Kuukautisiin liittyvät tabut ovat murtumassa

Kuukautisista puhutaan enemmän kuin koskaan. Kuukautismajat Nepalissa, tamponivero Suomessa ja rohkeampi tyyli kuukautistuotteiden mainostamisessa puhuttavat. Avoimuus poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tabuja.

Kuukautiset kos­ket­ta­vat noin puolta maailman väestöstä. Kuukautisten näkyminen mediassa on ollut hyvin vähäistä ennen viime vuo­si­kym­men­tä, mutta nyt näkyvyys vaikuttaa olevan mur­ros­vai­hees­sa. Kuukautistabujen heik­ke­ne­mi­nen nostaa kuu­kau­ti­set esille esi­mer­kik­si tasa-arvon, ympä­ris­tö­tie­toi­suu­den ja ihmi­soi­keus­asioi­den kautta. 

Tabujen pois­tu­mi­nen ja kuu­kau­tis­kä­si­tys­ten muut­tu­mi­nen avoi­mem­mik­si lisää myös bisnestä kuu­kau­tis­ten ympärillä. Kuukautistuotteet kuuluvat femtech-alaan, joka sisältää naisten terveyttä ja hyvin­voin­tia edistäviä tuotteita ja pal­ve­lui­ta. Femtechin on arvioitu nousevan 50 miljardin dollarin arvoi­sek­si alaksi seu­raa­vien kuuden vuoden aikana.

Kuukautiskäsitykset Suomessa

Suomessa kuu­kau­ti­sil­la ja kuu­kau­tis­ve­rel­lä on ollut osansa useissa vanhoissa usko­muk­sis­sa ja myto­lo­giois­sa. Kuukautisveren aja­tel­tiin olevan elämän ja voiman lähde, ja kuu­kau­ti­sia kohtaan osoi­tet­tiin sekä pelkoa että kun­nioi­tus­ta. Esimerkiksi kan­san­tie­teen tutkija Laura Stark-Ahola on tar­kas­tel­lut kuu­kau­ti­sia ja eri­tyi­ses­ti niihin liitettyä voiman käsitystä.

Suomalaisessa kan­san­kult­tuu­ris­sa kuu­kau­ti­sia hyö­dyn­net­tiin muun muassa eri­lai­sis­sa riiteissä. Kuukautisverellä aja­tel­tiin olevan erityisiä voi­mak­kai­ta omi­nai­suuk­sia, joita voitiin hyödyntää esi­mer­kik­si rak­kaus­tai­kuu­des­sa. Veren maagisia omi­nai­suuk­sia voitiin käyttää sekä hyvässä että pahassa.

Sittemmin suh­tau­tu­mi­nen kuu­kau­ti­siin on poh­jau­tu­nut enemmän bio­lo­gi­aan ja tie­tee­seen. Uusia näkö­kul­mia kuu­kau­tis­kes­kus­te­luun on noussut esille eri­tyi­ses­ti viimeisen vuo­si­kym­me­nen aikana. Ympäristökeskustelujen myötä kuu­kau­tis­suo­jia on alettu tar­kas­tel­la niiden eko­lo­gi­suu­den kautta. Kertakäyttöisistä kuu­kau­tis­suo­jis­ta kertyy vuo­sit­tain suuret määrät ympä­ris­töä kuor­mit­ta­vaa jätettä. Tämä lisää uudelleen käy­tet­tä­vien kuu­kau­tis­tuot­tei­den kysyntää. 

Kuukautiskeskusteluiden avoimuus luo hyvän pohjan bis­nek­sel­le. Uudenlaiset kuu­kau­tis­suo­jat, kuten kuukuppi, ovat nousseet perin­teis­ten siteiden ja tamponien rinnalle. Suomalainen Lunette Kuukuppi on yksi maailman myy­dyim­piä kuu­kup­pe­ja. Se tuli mark­ki­noil­le vuonna 2005, mutta muuttui val­ta­vir­ran tuot­teek­si vasta viime vuosina. 

Kuukautiset ovat nousseet puhee­nai­heek­si myös tam­po­ni­ve­roa koskevien kes­kus­te­lui­den myötä. Kuukautissuojien vero­tuk­ses­ta on kes­kus­tel­tu vilk­kaas­ti myös muualla maa­il­mas­sa. Joissakin maissa kuu­kau­tis­tuot­teis­ta ei makseta veroa lainkaan, kun taas osassa maista ne luo­ki­tel­laan vero­tuk­sen alaisiin tuot­tei­siin. Suomessa kuu­kau­tis­suo­jis­ta maksetaan 24 % arvon­li­sä­ve­ro. Kuukautistuotteet katsotaan vält­tä­mät­tö­mik­si hygie­nia­tar­vik­keik­si, jonka vuoksi niiden kuu­lu­mi­nen arvon­li­sä­ve­ron piiriin herättää kes­kus­te­lua suku­puol­ten epätasa-arvosta.

