Kuviteltu primitiivisyys ja Länsi-Papuan korowait

HS uutisoi, että BBC:n Human Planet -doku­ment­ti­sar­jas­sa nähty Uudessa-Guineassa asuvien korowai­den puumaja oli raken­net­tu doku­ment­tia varten. Kohtaus, jossa korowait muuttavat taloon asumaan, oli siten “tekaistu”. BBC:n ja HS:n uutisissa on asia­vir­hei­tä. Ne toistavat ongel­mal­li­sia käsi­tyk­siä doku­ment­tie­lo­ku­vien luon­tees­ta sekä pri­mi­ti­vis­ti­siä ste­reo­ty­pioi­ta korowai­den kal­tai­sis­ta yhteis­kun­nis­ta.

Uutisissa korowais­ta puhutaan papua­uusi­gui­nea­lai­se­na “heimona” — HS puhuu jopa “alkua­su­kas­hei­mos­ta”. Korowait eivät asu Papua-Uudessa-Guineassa, vaan Uuden-Guinean saaren län­si­puo­lel­la Länsi-Papuaksi kut­su­tul­la alueella. Papua-Uusi-Guinea on vuonna 1975 Australian siir­to­maa­hal­lin­nos­ta itse­näis­ty­nyt valtio, joka kattaa Uuden-Guinean saaren itäosan ja lähi­saa­ria. Nykyiset Papua-Uuden-Guinean alueet olivat 1800-luvun lopulta vuoteen 1914 asti Saksan ja Britannian siir­to­mai­ta, ennen siir­ty­mis­tään Australian hal­lin­taan.

Länsi-Papua, jossa korowait asuvat, on puo­les­taan entinen Hollannin siirtomaa, jonka Indonesia otti haltuunsa 1962. Virallisesti alue siirtyi Indonesialle 1969, kun reilu 1000 Indonesian armeijan valit­se­maa ja uhkai­le­maa papua­lais­ta edustajaa äänesti valtioon liit­ty­mi­sen puolesta YK:n val­vo­mas­sa äänes­tyk­ses­sä. Siitä lähtien Länsi-Papualla on ollut käynnissä itse­näi­syys­liik­keen ja Indonesian valtion välinen konflikti, ja Indonesian armeija on tappanut tuhansia papua­lai­sia soti­la­so­pe­raa­tiois­saan. Papulaiset kohtaavat sortoa ja ihmi­soi­keus­louk­kauk­sia. Poliittinen tilanne Länsi-Papualla on siis täysin erilainen kuin Papua-Uudessa-Guineassa.

Puhe “alkua­su­kas­hei­mois­ta” luo kuvan eris­ty­neis­tä, kuvit­teel­li­seen men­nei­syy­teen jämäh­tä­neis­tä ihmisistä, hämärtäen poliit­tis­ta nyky­ti­lan­net­ta.

Korowait ovat perin­tei­ses­ti asuneet per­he­kun­nit­tain puihin raken­ne­tuis­sa taloissa varsin hajau­te­tus­ti. Tällä he ovat koros­ta­neet poliit­tis­ta kult­tuu­ri­aan, jossa pyritään vält­tä­mään käs­ky­suh­tei­den syn­ty­mis­tä ja alle­vii­vaa­maan itse­näi­syyt­tä. Korowaiden mukaan liian lähekkäin asuminen saa ihmiset komen­te­le­maan toisiaan ja synnyttää konflik­te­ja. Tämä ei tarkoita, että korowait eläisivät eris­tyk­sis­sä toi­sis­taan. He vie­rai­le­vat toistensa luona ja kokoon­tu­vat sere­mo­nioi­hin, joita varten raken­ne­taan maassa olevia pit­kä­ta­lo­ja. Indonesian hallinto on perus­ta­nut alueelle kyliä, joissa korowait lisäksi asuvat. On tyy­pil­lis­tä, että korowait vaihtavat asuin­paik­kaa met­sä­ta­lo­jen ja kylien välillä.

Korowait ottavat aktii­vi­ses­ti osaa turismi- ja mat­kai­lu­teol­li­suu­teen. Heidän puihin raken­net­tu­ja talojaan on esitelty mat­kai­luoh­jel­mis­sa ja -lehdissä National Geographicista Madventuresiin. Heidän alueil­leen on pitkään jär­jes­tet­ty turis­ti­mat­ko­ja, joiden tar­koi­tuk­se­na on tavata “alkua­su­kas­hei­mo­ja”. Matkailu- ja turis­mi­teol­li­suus onkin ollut korowail­le keskeinen tulon­läh­de, ja erityisen korkealle raken­ne­tut talot on raken­net­tu turisteja varten.

Voikin kysyä, miksi doku­ment­tia varten raken­net­tu talo ja sinne muut­ta­mi­nen on “tekaistu kohtaus”. Dokumenttielokuvissa jär­jes­te­tään koh­tauk­sia kameraa varten. Jos doku­ment­tie­lo­ku­vat rajaavat korowai­den osal­lis­tu­mi­sen turis­mi­teol­li­suu­teen ulos tari­nas­taan, ne luovat vir­heel­li­siä mie­li­ku­via “eris­täy­ty­neis­tä alkua­su­kas­hei­mois­ta”. Nämä mie­li­ku­vat hämär­tä­vät niitä suhteita ja kon­kreet­ti­sia poliit­ti­sia raken­tei­ta, joissa korowait ja muut län­si­pa­pua­lai­set elävät ja toimivat.

  1. Rupert Staschin esitelmä Helsingin yli­opis­ton ant­ro­po­lo­gian oppiai­nees­sa 17.3.2017: Primitivist Tourism and Anthropological Fieldwork: A Very Awkward Relation. Podcast.
  2. Stasch, Rupert 2009. Society of Others: Kinship and Mourning in a West Papuan Place.
  3. Stasch, Rupert 2011. The Camera and the House: The Semiotics of New Guinea “Treehouses” in Global Visual Culture. Comparative Studies in Society and History 53:1, 75 – 112.
  4. Stasch, Rupert 2013. The poetics of village space when villages are new: Settlement form as history making in Papua, Indonesia. American Ethnologist 40:3, 555 – 570.

Kirjoittaja

Tuomas Tammisto on sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka väitteli Helsingin yliopistolla helmikuussa 2018 laajamittaisten öljypalmu- ja hakkuuprojektien poliittisista vaikutuksista ja paikallisen maankäytön muutoksesta Papua-Uuden-Guinean maaseudulla. Väitöskirja luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231102

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Suomi on rasismin kärkimaa, raportoi Euroopan perusoikeusvirasto hiljattain. Järkyttävät luvut puhuvat Suomessa tiukassa istuvasta uskosta rodulliseen ja kulttuuriseen hierarkiaan, jota ylläpidetään yhteiskunnan eri sektoreilla syrjinnällä ja väkivallalla. Taustalla vaikuttaa ajatus valkoiseksi kuvitellun Suomen ja niin kutsuttujen “länsimaiden” kulttuurin paremmuudesta.