Siirry suoraan sisältöön

Slummiturismi

Slummiturismi kohdistuu ahtaasti asuttuihin ja köyhiin kaupunkialueisiin. Yksi suosituimmista kohteista on Manilassa Filippiineillä, joka on maailman tiheimmin asuttuja paikkoja. Sadat hökkelikylät reunustavat vesiväyliä, junaraiteita ja kaatopaikkoja. Niissä asuu neljäsosa Manilan 12 miljoonasta asukkaasta.

Maailman mittakaavassa joka neljäs kaupunkilainen asuu slummeissa, ja luku kasvaa. Slummiturismia oli jo 1800-luvulla, kun yläluokkaiset lontoolaiset matkustivat kaupungin reunamille ihmettelemään köyhyyttä, prostituutiota ja huumekauppaa. Rikkaat ja uteliaat britit matkustivat New Yorkiin katsomaan bordelleja, saluunoita ja oopiumiluolia. Kokonainen teollisuudenala syntyi slummiturismin ympärille. Matkanjärjestäjät palkkasivat näyttelijöitä esiintymään huumeidenkäyttäjinä ja jengiläisinä, ja järjestivät jopa ampumavälikohtauksia tyydyttääkseen turistien uteliaisuutta.

Viime vuosina kierroksia on järjestetty Rio de Janeirosta ja Mumbaista Detroitiin, Berliiniin ja Kööpenhaminaan. Etelä-Afrikassa turistit matkustavat alueille, joilta apartheidin vastainen kamppailu alkoi. Hurrikaani Katrinan jälkeen New Orleansissa kiertueita tehtiin tulvan tuhoamalle Lower Ninth Wardin alueelle, joka on pahamaineisen väkivaltainen ja köyhä kaupunginosa.

Slummiturismin kannattajat sanovat sen lisäävän tietoisuutta epätasa-arvosta. Kriitikoiden mukaan se on vain tekosyy tuijottaa köyhiä ihmisiä. Slummien asukkaiden asenne turisteihin on usein utelias mutta hämmentynyt, joskus vihamielinen. Turistit saatetaan myös kokea tunkeilevina.

Vaikka matkustamisen taustalla olisi aito motivaatio lisätä tietoisuutta globaalista ongelmasta, kierrokset vähäosaisilla alueilla voivat voimauttaa enemmän turisteja kuin paikallisia. Jos syyt slummien olemassaoloon jätetään käsittelemättä, turistikierrokset irrottavat köyhien hädän kontekstistaan ja tekevät ongelmista epäpoliittisia. Toisaalta köyhyyteen liittyy vaikeus saada oma ääni kuuluviin: turismi saattaa parhaimmillaan tarjota tarpeellisen yleisön.

Lukemista

  1. National Geographic, 2018: Inside the controversial world of slum tourism
  2. Forbes, 2016: Slum tourism: How it began, the impact it has, and why it has become so popular
  3. Listverse, 2018: 10 unconventional types of tourism

Lisää Kulttuurishokkeja

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Emmi Huhtaniemi

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *