajan. Lienee tarpeetonta todeta, että tiimimme oli menestyksestä riemuissaan.