Yhteiskuntaetnologia

Etnologiset tut­ki­mus­me­ne­tel­mät kiin­nos­ta­vat ene­ne­väs­sä määrin myös muiden tie­tee­na­lo­jen tut­ki­joi­ta. Yhteiskuntaetnologian fokus on ajan­koh­tai­ses­sa, tällä hetkellä Suomessa eri yli­opis­tois­sa teh­tä­väs­sä yhteis­kun­taet­no­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa. Kirjassa nostetaan esille yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen teon ja tut­ki­musai­hei­den valinnan moni­ta­soi­suus.

Artikkelit toden­ta­vat, että yhteis­kun­taet­no­lo­git ovat kiin­nos­tu­nei­ta ihmisistä, heidän elä­mäs­tään, arjestaan ja koke­muk­sil­leen antamista mer­ki­tyk­sis­tä. Virallisten lausun­to­jen, asian­tun­ti­joi­den arvioiden ja julkisen sanan taustalla on paljon hiljaista tietoa, mie­li­pi­tei­tä ja tunteita, joista yhteis­kun­taet­no­lo­git innos­tu­vat. Arkisten koke­mus­ten kar­toit­ta­mi­seen etno­lo­gi­nen työ­ka­lu­pak­ki tarjoaa eri­tyis­työ­vä­li­nei­tä, kuten haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen, havain­noin­nin ja erilaiset teks­tin­lu­vun mene­tel­mät.

Artikkelikokoelma on tar­koi­tet­tu sekä oppi­kir­jak­si että ajan­koh­tai­sek­si tie­teel­li­sek­si puheen­vuo­rok­si yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen ydin­ky­sy­myk­sis­tä.

Kirjan voi tilata SKS:n kir­ja­kau­pas­ta.

Kirjailija: Outi Fingerroos; Sanna Lillbroända-Annala; Maija Lundgren
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 296
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2017, 06.09.2017

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Positiivista asennetta korostaessa elämän varjopuolet jäävät vähemmälle huomiolle. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan tämä on virhe. Kypsän ihmisen tulisi kyetä myös negatiiviseen ajatteluun, sillä maailman puutteiden myöntäminen on edellytys moraaliselle kypsyydelle. Onko negatiivisella ajattelulla jotain annettavaa myös antropologialle?

Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous.

Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?