Kuviteltu primitiivisyys ja Länsi-Papuan korowait

HS uutisoi, että BBC:n Human Planet ‑doku­ment­ti­sar­jas­sa nähty Uudessa-Guineassa asuvien korowai­den puumaja oli raken­net­tu doku­ment­tia varten. Kohtaus, jossa korowait muuttavat taloon asumaan, oli siten “tekaistu”. BBC:n ja HS:n uutisissa on asia­vir­hei­tä. Ne toistavat ongel­mal­li­sia käsi­tyk­siä doku­ment­tie­lo­ku­vien luon­tees­ta sekä pri­mi­ti­vis­ti­siä ste­reo­ty­pioi­ta korowai­den kal­tai­sis­ta yhteiskunnista.

Uutisissa korowais­ta puhutaan papua­uusi­gui­nea­lai­se­na “heimona” — HS puhuu jopa “alkua­su­kas­hei­mos­ta”. Korowait eivät asu Papua-Uudessa-Guineassa, vaan Uuden-Guinean saaren län­si­puo­lel­la Länsi-Papuaksi kut­su­tul­la alueella. Papua-Uusi-Guinea on vuonna 1975 Australian siir­to­maa­hal­lin­nos­ta itse­näis­ty­nyt valtio, joka kattaa Uuden-Guinean saaren itäosan ja lähi­saa­ria. Nykyiset Papua-Uuden-Guinean alueet olivat 1800-luvun lopulta vuoteen 1914 asti Saksan ja Britannian siir­to­mai­ta, ennen siir­ty­mis­tään Australian hallintaan.

Länsi-Papua, jossa korowait asuvat, on puo­les­taan entinen Hollannin siirtomaa, jonka Indonesia otti haltuunsa 1962. Virallisesti alue siirtyi Indonesialle 1969, kun reilu 1000 Indonesian armeijan valit­se­maa ja uhkai­le­maa papua­lais­ta edustajaa äänesti valtioon liit­ty­mi­sen puolesta YK:n val­vo­mas­sa äänes­tyk­ses­sä. Siitä lähtien Länsi-Papualla on ollut käynnissä itse­näi­syys­liik­keen ja Indonesian valtion välinen konflikti, ja Indonesian armeija on tappanut tuhansia papua­lai­sia soti­la­so­pe­raa­tiois­saan. Papulaiset kohtaavat sortoa ja ihmi­soi­keus­louk­kauk­sia. Poliittinen tilanne Länsi-Papualla on siis täysin erilainen kuin Papua-Uudessa-Guineassa.

Puhe “alkua­su­kas­hei­mois­ta” luo kuvan eris­ty­neis­tä, kuvit­teel­li­seen men­nei­syy­teen jämäh­tä­neis­tä ihmisistä, hämärtäen poliit­tis­ta nykytilannetta.

Korowait ovat perin­tei­ses­ti asuneet per­he­kun­nit­tain puihin raken­ne­tuis­sa taloissa varsin hajau­te­tus­ti. Tällä he ovat koros­ta­neet poliit­tis­ta kult­tuu­ri­aan, jossa pyritään vält­tä­mään käs­ky­suh­tei­den syn­ty­mis­tä ja alle­vii­vaa­maan itse­näi­syyt­tä. Korowaiden mukaan liian lähekkäin asuminen saa ihmiset komen­te­le­maan toisiaan ja synnyttää konflik­te­ja. Tämä ei tarkoita, että korowait eläisivät eris­tyk­sis­sä toi­sis­taan. He vie­rai­le­vat toistensa luona ja kokoon­tu­vat sere­mo­nioi­hin, joita varten raken­ne­taan maassa olevia pit­kä­ta­lo­ja. Indonesian hallinto on perus­ta­nut alueelle kyliä, joissa korowait lisäksi asuvat. On tyy­pil­lis­tä, että korowait vaihtavat asuin­paik­kaa met­sä­ta­lo­jen ja kylien välillä.

Korowait ottavat aktii­vi­ses­ti osaa turismi- ja mat­kai­lu­teol­li­suu­teen. Heidän puihin raken­net­tu­ja talojaan on esitelty mat­kai­luoh­jel­mis­sa ja ‑lehdissä National Geographicista Madventuresiin. Heidän alueil­leen on pitkään jär­jes­tet­ty turis­ti­mat­ko­ja, joiden tar­koi­tuk­se­na on tavata “alkua­su­kas­hei­mo­ja”. Matkailu- ja turis­mi­teol­li­suus onkin ollut korowail­le keskeinen tulon­läh­de, ja erityisen korkealle raken­ne­tut talot on raken­net­tu turisteja varten.

Voikin kysyä, miksi doku­ment­tia varten raken­net­tu talo ja sinne muut­ta­mi­nen on “tekaistu kohtaus”. Dokumenttielokuvissa jär­jes­te­tään koh­tauk­sia kameraa varten. Jos doku­ment­tie­lo­ku­vat rajaavat korowai­den osal­lis­tu­mi­sen turis­mi­teol­li­suu­teen ulos tari­nas­taan, ne luovat vir­heel­li­siä mie­li­ku­via “eris­täy­ty­neis­tä alkua­su­kas­hei­mois­ta”. Nämä mie­li­ku­vat hämär­tä­vät niitä suhteita ja kon­kreet­ti­sia poliit­ti­sia raken­tei­ta, joissa korowait ja muut län­si­pa­pua­lai­set elävät ja toimivat.

  1. Rupert Staschin esitelmä Helsingin yli­opis­ton ant­ro­po­lo­gian oppiai­nees­sa 17.3.2017: Primitivist Tourism and Anthropological Fieldwork: A Very Awkward Relation. Podcast.
  2. Stasch, Rupert 2009. Society of Others: Kinship and Mourning in a West Papuan Place.
  3. Stasch, Rupert 2011. The Camera and the House: The Semiotics of New Guinea “Treehouses” in Global Visual Culture. Comparative Studies in Society and History 53:1, 75 – 112. 
  4. Stasch, Rupert 2013. The poetics of village space when villages are new: Settlement form as history making in Papua, Indonesia. American Ethnologist 40:3, 555 – 570. 

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Tuomas Tammisto on sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka väitteli Helsingin yliopistolla helmikuussa 2018 laajamittaisten öljypalmu- ja hakkuuprojektien poliittisista vaikutuksista ja paikallisen maankäytön muutoksesta Papua-Uuden-Guinean maaseudulla. Väitöskirja luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231102

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: