Etiopialainen superruoka

Tefheinä, eli teff, on maailman ensim­mäi­siä vil­je­ly­kas­ve­ja, jota on kas­va­tet­tu sen alku­ko­dis­sa Etiopiassa tuhansien vuosien ajan. Tärkeä perus­ruo­ka maassa on injera, teffistä val­mis­tet­tu hapan lettu, jonka päällä tar­joil­laan erilaisia kas­tik­kei­ta ja täytteitä. Injeraa pidetään Etiopiassa jopa pyhänä.

Teff on erittäin ravin­tei­kas­ta sekä raudan, kuidun, kalsiumin että pro­teii­nin suhteen, ja sen ansiona pidetään etio­pia­lais­ten pit­kän­mat­kan­juok­si­joi­den terveyttä ja kuntoa.

Teffissä on poten­ti­aa­lia uudeksi super­ruo­ak­si eri­tyi­ses­ti maailman glu­tee­nit­to­mil­la mark­ki­noil­la. Etiopian hallitus on kieltänyt raa’an teffin maas­ta­vien­nin, pelosta että kävisi samoin kuin kvinoan kulu­tuk­sen räjäh­det­tyä Euroopassa ja USA:ssa. Kvinoan alku­pe­rä­mais­sa Boliviassa ja Perussa kasvista tuli liian kallista pai­kal­li­sil­le kan­sain­vä­li­sen kysynnän kasvettua.

Vuonna 2005 Etiopian maa­ta­lous­a­lan virasto teki sopi­muk­sen hol­lan­ti­lais­yri­tyk­sen kanssa, joka sitoutui jakamaan kehi­tys­työn tuottoja. Yritys kaatui, mutta sen omistajat ehtivät hakea teffille patentin Euroopassa. Patenttia perus­tel­tiin sillä, että hol­lan­ti­lai­set katsoivat kek­si­neen­sä teffille uuden­lai­sia käsit­te­ly­ta­po­ja. Teffin merkitys nime­no­maan pai­kal­li­se­na viljana on etio­pia­lai­sil­le tärkeä, ja paten­tis­ta on käyty kiivasta kes­kus­te­lua myös maan sosi­aa­li­ses­sa mediassa.

Yritysten paten­toi­des­sa ja kau­pal­lis­taes­sa viljely- tai lää­ke­kas­ve­ja tai niihin liittyvää perin­ne­tie­toa kyseessä on usein bio­pi­ra­tis­mi. Yhteisöt eivät aina saa paten­tis­ta hyötyä, eivätkä vält­tä­mät­tä voi enää käyttää kasveja mak­sa­mat­ta patentin hal­ti­jal­le. Kuuluisia esi­merk­ke­jä ovat olleet intia­lai­nen bas­ma­ti­rii­si ja mek­si­ko­lai­set eno­la­pa­vut. Niiden patentit on myöhemmin peruttu, kun oikeu­des­sa on todettu, etteivät keksinnöt ole uusia.

Helmikuun alussa myös teffin patentti mitä­töi­tiin. Vaatisi kuitenkin suuria muutoksia tuo­tan­to­ta­vois­sa ja mark­ki­noin­nis­sa, että teffin tuot­ta­mi­nen kan­sain­vä­li­siin tar­pei­siin olisi kan­nat­ta­vaa Etiopialle, joka on yksi maailman köy­him­mis­tä maista.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Eurooppalaisessa kansanuskossa leipä on enemmän maaginen kuin maallinen asia. Leivän rituaalisella käsittelyllä on siirretty voimaa ihmisten, eläinten, kasvukausien ja jumalallisen välillä. Esimerkiksi talon varakkuutta symboloiva kylvökakku syötettiin karjalle kevään ensimmäisenä laidunpäivänä hyvän sadon eli leivän saannin jatkumiseksi. Kristillisessä perinteessä ehtoollisleivän nauttijat voivat kokea olevansa yhtä Kristuksessa.

’Kiina, lakkaa syömästä kaikkea, mikä liikkuu!' Kuva plakaattia pitelevästä valkoihoisesta aktivistista levisi somessa vain muutama viikko sen jälkeen, kun kansainväliset uutistoimistot alkoivat julkaista artikkeleita uudenlaisesta viruksesta, potentiaalisesta massatappajasta. Plakaatin teksti viittaa teorioihin, joiden mukaan korona-virus olisi siirtynyt ihmisiin lepakoista.