Yläluokan luksustuote: nurmikko

Kun yhdys­val­ta­lai­set lähiöiden asukit sun­nun­tai­sin leik­kaa­vat piha­nur­mik­ko­aan, ei kyse ole mistä tahansa puu­has­te­lus­ta, vaan tärkeän sta­tus­sym­bo­lin huol­ta­mi­ses­ta. Vuosikymmenien ajan huo­li­tel­tu nur­mi­kent­tä on vies­tit­tä­nyt tärkeiden arvojen kun­nioit­ta­mi­ses­ta: naa­pu­ri­vel­voit­teis­ta, yhteisöön kuu­lu­mi­ses­ta ja ulkoil­mae­lä­män arvos­tuk­ses­ta, sekä tietenkin nurmikon omistajan hyvin­voin­nis­ta.

Nurmikko ylel­li­syys­tuot­tee­na sisään­käyn­nin edustalla on saanut alkunsa keskiajan lopun Britanniasta ja Ranskasta. Se vakiintui aatelin tava­ra­mer­kik­si, sillä hyvin­hoi­det­tu nur­mi­kent­tä vaati paljon maata ja työvoimaa, eri­tyi­ses­ti aikana ennen ruo­hon­leik­ku­ria ja auto­maat­tis­ta kastelua. Nurmikot eivät tuota mitään eikä niillä voi laiduntaa, joten rahvas ei voinut unel­moi­da­kaan käyt­tä­mät­tö­män nurmen ylel­li­syy­des­tä. Nurmikosta tuli ehdoton ja vää­ren­tä­mä­tön sta­tus­sym­bo­li.

Yhdysvalloissa 1800-luvulla nouseva por­va­ris­to omaksui euroop­pa­lai­sen yläluokan tavan. Aluksi nurmikko oli vain rik­kaim­pien luk­sus­tuo­te, mutta teollisen val­lan­ku­mouk­sen myötä ruo­hon­leik­ku­ri tuli massojen saa­ta­vil­le, kes­ki­luok­ka kasvoi ja nurmikot levisivät. Toisen maa­il­man­so­dan jälkeisen kulu­tus­buu­min myötä syntyi myös mil­jar­dien dollarien nur­mik­ko­teol­li­suus.

Nurmikon koosta ja kunnosta on pitkään pystynyt päät­te­le­mään yhdys­val­ta­lai­sen perheen varal­li­suu­den ja yhteis­kun­nal­li­sen aseman. Mitä suurempi ja siistimpi nurmikko, sitä parempi tilanne sen omis­ta­jal­la — rehottava nurmikko taas vies­tit­tää vai­keuk­sis­ta. Nurmi on Yhdysvaltojen ylei­sim­piä vil­je­lys­kas­ve­ja yhdessä maissin ja vehnän kanssa. Vasta viime vuosina ilmas­to­huo­len kasvaessa on nurmikon tärkeyttä alettu kysee­na­lais­taa tie­toi­ses­ti.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • kk 16.4.2018 klo 00:10

    Juttu loppuu kesken.

    Vastaa
    • Ninnu Koskenalho 16.4.2018 klo 08:19

      Tavallaan! Kulttuurishokki-sarjan tekstit vain ovat hyvin lyhyitä :)

      Vastaa

Lue myös nämä:

Helsingissä vuokrataso on karannut niin korkealle, että monien palkansaajien tuloista leijonanosa kuluu vuokraan. Suomessa yleisen käsityksen mukaan vuokrasääntely on turmiollista vuokramarkkinoiden toiminnalle.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.

Kun Venezuelan hallituksen joukot ampuivat luoteja ja kyynelkaasua estääkseen humanitaarista apua saapumasta maahan, yhdysvaltalainen lääketieteen professori Akash Goel ehdotti, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi maan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä syytteelle olisi kansan näännyttäminen.

Posti on aikeissa siirtää osan toiminnoistaan Viroon matalampien työvoimakustannusten toivossa. Samanaikaisesti postin johtaja nauttii hulppeaa vuosipalkkaa. Viime vuosina suuryritysten johtajien palkkiot ovat kasvaneet työntekijöiden aseman heikentyessä. Kysymys yhteiskunnassa vallitsevista tuloeroista ja niiden oikeuttamisesta on pysyvimpiä poliittisia kysymyksiä.