Tasa-arvosta kertovat kylmä olut ja ipad

Pari viikkoa sitten HS julkaisi artik­ke­lin, joka pohjautui YK:n nais­jär­jes­tön keväällä jul­kai­se­maan kyse­ly­tut­ki­muk­seen ara­bi­maa­il­man asen­teis­ta suku­puol­ten tasa-arvon suhteen. HS:n artikkeli veti raportin mutkia suoraksi, ja loi ara­bi­mie­his­tä jopa rasis­ti­sen kuvan. Juttu tiivistyi toi­mit­ta­jan kysy­myk­seen: “Mistä tasa-arvo­tie­toi­sia ara­bi­mie­hiä sitten saadaan?”

Tällä viikolla Nyt​.fi ‑verk­ko­leh­des­sä jul­kais­tus­sa posi­tii­vis­hen­ki­ses­sä seu­ran­ta­ju­tus­sa kuvataan Libanonin erottuvan ara­bi­maa­il­mas­sa edukseen tasa-arvoa­sen­teis­sa. Juttuun haas­ta­tel­tiin myös minua. Artikkelin tarkoitus oli selvittää, miksi Libanon on suh­teel­li­sen “edis­tyk­sel­li­nen” muihin ara­bi­mai­hin ver­rat­tu­na. Jutussa lähdetään liik­keel­le huomiosta, että Libanonissa “niin naiset kuin miehet juovat India pale alea ja pukeu­tu­vat vapaasti, ja kes­ki­luo­kal­la on iPhonet ja Macit.” Jos HS:n artikkeli oli selkeän rasis­ti­nen, niin eikö tämä posi­tii­vi­sia tarinoita Lähi-idästä kertova teksti ollut hyvä vastaisku?

Muun muassa YK:n raken­tei­den kautta suku­puol­ten tasa-arvosta on tullut yksi nyky­päi­vän laajimmin jaetuista tavoit­teis­ta, jota käytetään kuitenkin ympäri maailman monen­lai­siin poliit­ti­siin tar­koi­tuk­siin. Länsimaissa ajatus koko ihmis­kun­taa kos­ke­vas­ta tasa-arvosta on liittynyt näke­myk­seen, että län­si­mai­den vel­vol­li­suus on pelastaa ara­bi­nai­set. Antropologiassa on usein huo­mau­tet­tu, että näkemys jyrää alleen pai­kal­lis­ten tilan­tei­den eri­tyis­laa­tui­suu­den ja “pelas­tet­ta­vien” naisten omat tarpeet ja näke­myk­set. Antropologi Anna Tsing onkin kehot­ta­nut katsomaan, miten uni­ver­saa­lei­na pidetyt oletukset toimivat käy­tän­nös­sä: kuka niitä ajaa, kuka vastustaa, kuka ne mää­rit­te­lee, ja miten uni­ver­saa­lit peri­aat­teet taipuvat pai­kal­li­siin käy­tän­töi­hin. Esimerkiksi suku­puol­ten tasa-arvoa poliit­ti­se­na tavoit­tee­na on Euroopassa vas­tus­ta­nut kon­ser­va­tii­vi­nen oikeisto ja Lähi-idässä kon­ser­va­tii­vi­set isla­mis­ti­set liikkeet.

Ongelmaksi muodostuu, kuka uni­ver­saa­lin tasa-arvon kriteerit mää­rit­te­lee. Kuinka HS:n artik­ke­lin viha­mie­li­nen kuva ara­bi­mie­hes­tä eroaa suo­ma­lai­sis­ta miehistä, joiden kun­nos­tau­tu­mi­sen sek­su­aa­li­ses­sa häi­rin­näs­sä ja syr­jin­näs­sä #metoo-kampanja hil­jat­tain osoitti? Nyt.fi:n artik­ke­lis­sa puo­les­taan todetaan: jos juo IPA:aa ja pukeutuu vapaasti, on syytä olettaa edis­tyk­sel­li­syyt­tä. Molemmissa tapauk­sis­sa län­si­mai­nen jour­na­lis­ti määrittää edis­tyk­sel­li­syy­den kriteerit omiin koke­muk­siin­sa ja taus­taan­sa pohjaten. 

Jos tasa-arvoa ja edis­tyk­sel­li­syyt­tä etsitään län­si­mai­sen kes­ki­luo­kan aset­ta­mil­la kri­tee­reil­lä, jäävät monet tasa-arvoa edistävät yhteis­kun­nal­li­set ilmiöt ja liikkeet piiloon. Tästä seuraa, että osin län­si­maa­lais­tu­nut Libanon näyt­täy­tyy edis­tyk­sel­li­se­nä ja muu Lähi-itä taan­tu­muk­sel­li­se­na. Huomiotta jää esi­mer­kik­si pales­tii­na­lais­ten nais­van­kien kamppailu tasa-arvon puolesta Israelin mie­hi­tys­tä vastaan, tai Syyrian kurdien sodan keskellä pys­tyt­tä­mät oikeus­is­tui­met, joissa naisiin koh­dis­tu­vas­ta väki­val­las­ta tuomitsee vain naisista koostuva lau­ta­kun­ta. Ne eivät sovi län­si­mai­den käsi­tyk­seen edis­tyk­sen merkeistä. Mitä tulee Applen tuot­tei­siin, niitä käyttävät Lähi-idässä kaikki kynnelle kykenevät Isisin isla­mis­ti­mi­li­tan­teis­ta Beirutin kris­tit­tyi­hin pank­kii­rei­hin.

  1. Edward Said, 2011 (1979). Orientalismi.
  2. Lila Abu-Lughod, 2013, Do Muslim Women need saving?

Kirjoittaja

Samuli Lähteenaho on valtiotieteiden maisteri ja tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Samulia kiinnostavat muun muassa tilaan, paikkaan ja sijaintiin liittyvät kysymykset Lähi-idässä, erityisesti Levantin alueella.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Trauma on psykiatrinen diagnoosi ja mielen häiriötila, joka on tullut laajalle yleisölle tutuksi suuronnettomuuksien ja terrori-iskujen jälkihoidon seurauksena. Ajan saatossa trauma terminä on laajentunut puhekieleen, jossa se on saanut uusia merkityksiä. Samalla käsitteen merkitys on hämärtynyt tavalla, joka kääntyy toisinaan itseään vastaan.

Yhdysvaltojen ja Suomen presidentit pitivät Valkoisessa talossa lehdistötilaisuuden. Tapahtumassa juhlistettiin sitä, että on kulunut 100 vuotta siitä kun USA tunnusti Suomen itsenäisyyden eli suvereniteetin: yksinoikeuden hallita omaa aluettaan. Tilaisuus kääntyi kuitenkin isäntämaan sisäpolitiikan kiistoihin tavalla, joka kiinnitti huomiota itse USA:n suvereniteetin ongelmiin.