Sisarkunnan mahti

Pohjoisessa Euroopassa syntyi 1200-luvulla kris­tit­ty­jen maal­lik­ko­har­joit­ta­jien sisar­kun­ta, beguiinit, joka loi naisille aikaansa nähden poik­keuk­sel­li­sia mah­dol­li­suuk­sia.

Beguiinien yhteisöt olivat muurein ero­tet­tu­ja pieniä, sul­jet­tu­ja kyliä kau­pun­kien sisällä. Niissä saattoi olla oma sairaala, kirkko ja koulu. Toisin kuin luos­ta­reis­sa, osal­li­suut­ta ei tarvinnut yleensä lunastaa rahalla, ja naiset olivat vapaita lähtemään yhtei­sös­tä ja palaamaan siihen. Yhteisö tarjosi ainut­laa­tui­sen sosi­aa­li­tur­van aikana, jolloin naisen arvo määrittyi avio­lii­ton kautta ja yksi­näi­sen naisen asema oli heikko.

Beguiinit elättivät itsensä muiden vält­tä­mäl­lä työllä, kuten kuol­lei­den käsit­te­lyl­lä ja sairaiden hoi­ta­mi­sel­la. Elinkeinoihin kuului myös viljely, kan­kaan­ku­don­ta ja kau­pan­käyn­ti. He menes­tyi­vät talou­del­li­ses­ti varsin hyvin, käyttäen rahan köy­hem­pien sisar­ten­sa tuke­mi­seen ja yhteisön yllä­pi­toon. Yhteisöissä ope­tet­tiin lakia, teologiaa, latinaa ja ranskaa aikana, jolloin kir­joi­tus­tai­to naisen hyp­py­sis­sä nähtiin pahuuden siemenenä.

Beguiinit eivät käyt­tä­neet uskon kielenä latinaa vaan kansan kieltä. He pitivät sillä julkisia saarnoja, joka oli ennen­kuu­lu­ma­ton­ta. Mystiikkaan tai­pu­vais­ten beguii­nien usko oli into­hi­mois­ta rakkautta Jumalaa kohtaan, ja he puhuivat aiheesta käyttäen erittäin kuvai­le­vaa kieltä.

Kirkolle beguiinit olivat piikki lihassa, ja se yritti hank­kiu­tua yhtei­söis­tä eroon monin tavoin. Eräs tehokas keino oli nar­ra­tii­vin kaap­paa­mi­nen. Kirkko levitti beguii­neis­ta omiin tar­koi­tuk­siin­sa sopivia taus­ta­ta­ri­noi­ta. Ne koros­ti­vat mää­rä­tie­tois­ta toi­mi­juut­ta ilmen­tä­vän uskon­nol­li­sen rakkauden sijasta naisten raa­ma­tul­lis­ta kär­si­mys­tä, ja käy­tän­nön­lä­hei­sen soli­daa­ri­suu­den sijaan juma­lal­li­sia ihmeitä ja yhteyksiä mies­puo­li­siin hen­gel­li­siin hahmoihin.

  1. Michael Pye. The Edge of the World — How the North Sea made us who we are.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta, AntroBlogin toinen perustaja ja päätoimittaja. Hän toimii aktiivisesti AntroBlogia julkaisevan Allegra Lab Helsinki ry:n tiedeviestintätoiminnassa ja viettää muun aikansa pohtien avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: