Kuukautisiin liittyvät tabut ovat murtumassa

Kuukautisista puhutaan enemmän kuin koskaan. Kuukautismajat Nepalissa, tamponivero Suomessa ja rohkeampi tyyli kuukautistuotteiden mainostamisessa puhuttavat. Avoimuus poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tabuja.

Kuukautiset kos­ket­ta­vat noin puolta maailman väestöstä. Kuukautisten näkyminen mediassa on ollut hyvin vähäistä ennen viime vuo­si­kym­men­tä, mutta nyt näkyvyys vaikuttaa olevan mur­ros­vai­hees­sa. Kuukautistabujen heik­ke­ne­mi­nen nostaa kuu­kau­ti­set esille esi­mer­kik­si tasa-arvon, ympä­ris­tö­tie­toi­suu­den ja ihmi­soi­keus­asioi­den kautta.

Tabujen pois­tu­mi­nen ja kuu­kau­tis­kä­si­tys­ten muut­tu­mi­nen avoi­mem­mik­si lisää myös bisnestä kuu­kau­tis­ten ympärillä. Kuukautistuotteet kuuluvat femtech-alaan, joka sisältää naisten terveyttä ja hyvin­voin­tia edistäviä tuotteita ja pal­ve­lui­ta. Femtechin on arvioitu nousevan 50 miljardin dollarin arvoi­sek­si alaksi seu­raa­vien kuuden vuoden aikana.

Kuukautiskäsitykset Suomessa

Suomessa kuu­kau­ti­sil­la ja kuu­kau­tis­ve­rel­lä on ollut osansa useissa vanhoissa usko­muk­sis­sa ja myto­lo­giois­sa. Kuukautisveren aja­tel­tiin olevan elämän ja voiman lähde, ja kuu­kau­ti­sia kohtaan osoi­tet­tiin sekä pelkoa että kun­nioi­tus­ta. Esimerkiksi kan­san­tie­teen tutkija Laura Stark-Ahola on tar­kas­tel­lut kuu­kau­ti­sia ja eri­tyi­ses­ti niihin liitettyä voiman käsitystä.

Suomalaisessa kan­san­kult­tuu­ris­sa kuu­kau­ti­sia hyö­dyn­net­tiin muun muassa eri­lai­sis­sa riiteissä. Kuukautisverellä aja­tel­tiin olevan erityisiä voi­mak­kai­ta omi­nai­suuk­sia, joita voitiin hyödyntää esi­mer­kik­si rak­kaus­tai­kuu­des­sa. Veren maagisia omi­nai­suuk­sia voitiin käyttää sekä hyvässä että pahassa.

Kuva: Patricia Moraleda (CC0)

Sittemmin suh­tau­tu­mi­nen kuu­kau­ti­siin on poh­jau­tu­nut enemmän bio­lo­gi­aan ja tie­tee­seen. Uusia näkö­kul­mia kuu­kau­tis­kes­kus­te­luun on noussut esille eri­tyi­ses­ti viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana. Ympäristökeskustelujen myötä kuu­kau­tis­suo­jia on alettu tar­kas­tel­la niiden eko­lo­gi­suu­den kautta. Kertakäyttöisistä kuu­kau­tis­suo­jis­ta kertyy vuo­sit­tain suuret määrät ympä­ris­töä kuor­mit­ta­vaa jätettä. Tämä lisää uudelleen käy­tet­tä­vien kuu­kau­tis­tuot­tei­den kysyntää.

Kuukautiskeskusteluiden avoimuus luo hyvän pohjan bis­nek­sel­le. Uudenlaiset kuu­kau­tis­suo­jat, kuten kuukuppi, ovat nousseet perin­teis­ten siteiden ja tamponien rinnalle. Suomalainen Lunette Kuukuppi on yksi maailman myy­dyim­piä kuu­kup­pe­ja. Se tuli mark­ki­noil­le vuonna 2005, mutta muuttui val­ta­vir­ran tuot­teek­si vasta viime vuosina.

