Avun politiikka: kolonialismista solidaarisuuteen

Kouluruokalan jäteas­tian vieressä roikkuu juliste, joka kehottaa oppilaita olemaan heit­tä­mät­tä ruokaa roskiin. Plan Internationalin taan­noi­set mainokset bus­si­py­sä­kil­lä herät­te­li­vät ohi­kul­ki­jaa tei­ni­ras­kau­den vaaroihin. Yhteistä näillä valis­tus­kam­pan­joil­la on se, että niiden objek­tik­si on valittu ruskea tyttö. Ruskea tyttö ei kerro tarinaa itse: häntä käytetään esineenä ker­rot­taes­sa ruoan epätasa-arvoi­ses­ta jakelusta tai tei­ni­ras­kau­den vaaroista. 

Sillä, joka kertoo tarinan ruskean tytön puolesta, on valtaa.

Kolonialismilla viitataan eri­lai­siin val­ta­suh­tei­siin. Esimerkit yllä kertovat täl­lai­sis­ta val­ta­suh­teis­ta. Mustan femi­nis­min edustajat eivät aiheetta syytä valkoisia, hege­mo­ni­ses­sa asemassa olevia naisia valta-aseman hyväk­si­käy­tös­tä ja maineen sekä kunnian hank­ki­mi­ses­ta toisten tari­noil­la.

Rasismi on usein kolo­nia­lis­ti­sen valta-asetelman tuotos. Se on ideologia, joka oikeuttaa ei-val­kois­ten pois­sul­ke­mi­sen tietyiltä elämän alueilta, kuten val­ta­me­dias­ta. Se myös uusintaa eriar­voi­suuk­sien hyväk­syn­tää val­kois­ten kes­kuu­des­sa. 

Myös ant­ro­po­lo­gial­la on ollut ongel­mal­li­nen rooli tut­ki­mus­koh­tei­ta kuvat­taes­sa. Jälkikoloniaaliseen tut­ki­mus­suun­tauk­seen pereh­ty­neet ant­ro­po­lo­git tar­kas­te­le­vat kriit­ti­ses­ti sitä, miten yhteis­kun­nan mar­gi­naa­lis­sa elävistä ryhmistä, globaalin etelän asuk­kais­ta ja kehi­ty­sa­vun kohteista, kerrotaan tarinoita. Nämä tarinat usein vai­men­ta­vat tarinan henkilön oman äänen, luoden ste­reo­tyyp­pis­tä kuvaa “kehi­tys­maan asuk­kaas­ta” uhrina.

Jälkikoloniaaliseen tut­ki­muk­seen pereh­ty­nyt tutkija Chandra Mohanty muun muassa osoittaa, kuinka ruskeat naiset globaalin etelän edus­ta­ji­na esitetään valkoisen aut­ta­ja­nai­sen vas­ta­koh­ti­na, apua tar­vit­se­vi­na sub­jek­tei­na ja kult­tuu­rien­sa uhreina. Valkoisessa Suomessa edellä mai­ni­tuis­sa tapauk­sis­sa ei edes käytetä sanal­li­sia seli­tyk­siä. Ero val­koi­seen kansaan tuodaan esille ruskealla ihon­vä­ril­lä.

Jälkikoloniaalinen teo­ree­tik­ko Gayatri Spivak kysyy kuu­lui­sas­sa essees­sään “Can the subaltern speak?”, osaako alistettu puhua. Tietenkin osaa — kysymys on siitä, kuun­nel­laan­ko häntä. Spivak ja monet muut jäl­ki­ko­lo­ni­aa­li­set tutkijat kri­ti­soi­vat sitä, kuinka valkoinen Eurooppa on vai­men­ta­nut “muut”.

Antropologit ovat myös tutkineet sanastoa ja termejä, jotka apu­jär­jes­töt vievät mukaan itselleen kau­kai­siin ja uusiin ympä­ris­töi­hin. Ennen Jemenin tuhoisaa sotaa ant­ro­po­lo­gi Bogumila Hall tutki maan köyhimpiä ihmisiä, pai­kal­li­sen eliitin rodul­lis­ta­maa akhdam-ryhmää. Akhdam tar­koit­taa “pal­ve­li­joi­ta”. Heitä kut­sut­tiin ihon­vä­riin kat­so­mat­ta myös mustiksi, jolla vii­tat­tiin yhteis­kun­nan alimpaan kastiin.

