Yhteiskuntaetnologia

Etnologiset tut­ki­mus­me­ne­tel­mät kiin­nos­ta­vat ene­ne­väs­sä määrin myös muiden tie­tee­na­lo­jen tut­ki­joi­ta. Yhteiskuntaetnologian fokus on ajan­koh­tai­ses­sa, tällä hetkellä Suomessa eri yli­opis­tois­sa teh­tä­väs­sä yhteis­kun­taet­no­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa. Kirjassa nostetaan esille yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen teon ja tut­ki­musai­hei­den valinnan moni­ta­soi­suus.

Artikkelit toden­ta­vat, että yhteis­kun­taet­no­lo­git ovat kiin­nos­tu­nei­ta ihmisistä, heidän elä­mäs­tään, arjestaan ja koke­muk­sil­leen antamista mer­ki­tyk­sis­tä. Virallisten lausun­to­jen, asian­tun­ti­joi­den arvioiden ja julkisen sanan taustalla on paljon hiljaista tietoa, mie­li­pi­tei­tä ja tunteita, joista yhteis­kun­taet­no­lo­git innos­tu­vat. Arkisten koke­mus­ten kar­toit­ta­mi­seen etno­lo­gi­nen työ­ka­lu­pak­ki tarjoaa eri­tyis­työ­vä­li­nei­tä, kuten haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen, havain­noin­nin ja erilaiset teks­tin­lu­vun mene­tel­mät.

Artikkelikokoelma on tar­koi­tet­tu sekä oppi­kir­jak­si että ajan­koh­tai­sek­si tie­teel­li­sek­si puheen­vuo­rok­si yhteis­kun­taet­no­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen ydin­ky­sy­myk­sis­tä.

Kirjan voi tilata SKS:n kir­ja­kau­pas­ta.

Kirjailija: Outi Fingerroos; Sanna Lillbroända-Annala; Maija Lundgren
Kustantaja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 296
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2017, 06.09.2017

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?

Kenttätöiden luonteeseen kuuluu, että kaikkeen ei voi varautua etukäteen. On muutettava suunnitelmaa, jos alkuperäinen idea ei toimi; ja on uskallettava tarttua uusiin tilaisuuksiin, jos niitä osuu kohdalle. Aluksi yllätykset ja muutokset voivat tuntua stressaavilta, mutta kun on avoimin mielin ja sinnikäs, monesti se palkitaan. Vastoinkäymiset ovat usein jopa paljon hyödyllisempiä ja opettavaisempia kuin odotusten mukaan sujuneet tilanteet.