Lounasta espanjalaisittain

Espanjalaisessa ruo­ka­kult­tuu­ris­sa itse ruoka ei aina ole tärkein asia. Erityisesti ravin­to­la­lou­naal­la oleel­lis­ta on paikan mukavuus, sillä siellä tulee parhaassa tapauk­ses­sa vietettyä useampia tunteja. Lounas ei ole ohi syömisen loppuessa, vaan silloin alkaa sobremesa. Kirjaimellisesti termi tar­koit­taa ”pöydässä”. Se viittaa aikaan, joka vietetään syömisen jälkeen jutellen ja ren­tou­tuen.

Sobremesan aikana saatetaan nauttia kahvia tai ruo­an­su­la­tus­ta edistävää likööriä. Parhaat kes­kus­te­lut ja haus­kim­mat jutut kuullaan usein hyvässä sobre­me­sas­sa. Perinteinen espan­ja­lai­nen lounas saattaa sisältää kolmekin ruo­ka­la­jia, joten töihin sän­tää­mi­nen välit­tö­mäs­ti ei kuulu tapaan. Ravintolassa ei myöskään voi viettää var­si­nais­ta siestaa ja oikaista sulat­te­le­maan ateriaa esi­mer­kik­si sohvalle. Yksityiskodeissa tilanne on toinen: sobremesa-aika on myös Espanjan parasta tele­vi­sio­ai­kaa, jolloin lähe­te­tään päivän tär­keim­mät uutiset.

Sobremesan jälkeen on vielä monta työtuntia jäljellä. Tapa onkin herät­tä­nyt kes­kus­te­lua: olisiko tehok­kaam­paa työs­ken­nel­lä koko päivä ja töiden jälkeen rauhassa syventyä sosi­aa­li­seen olemiseen? Vaikka ruokailu on toki kehon ravit­se­mis­ta, syöminen on harvoin tärkeintä ruo­kai­luun liit­ty­vis­sä tavoissa. Ruoan sosi­aa­li­suus merkitsee vielä enemmän — niin Espanjassa kuin muu­al­la­kin. Sen lisäksi että ruoka ylläpitää elämää, se on tärkeä iden­ti­teet­tien luomisen ja säi­lyt­tä­mi­sen väline, jolla ilmais­taan kult­tuu­ri­sia arvoja.

Espanjassa sobremesa on yksi rakas­te­tuim­pia ruo­ka­kult­tuu­rin ilmen­ty­miä, eikä se tule väis­ty­mään tehok­kuu­den nimissä. Sobremesa tunnetaan käsit­tee­nä myös monissa lati­no­yh­tei­söis­sä eri puolilla maailmaa, ja sen vaa­li­mi­nen on usein tärkeä etnisen iden­ti­tee­tin juh­li­mi­sen tapa.

  1. BBC
  2. Ruoan kulttuuri. Antropologisia näkö­kul­mia ruoan tut­ki­muk­seen. Toim. Katja Uusihakala & Matti Eräsaari 2016

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä – sarjassa käsiteltiin tällä kertaa pahuutta. Mitä pahuus on, ja onko ihminen luonnostaan hyvä vai paha? Kivelän haastatteleman psykiatrian ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan pahuus on pohjimmiltaan muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Tiedeyhteisössä on pitkään käyty debattia ihmislajin luontaisesta väkivaltaisuudesta.

Jokaisen lapsen elämässä tulee vastaan aika, jolloin on opittava vessatavoille. Meillä tämä tarkoittaa vaipoista potalle siirtymistä. Eri puolilla maailmaa tämäkin rituaalinen elämänvaihe järjestyy monin eri tavoin. Afrikan Norsunluurannikolla elävän beng-kansan lasten “pottatreeni” aloitetaan mahdollisimman varhain, vain muutaman päivän ikäisenä, antamalla vauvalle suolen tyhjentävä peräruiske kahdesti päivässä.

Ruoka ei ole vain kehon toimintoja ylläpitävä tarpeellinen materiaali, vaan sen ympärille rakennetut sosiaaliset muodollisuudet ja niiden tunteminen on tärkeämpää. Käytösetiketin ensisijainen tarkoitus on eliitin itsesuojelu ryhmän ulkopuolisilta. Monimutkaisten sääntöjen tarkoitus on ylläpitää eksklusiivisuutta.

Juustot ovat osa globaalia ruokakulttuuria ja niiden kuluttaminen yhdenmukaistuu eri puolilla maailmaa. Juustoihin liitetään erilaisia mielikuvia alkuperämaan perusteella, ja eri juustot kuuluvat hyvinkin eri tilanteisiin, edustaen niin arkea kuin juhlaakin. Millaisia kulttuurisia piirteitä juustojen mainostuksessa näkyy?