Hallin tutkimus tar­kas­te­lee akhdamien sel­vi­ty­mis­stra­te­gioi­ta. Apua saa­dak­seen he olivat ope­tel­leet avus­tus­jär­jes­tö­jen sanastoa. Näin he osasivat lokeroida avun­pyyn­tön­sä sopimaan tar­jot­tuun ohjelmaan. Avustusjärjestöjen ohjelmat eivät kui­ten­kaan aina osuneet koh­dal­leen avun tarpeen kanssa.

Kolonialistista valta-asetelmaa vastaan voi taistella yhteis­työl­lä, joka perustuu eroa­vai­suuk­sien tun­nus­ta­mi­seen ja soli­daa­ri­suu­teen. Se on poliit­tis­ta taistelua ja jatkuvan puheyh­tey­den etsimistä, eikä siihen kuulu pal­kin­to­jen­ja­koa toisten tari­noil­la maineensa hank­ki­neil­le.

  1. Mohanty, Chandra Talpade. 2003. Feminism without Borders: Decolonizing Theory, Practicing Solidarity.
  2. Spivak, Gayatri Chakravorty. 1988. “Can the Subaltern Speak.”.
  3. Hall, Bogumila, ‘This is our homeland.’ Yemen’s mar­gi­na­lized and the quest for rights and recog­ni­tion.”, Arabian Humanities (forthco­ming)

Kirjoittaja

Liina Mustonen on yhteiskuntatieteiden tohtori (EUI 2017), Lähi-idän instituutin tutkijavierailija ja Antroblogin uutistoimituksen jäsen. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muuassa sukupuolta, toiseuttamisen diskursseja sekä Lähi-itää.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

Lue myös nämä:

Tanskan hallituksen on uutisoitu päättäneen laittaa “ghetoiksi” ja “rinnakkaistodellisuuksiksi” kutsumillaan alueilla asuvat lapset jo yksivuotiaana päiväkotiin vähintään 25 viikkotunniksi. Tällaisten termien käyttöä Saksassa analysoineet tutkijat ovat todenneet niiden herättävän voimakkaita negatiivisia assosiaatioita. Niiden käytön seurauksena alueeseen, ja ennen kaikkea sen asukkaisiin, kohdistuu sosiaalista stigmatisointia ja eriarvoistavaa politiikkaa, mikä voi johtaa syrjintään ja palveluiden katoamiseen alueelta.

Yhä useampi antropologi löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen tutkimusosallistujansa ovat joko vähintään yhtä koulutettuja tai paremmin toimeentulevia kuin hän itse, tai molempia näistä. Näitä tilanteita kuvaamaan on antropologian piirissä omaksuttu termit ylöspäin tutkiminen ja sivuttain tutkiminen. Ylöspäin tutkimisella viitataan tarpeeseen tutkia maailmamme eliittejä ja vallanpitäjiä: sivuttain tutkimisella taas viitataan tilanteeseen, jossa tutkimukseen osallistujat ovat koulutukseltaan, statukseltaan ja tulotasoltaan etnografiin verrattavissa.

Indonesian sydämessä sijaitseva Balin saari on noussut yhdeksi Aasian suosituimmista massamatkailukohteista. Saaren eksoottisuus, paratiisimainen luonto, ainutlaatuinen hindukulttuuri ja huoleton ilmapiiri ovat houkutelleet enenevissä määrin puoleensa myös suomalaisia turisteja. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kontrolloimattoman matkailukehityksen lyödessä yhä suurempaa vaihdetta silmään, on esiin noussut huomattavia massamatkailun varjopuolia. Saaren jätekriisi, pohjavesivarantojen hupeneminen ja perinteisten viljelysmaiden muuttuminen monikansallisten hotelliyhtiöiden rakennusmaiksi ovat osoittaneet monien balilaisten huolen saaren tulevaisuudesta aiheelliseksi.

Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa.