Yhteiskuntaetnologia

Etnologiset tut­ki­mus­me­ne­tel­mät kiin­nos­ta­vat ene­ne­väs­sä määrin myös muiden tie­tee­na­lo­jen tut­ki­joi­ta. Yhteiskuntaetnologian fokus on ajan­koh­tai­ses­sa, tällä hetkellä Suomessa eri yli­opis­tois­sa teh­tä­väs­sä yhteis­kun­taet­no­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa. Kirjassa nostetaan esille yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen teon ja tut­ki­musai­hei­den valinnan moni­ta­soi­suus.

Artikkelit toden­ta­vat, että yhteis­kun­taet­no­lo­git ovat kiin­nos­tu­nei­ta ihmisistä, heidän elä­mäs­tään, arjestaan ja koke­muk­sil­leen antamista mer­ki­tyk­sis­tä. Virallisten lausun­to­jen, asian­tun­ti­joi­den arvioiden ja julkisen sanan taustalla on paljon hiljaista tietoa, mie­li­pi­tei­tä ja tunteita, joista yhteis­kun­taet­no­lo­git innos­tu­vat. Arkisten koke­mus­ten kar­toit­ta­mi­seen etno­lo­gi­nen työ­ka­lu­pak­ki tarjoaa eri­tyis­työ­vä­li­nei­tä, kuten haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen, havain­noin­nin ja erilaiset teks­tin­lu­vun mene­tel­mät.

Artikkelikokoelma on tar­koi­tet­tu sekä oppi­kir­jak­si että ajan­koh­tai­sek­si tie­teel­li­sek­si puheen­vuo­rok­si yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen ydin­ky­sy­myk­sis­tä.

Kirjan voi tilata SKS:n kir­ja­kau­pas­ta.

Kirjailija: Outi Fingerroos; Sanna Lillbroända-Annala; Maija Lundgren
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 296
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2017, 06.09.2017

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin?

Suomi 100 -tarra koristaa ruisleipäpakkausta ja radiojuontaja kertoo, kuinka juuri soinut biisi on osa Suomen satavuotista historiaa. Lukuisat puheet muistuttavat meitä tänään siitä, kuinka sota vaihtui rauhaksi ja köyhyys väistyi vaurauden ja edistyksen tieltä. Eduskunnan juhlaistunnossa viittaukset kansainvälisiin tilastoihin valjastetaan todistamaan tätä edistystä. Uudestaan ja uudestaan kuulemme, kuinka emme saa unohtaa historiaamme – tätä lähes lineaarista menestyskertomusta.

Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa. Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn.

Kun tiedotusvälineet raportoivat salaliittoteorioista, huomio kiinnitetään yleensä niiden outouteen tai sitkeyteen ja uusiutumiskykyyn. Kun teorioihin uskomiselle on etsitty selityksiä, niitä on useimmiten löydetty ihmisen psyykkisistä ominaisuuksista. Nämä selitysmallit ovat kuitenkin kaikessa yleisyydessään epätyydyttäviä. Ne voivat mahdollisesti kertoa meille jotakin ihmislajin tavoista ajatella ja kommunikoida ympäröivästä maailmasta yleensä, mutta salaliittoteorioiden kaltaisten spesifien ilmiöiden kohdalla niistä on melko vähän apua.