Kuukautiset ovat nousseet puhee­nai­heek­si myös tam­po­ni­ve­roa koskevien kes­kus­te­lui­den myötä. Kuukautissuojien vero­tuk­ses­ta on kes­kus­tel­tu vilk­kaas­ti myös muualla maa­il­mas­sa. Joissakin maissa kuu­kau­tis­tuot­teis­ta ei makseta veroa lainkaan, kun taas osassa maista ne luo­ki­tel­laan vero­tuk­sen alaisiin tuot­tei­siin. Suomessa kuu­kau­tis­suo­jis­ta maksetaan 24 % arvon­li­sä­ve­ro. Kuukautistuotteet katsotaan vält­tä­mät­tö­mik­si hygie­nia­tar­vik­keik­si, jonka vuoksi niiden kuu­lu­mi­nen arvon­li­sä­ve­ron piiriin herättää kes­kus­te­lua suku­puol­ten epätasa-arvosta.

Kuukautiset uutisotsikoissa

Kuukautistuotteiden mainonta sekä median tapa puhua kuu­kau­ti­sis­ta ovat tärkeässä asemassa kuu­kau­tis­ko­ke­mus­ten ja ‑käsi­tys­ten muo­dos­tu­mi­ses­sa. Kuukautissuojien mainonta luo mie­li­ku­vaa kuu­kau­ti­sis­ta ja siitä, miten niiden aikana pitäisi käyt­täy­tyä, ja mitkä seikat olisi tärkeää ottaa huomioon.

Mainonta taas on pitkään perus­tu­nut kuu­kau­tis­ten pii­lot­ta­mi­seen ja huo­maa­mat­to­muu­teen. Mainoksissa käytetään esi­mer­kik­si usein sinistä, klii­ni­sel­tä näyttävää nestettä kuvaamaan kuu­kau­tis­ver­ta. Kuukautisveren näyt­tä­mi­nen onkin suo­ras­taan mediatabu. Mainokset ovat omalta osaltaan mukana raken­ta­mas­sa mie­li­ku­vaa siitä, että kuu­kau­ti­set ovat asia, josta ei tulisi puhua jul­ki­ses­ti ja joka tulisi piilottaa muilta.

Nyt kuu­kau­ti­set otetaan mediassa esille roh­keam­min. Myös yksilön koke­muk­sia nostetaan enemmän esille, ja kuu­kau­ti­sis­ta kes­kus­tel­laan moni­puo­li­sem­paan sävyyn ja eri näkö­kul­mis­ta. Vaikuttaisi siltä, että kuu­kau­ti­set nähdään koko ajan moni­muo­toi­sem­pa­na aiheena, joka on koke­muk­se­na hyvin yksi­löl­li­nen ja heijastaa laajempia yhteis­kun­nal­li­sia teemoja, kuten tasa-arvoa.

Kaikilla ei ole varaa ostaa kuu­kau­tis­suo­jia joka kuukausi, ja kaik­kial­la ne eivät ole edes helposti saa­ta­vil­la. Tämä saattaa han­ka­loit­taa elämää ja arkea huo­mat­ta­vas­ti kuu­kau­tis­ten aikana, ja aiheuttaa nuorilla pois­sao­lo­ja koulusta. Kuukautisköyhyys onkin noussut eri­tyi­ses­ti viimeisen parin vuoden aikana median huomioon, ja siitä on kes­kus­tel­tu vilk­kaas­ti esi­mer­kik­si Iso-Britanniassa.

Nepalin perin­tei­set chhau­pa­dit eli kuu­kau­tis­ma­jat ovat myös olleet esillä viimeisen muutaman vuoden aikana. Chhaupadi on eristetty tila, johon nainen asettuu kuu­kau­ti­sen ajaksi. Tällä estetään men­struoi­vien naisten kosketus muuhun yhteisöön, ruokaan tai karjaan, joiden aja­tel­laan saastuvan kuu­kau­tis­ten takia. Kuukautismajat kiel­let­tiin Nepalissa vuonna 2005 ja kri­mi­na­li­soi­tiin vuonna 2017, mutta perin­net­tä nou­da­te­taan silti joissain osissa Nepalia.

