Yhteiskuntaetnologia

Etnologiset tut­ki­mus­me­ne­tel­mät kiin­nos­ta­vat ene­ne­väs­sä määrin myös muiden tie­tee­na­lo­jen tut­ki­joi­ta. Yhteiskuntaetnologian fokus on ajan­koh­tai­ses­sa, tällä hetkellä Suomessa eri yli­opis­tois­sa teh­tä­väs­sä yhteis­kun­taet­no­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa. Kirjassa nostetaan esille yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen teon ja tut­ki­musai­hei­den valinnan moni­ta­soi­suus.

Artikkelit toden­ta­vat, että yhteis­kun­taet­no­lo­git ovat kiin­nos­tu­nei­ta ihmisistä, heidän elä­mäs­tään, arjestaan ja koke­muk­sil­leen antamista mer­ki­tyk­sis­tä. Virallisten lausun­to­jen, asian­tun­ti­joi­den arvioiden ja julkisen sanan taustalla on paljon hiljaista tietoa, mie­li­pi­tei­tä ja tunteita, joista yhteis­kun­taet­no­lo­git innos­tu­vat. Arkisten koke­mus­ten kar­toit­ta­mi­seen etno­lo­gi­nen työ­ka­lu­pak­ki tarjoaa eri­tyis­työ­vä­li­nei­tä, kuten haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen, havain­noin­nin ja erilaiset teks­tin­lu­vun mene­tel­mät.

Artikkelikokoelma on tar­koi­tet­tu sekä oppi­kir­jak­si että ajan­koh­tai­sek­si tie­teel­li­sek­si puheen­vuo­rok­si yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen ydin­ky­sy­myk­sis­tä.

Kirjan voi tilata SKS:n kir­ja­kau­pas­ta.

Kirjailija: Outi Fingerroos; Sanna Lillbroända-Annala; Maija Lundgren
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 296
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2017, 06.09.2017

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Trauma on psykiatrinen diagnoosi ja mielen häiriötila, joka on tullut laajalle yleisölle tutuksi suuronnettomuuksien ja terrori-iskujen jälkihoidon seurauksena. Ajan saatossa trauma terminä on laajentunut puhekieleen, jossa se on saanut uusia merkityksiä. Samalla käsitteen merkitys on hämärtynyt tavalla, joka kääntyy toisinaan itseään vastaan.

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi hiljan tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita eri ihmisryhmiin kohdistuvien nimitysten sopivuudesta julkiseen keskusteluun. Päällisin puolin tutkimus ja sen tulokset vaikuttavat suoraviivaisilta, muta tulosten näennäinen yksiselitteisyys kuitenkin kätkee taakseen nimittelyn sallittavuudesta Suomessa pitkään jatkuneen kiivaan keskustelun.