Yläluokkasafarin vaisu saalis

Marraskuun alussa Etelä-Suomen Vasemmistonuoret järjesti Yläluokkasafarin, retken jolla tutus­tut­tiin yläluokan suosimiin asui­na­luei­siin. Näillä vasem­mis­to­nuor­ten ”öky­alueik­si” nimeä­mil­lä asui­na­lueil­la asuu var­si­nai­sen yläluokan lisäksi myös paljon kes­ki­luo­kan edustajia. Heitä Yläluokkasafari ärsytti.

Keskiluokan edustajat kokevat olevansa ahkeria ja kun­nol­li­sia ihmisiä, jotka ovat ansain­neet vau­rau­ten­sa työllään. Rehelliset yrittäjät ja yli­työl­lis­te­tyt kirurgit kokevat, että heillä on oikeus korkeaan elin­ta­soon­sa. Samalla he saattavat kysee­na­lais­taa vero­ra­hoil­la elämisen oikeu­tuk­sen. Näin kes­ki­luo­kan pik­ku­por­va­ril­li­set hyveet mah­dol­lis­ta­vat erään maailman ihmeel­li­sim­mis­tä asioista: suh­teel­li­sen hyvä­osais­ten kat­ke­ruu­den itseään huono-osai­sem­pia kohtaan.

Yläluokkasafari toi esi­mer­kil­li­sel­lä tavalla esille sen, että luok­kae­rois­ta puhuminen koetaan Suomessa usein kiel­tei­se­nä asiana. Vallitseva uus­li­be­ra­lis­ti­nen ideologia korostaa yksilön omia mah­dol­li­suuk­sia. Menestyksen aja­tel­laan riippuvan yksilöstä itsestään, ei tämän luok­ka­taus­tas­ta.

Syksyisin jul­kais­ta­vat vero­tie­dot ovat aiheen kannalta kiin­nos­ta­va ilmiö. Verotiedot pal­jas­ta­vat, millaiset tulot kenel­lä­kin on ollut edel­li­se­nä vero­vuon­na. Kun kes­ki­ty­tään puhumaan tuloe­rois­ta, yli­su­ku­pol­vi­set varal­li­suuse­rot jäävät jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa helposti vähem­mäl­le huomiolle.

Julkisten vero­tie­to­jen ja niiden pohjalta ilta­päi­vä­leh­tien sivuille raken­net­tu­jen ”san­ka­ri­ta­ri­noi­den” voi ajatella vah­vis­ta­van uus­li­be­ra­lis­tis­ta myyttiä oman menes­tyk­sen­sä lähteenä olevasta yksilöstä. Uusliberalistisen ideo­lo­gian mukaan jokainen on oman onnensa seppä. Jää sanomatta, ettei kaikilla ole saman­lais­ta verstasta. Toisilta saattaa puuttua vasarakin.

Myös hyvin­voin­ti­val­tion ideologia on omiaan kätkemään yhteis­kun­nan tosia­sial­lis­ta luok­ka­luon­net­ta. Hyvinvointivaltion rakenteet vah­vis­ta­vat mie­li­ku­vaa siitä, että jokai­sel­la todella olisi samat mah­dol­li­suu­det elämässä.

Suomalainen yhteis­kun­ta esittää itsensä tasa-arvoisena. Juuri tämän vuoksi Yläluokkasafarin saama vas­taan­ot­to onnistui kertomaan jotain hyvin olen­nais­ta suo­ma­lai­sen luok­kayh­teis­kun­nan luon­tees­ta. Suomessa luok­ka­ra­ken­ne kätkeytyy. Varsinaisen yläluokan edustajat ovat hiljaa. He antavat ylemmän kes­ki­luo­kan puhua puo­les­taan.

Monessa muussa maassa yhteis­kun­nan ker­ros­tu­nei­suus on näky­väm­min läsnä. Suomessa luok­kae­rot tulevat näkyväksi eri­tyi­ses­ti silloin, kun yksilö ylittää joitakin oman luokkansa näky­mät­tö­miä rajoja. Opiskelupaikan valinta voi tuottaa tällaisen tilanteen. Antropologi Katriina Järvinen kuvaa kiin­nos­ta­vas­ti sitä, millainen kokemus yliopisto-opiskelu oli työ­väen­luok­kai­sem­mas­ta per­he­taus­tas­ta pon­nis­ta­neel­le.

Opintojen aikana Järviselle selvisi, että useimpien opis­ke­lu­to­ve­rien sosio­eko­no­mi­set läh­tö­koh­dat olivat melko erilaisia kuin hänellä. Useimmilla oli enemmän talou­del­lis­ta ja sosi­aa­lis­ta pääomaa. Etuoikeutetummat eivät vas­taa­val­la tavalla tule tie­toi­sik­si näistä eroista. Omat etuoi­keu­det näyt­täy­ty­vät pikem­min­kin luon­nol­li­se­na osana ihmisenä olemista.

Yksilön luok­ka­taus­ta vaikuttaa amma­tin­va­lin­taan, elin­aja­no­dot­tee­seen ja moneen muuhun asiaan. Siksi yhteis­kun­ta­luo­kas­ta tulisi puhua nykyistä enemmän.

  1. Katriina Järvinen & Laura Kolbe: Luokkaretkellä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa, 2007.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Ilmastonmuutos on luonnontieteellinen tosiasia. Se on elämäntapojemme ja kulttuuristen valintojemme tuote, jonka vaikutukset myös muokkaavat sosiaalista todellisuutta ja kulttuuria. Lisäksi tapamme käsitteellistää ilmastonmuutosta ja etsiä ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen ovat kulttuurisesti jäsentyneitä.

Kuukautissuojien ja tamponien verotus ovat puhuttaneet mediassa. Minttu Mikkonen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan kuukautissuojien arvonlisäveron laskemisesta ja totesi, että olisi aika puhua kuukautistasa-arvosta. Kuinka paljon tilaa tasa-arvon mallissamme on biologiselle ja sosiaaliselle erilaisuudelle?

Kirgisiassa järjestettiin syyskuussa viikon mittainen urheilu- ja kulttuuritapahtuma World Nomad Games, joka tunnetaan “nomadien olympialaisina”. Kunnianhimoisen projektin avulla rakennetaan niin alueen turismia kuin nomadikulttuuria ja -identiteettiä. Matkustimme kisoihin ottamaan selvää, mistä tässä kotimaan mediassa tuskin lainkaan huomiota saaneessa suurtapahtumassa on kyse.