Kuva: Flashbuddy (CC0)

Kiinalainen olym­pi­aui­ma­ri Fu Yuanhui nosti kuu­kau­ti­set puhee­nai­heek­si Rion olym­pia­lais­ten aikaan vuonna 2016, kun hän totesi kuu­kau­tis­ten­sa alkaneen ennen kisaa ja toden­nä­köi­ses­ti vai­kut­ta­neen hänen suo­ri­tuk­seen­sa. Instagram puo­les­taan on päässyt otsi­koi­hin pois­ta­mal­la pal­ve­lus­taan kuu­kau­ti­siin liittyviä kuvia. Esimerkiksi otos, jossa täysin vaa­te­tet­tu nainen makaa sängyssä, mutta hänen housuis­saan ja patjalla on tahra kuu­kau­tis­ver­ta, joutui heti pois­te­tuk­si.

Kuukautiset näky­vät­kin eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li­ses­sa mediassa. Helmikuussa 2019 uuti­soi­tiin kuu­kau­ti­se­mo­jin tulevan käyttöön vielä saman vuoden kevään aikana. Kuukautisemojin puolesta on kam­pan­joi­nut muun muassa las­te­noi­keus­jär­jes­tö Plan. Kuukautisemojin uskotaan rikkovan kuu­kau­ti­siin lii­tet­ty­jä stigmoja ja tabuja ja olevan tärkeä kuu­kau­tis­ten nor­ma­li­soi­tu­mi­sen kannalta.

Kuukautisdokumentti Period. End of Sentence. voitti parhaan lyhyt­do­ku­ment­tie­lo­ku­van Oscarin hel­mi­kuus­sa 2019. Dokumentti käsit­te­lee suh­tau­tu­mis­ta kuu­kau­ti­siin Intiassa. Kuukautisiin liittyvät tabut näyt­täi­si­vät olevan rik­kou­tu­mas­sa myös aiheeseen perin­tei­ses­ti hyvin kon­ser­va­tii­vi­ses­ti suh­tau­tu­vis­sa paikoissa.

Tulevaisuudennäkymät kuukautiskeskusteluissa

Kuukautiskeskustelut ovat nostaneet pinnalle useita tasa-arvoon liittyviä kysy­myk­siä. Kuukautistuotteiden saatavuus voi vaikuttaa esi­mer­kik­si siihen, voivatko tytöt käydä nor­maa­lis­ti koulussa kuu­kau­tis­ten aikana, tai naiset töissä. Myös työ- ja kou­lu­pois­sao­lois­ta kuu­kau­tis­ki­pu­jen takia tullaan varmasti kes­kus­te­le­maan enemmän.

Sukupuolen moni­nai­suus on myös herät­tä­nyt kes­kus­te­lua kuu­kau­ti­sis­ta. Monien muiden muassa esi­mer­kik­si suku­puo­len­tut­ki­muk­seen eri­kois­tu­nut Chris Bobel on huo­maut­ta­nut, etteivät kaikki, joilla on kuu­kau­ti­set, ole naisia; eikä kaikilla, jotka ovat naisia, ole kuu­kau­ti­sia.

Kuukautisia on pitkään käytetty mää­rit­tä­mään naiseutta ja olevan vain naisille tun­nuso­mai­nen piirre. Nyt pohditaan, onko tämä näkökulma van­hen­tu­nut ymmär­ryk­sen suku­puo­len moni­nai­suu­des­ta kasvaessa. Aihetta tullaan varmasti jatkossa käsit­te­le­mään nykyistä enemmän. Samaten ympä­ris­tö­ky­sy­myk­siin tullaan toden­nä­köi­ses­ti kiin­nit­tä­mään vieläkin enemmän huomiota. Kertakäyttöisistä, etenkin muovia sisäl­tä­vis­tä kuu­kau­tis­suo­jis­ta kertyvä jäte on vakava uhka ympä­ris­töl­le.

Kuukautisista puhuminen ja avoimuus vai­kut­ta­vat suoraan kuu­kau­ti­siin liit­ty­viin asen­tei­siin. Asenteet puo­les­taan vai­kut­ta­vat siihen, miten ongelmiin suh­tau­du­taan ja miten mah­dol­li­sia rat­kai­su­ja kehi­te­tään. Kuukautisista vai­ke­ne­mi­nen han­ka­loit­taa kuu­kau­tis­suo­jiin liit­ty­vien vaih­toeh­to­jen sel­vit­te­lyä, jolloin tuot­teek­si vali­koi­tuu hel­poim­min saa­ta­vil­la oleva vaih­toeh­to, vaikka se ei ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen olisikaan.

