Yläluokan luksustuote: nurmikko

Kun yhdys­val­ta­lai­set lähiöiden asukit sun­nun­tai­sin leik­kaa­vat piha­nur­mik­ko­aan, ei kyse ole mistä tahansa puu­has­te­lus­ta, vaan tärkeän sta­tus­sym­bo­lin huol­ta­mi­ses­ta. Vuosikymmenien ajan huo­li­tel­tu nur­mi­kent­tä on vies­tit­tä­nyt tärkeiden arvojen kun­nioit­ta­mi­ses­ta: naa­pu­ri­vel­voit­teis­ta, yhteisöön kuu­lu­mi­ses­ta ja ulkoil­mae­lä­män arvos­tuk­ses­ta, sekä tietenkin nurmikon omistajan hyvin­voin­nis­ta.

Nurmikko ylel­li­syys­tuot­tee­na sisään­käyn­nin edustalla on saanut alkunsa keskiajan lopun Britanniasta ja Ranskasta. Se vakiintui aatelin tava­ra­mer­kik­si, sillä hyvin­hoi­det­tu nur­mi­kent­tä vaati paljon maata ja työvoimaa, eri­tyi­ses­ti aikana ennen ruo­hon­leik­ku­ria ja auto­maat­tis­ta kastelua. Nurmikot eivät tuota mitään eikä niillä voi laiduntaa, joten rahvas ei voinut unel­moi­da­kaan käyt­tä­mät­tö­män nurmen ylel­li­syy­des­tä. Nurmikosta tuli ehdoton ja vää­ren­tä­mä­tön sta­tus­sym­bo­li.

Yhdysvalloissa 1800-luvulla nouseva por­va­ris­to omaksui euroop­pa­lai­sen yläluokan tavan. Aluksi nurmikko oli vain rik­kaim­pien luk­sus­tuo­te, mutta teollisen val­lan­ku­mouk­sen myötä ruo­hon­leik­ku­ri tuli massojen saa­ta­vil­le, kes­ki­luok­ka kasvoi ja nurmikot levisivät. Toisen maa­il­man­so­dan jälkeisen kulu­tus­buu­min myötä syntyi myös mil­jar­dien dollarien nur­mik­ko­teol­li­suus.

Nurmikon koosta ja kunnosta on pitkään pystynyt päät­te­le­mään yhdys­val­ta­lai­sen perheen varal­li­suu­den ja yhteis­kun­nal­li­sen aseman. Mitä suurempi ja siistimpi nurmikko, sitä parempi tilanne sen omis­ta­jal­la — rehottava nurmikko taas vies­tit­tää vai­keuk­sis­ta. Nurmi on Yhdysvaltojen ylei­sim­piä vil­je­lys­kas­ve­ja yhdessä maissin ja vehnän kanssa. Vasta viime vuosina ilmas­to­huo­len kasvaessa on nurmikon tärkeyttä alettu kysee­na­lais­taa tie­toi­ses­ti.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • kk 16.4.2018 klo 00:10

    Juttu loppuu kesken.

    Vastaa
    • Ninnu Koskenalho 16.4.2018 klo 08:19

      Tavallaan! Kulttuurishokki-sarjan tekstit vain ovat hyvin lyhyitä :)

      Vastaa

Lue myös nämä:

Kuukautissuojien ja tamponien verotus ovat puhuttaneet mediassa. Minttu Mikkonen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan kuukautissuojien arvonlisäveron laskemisesta ja totesi, että olisi aika puhua kuukautistasa-arvosta. Kuinka paljon tilaa tasa-arvon mallissamme on biologiselle ja sosiaaliselle erilaisuudelle?

Arkielämällä on taipumus kerryttää tavaroita huomaamattomasti kotien erilaisiin säilytystiloihin. Tavarapaljoudet paljastuvat piiloistaan vasta, kun jokin häiritsevä tapahtuma, kuten muutto, pakottaa ne esille. Muuttaminen pakottaa kohtaamaan koteihin kertyneitä tavaroita lajittelemalla, pakkaamalla, kantamalla ja sijoittelemalla uudelleen. Muuton katkoksessa jokainen esine joutuu arvioinnin kohteeksi, kun muuttajat miettivät, millaisten tavaroiden kanssa elämää halutaan jatkaa uudessa asunnossa. Näissä pienimuotoisissa kriiseissä suhde esineisiin tulee esiin arkipäiväisyyden sumusta.

Bali tunnetaan vehreänä paratiisina, jonka tenhossa kietoutuvat yhteen saaren valtavan kaunis luonto ja hindulaisen, näyttäviä rituaaleja korostavan henkisyyden erityispiirteet. Saaren menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taianomainen: Bali oli aikanaan merkittävä alueellinen orjakaupan keskus.

Iltapäivisin monissa japanilaisissa yrityksissä avataan radio ja aloitetaan työntekijöiden yhteinen voimisteluhetki. Hetkeen kuuluu venyttelyä ja mahdollisesti voimisteluliikkeitä, joillain työpaikoilla käytössä saattaa olla myös kiipeilyteline.