Kuukautisasenteiden voidaan nähdä hei­jas­ta­van naisten asemaa yhteis­kun­nas­sa. Suomessa kuu­kau­tis­suo­jien korkea verotus puhuttaa, kun taas osassa maailmaa kuu­kau­tis­suo­jat voivat olla vaikeasti saa­ta­vil­la tai niin kalliita, ettei naisilla ole niihin varaa.

Molemmissa tapauk­sis­sa kuu­kau­ti­siin liit­ty­vien käy­tän­tei­den voidaan katsoa asettavan naiset eriar­voi­seen asemaan, vaikka vai­ku­tuk­set ovat toisessa tapauk­ses­sa voi­mak­kaam­mat. Voidaankin pohtia, tulevatko nämä eroa­vai­suu­det tasoit­tu­maan ja kuu­kau­tis­kä­si­tyk­set yhte­näis­ty­mään, vai kas­va­vat­ko kuu­kau­ti­siin liittyvät sosi­aa­li­set ja talou­del­li­set erot tule­vai­suu­des­sa vieläkin suu­rem­mik­si.

Kuva: Paweł Czerwiński (CC0)

  • Podcast-lukija: Milla Heikkinen
  • Verkkotaitto: Taina Cooke
  • Artikkelikuva: Josefin (CC0)
  1. Bobel, Chris: New Blood, Third-Wave Feminism and the Politics of Menstruation.
  2. Buckley, Thomas ja Gottlieb, Alma: Blood Magic: The Anthropology of Menstruation.
  3. Douglas, Mary : Purity and danger: an analysis of the concepts of pollution and taboo.
  4. Kissling, Elizabeth: Capitalizing on the Curse, The Business of Menstruation.
  5. Stark-Ahola, Laura: Magic, body and social order: the con­struc­tion of gender through women’s private rituals in tra­di­tio­nal Finland.

Kirjoittaja

Sanna Micklin on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta keväällä 2018, pääaineenaan kulttuuriantropologia. Hän tutki kuukautisiin liittyviä kokemuksia ja käsityksiä pro gradu -tutkielmassaan. Hän on myös perehtynyt kuukautisiin liittyviin asenteisiin työskennellessään Lunettella, joka on kuukuppeja valmistava suomalainen yritys.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Saimi Ruuttunen 2.5.2019 klo 16:51

    Olen iloinen siitä, että kuu­kau­tis­ta­but ovat mur­tu­mas­sa. On mie­len­kiin­tois­ta, miten kuu­kau­ti­sia pidettiin ennen naisten mystisenä voimana ja posi­tii­vi­se­na, mutta nykyään ne ovat häpeäl­li­nen ja pii­lo­tet­ta­va asia. Varsinkin nuorille tytöille olisi hyvä saada saman­ta­pai­nen mielikuva kuu­kau­ti­sis­ta voiman lähteenä ja eri­tyi­se­nä “super­voi­ma­na” kuin vanhoissa myto­lo­giois­sa, jolloin se toimisi tie­tyn­lai­se­na suo­ja­kil­pe­nä häpeää vasteen. Vaikka maailma muut­tuu­kin hitaasti, muutosta on jo tapah­tu­nut jonkin verran ja se on posi­tii­vis­ta.

    Vastaa
  • Auli Sjöberg 7.5.2019 klo 11:29

    Eikö olisi syytä puhua että kuu­kau­ti­set koskevat koko ihmis­kun­taa, ei vain naisia? Eihän olisi mie­hiä­kään ellei naisilla olisi kuu­kau­ti­sia.

    Vastaa

Lue myös nämä:

Näyttelijätär Aishwarya Rai sai vuonna 2007 aikaan julkisuuskohun, sillä hänen kerrottiin menneen vanhan hinduseremonian mukaisesti naimisiin puun kanssa. Ihmisoikeusjärjestöt Intiassa vaativat julkista anteeksipyyntöä. Syynä ei ollut avioliittoinstituution halventaminen, vaan jotakin monikerroksisempaa.

Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot.

Teksti vaatii tuekseen kuvia, ja AntroBlogi käyttää niitä mielellään paljon. Ilmaisten kuvapankkien tarjonnalla ihmiselämän monenkirjavuuden esittäminen on kuitenkin vaikeaa. Visuaalisen kuvaston luoma mielikuvien maailma on tärkeä, ja kuvituksessa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoisia seurauksia.