Kuukautissuoja ja sydämen kuvalla varustettu kuukautissuojapaketti punaista ja vaaleanpunaista taustaa vasten.

Kuukautiset uutisotsikoissa

Kuukautistuotteiden mainonta sekä median tapa puhua kuu­kau­ti­sis­ta ovat tärkeässä asemassa kuu­kau­tis­ko­ke­mus­ten ja ‑käsi­tys­ten muo­dos­tu­mi­ses­sa. Kuukautissuojien mainonta luo mie­li­ku­vaa kuu­kau­ti­sis­ta ja siitä, miten niiden aikana pitäisi käyt­täy­tyä, ja mitkä seikat olisi tärkeää ottaa huomioon.

Mainonta taas on pitkään perus­tu­nut kuu­kau­tis­ten pii­lot­ta­mi­seen ja huo­maa­mat­to­muu­teen. Mainoksissa käytetään esi­mer­kik­si usein sinistä, klii­ni­sel­tä näyttävää nestettä kuvaamaan kuu­kau­tis­ver­ta. Kuukautisveren näyt­tä­mi­nen onkin suo­ras­taan mediatabu. Mainokset ovat omalta osaltaan mukana raken­ta­mas­sa mie­li­ku­vaa siitä, että kuu­kau­ti­set ovat asia, josta ei tulisi puhua jul­ki­ses­ti ja joka tulisi piilottaa muilta.

Nyt kuu­kau­ti­set otetaan mediassa esille roh­keam­min. Myös yksilön koke­muk­sia nostetaan enemmän esille, ja kuu­kau­ti­sis­ta kes­kus­tel­laan moni­puo­li­sem­paan sävyyn ja eri näkö­kul­mis­ta. Vaikuttaisi siltä, että kuu­kau­ti­set nähdään koko ajan moni­muo­toi­sem­pa­na aiheena, joka on koke­muk­se­na hyvin yksi­löl­li­nen ja heijastaa laajempia yhteis­kun­nal­li­sia teemoja, kuten tasa-arvoa. 

Kaikilla ei ole varaa ostaa kuu­kau­tis­suo­jia joka kuukausi, ja kaik­kial­la ne eivät ole edes helposti saa­ta­vil­la. Tämä saattaa han­ka­loit­taa elämää ja arkea huo­mat­ta­vas­ti kuu­kau­tis­ten aikana, ja aiheuttaa nuorilla pois­sao­lo­ja koulusta. Kuukautisköyhyys onkin noussut eri­tyi­ses­ti viimeisen parin vuoden aikana median huomioon, ja siitä on kes­kus­tel­tu vilk­kaas­ti esi­mer­kik­si Iso-Britanniassa.

Nepalin perin­tei­set chhau­pa­dit eli kuu­kau­tis­ma­jat ovat myös olleet esillä viimeisen muutaman vuoden aikana. Chhaupadi on eristetty tila, johon nainen asettuu kuu­kau­ti­sen ajaksi. Tällä estetään men­struoi­vien naisten kosketus muuhun yhteisöön, ruokaan tai karjaan, joiden aja­tel­laan saastuvan kuu­kau­tis­ten takia. Kuukautismajat kiel­let­tiin Nepalissa vuonna 2005 ja kri­mi­na­li­soi­tiin vuonna 2017, mutta perin­net­tä nou­da­te­taan silti joissain osissa Nepalia.

Kiinalainen olym­pi­aui­ma­ri Fu Yuanhui nosti kuu­kau­ti­set puhee­nai­heek­si Rion olym­pia­lais­ten aikaan vuonna 2016, kun hän totesi kuu­kau­tis­ten­sa alkaneen ennen kisaa ja toden­nä­köi­ses­ti vai­kut­ta­neen hänen suo­ri­tuk­seen­sa. Instagram puo­les­taan on päässyt otsi­koi­hin pois­ta­mal­la pal­ve­lus­taan kuu­kau­ti­siin liittyviä kuvia. Esimerkiksi otos, jossa täysin vaa­te­tet­tu nainen makaa sängyssä, mutta hänen housuis­saan ja patjalla on tahra kuu­kau­tis­ver­ta, joutui heti poistetuksi. 

Kuukautiset näky­vät­kin eri­tyi­ses­ti sosi­aa­li­ses­sa mediassa. Helmikuussa 2019 uuti­soi­tiin kuu­kau­ti­se­mo­jin tulevan käyttöön vielä saman vuoden kevään aikana. Kuukautisemojin puolesta on kam­pan­joi­nut muun muassa las­te­noi­keus­jär­jes­tö Plan. Kuukautisemojin uskotaan rikkovan kuu­kau­ti­siin lii­tet­ty­jä stigmoja ja tabuja ja olevan tärkeä kuu­kau­tis­ten nor­ma­li­soi­tu­mi­sen kannalta.

Kuukautisdokumentti Period. End of Sentence. voitti parhaan lyhyt­do­ku­ment­tie­lo­ku­van Oscarin hel­mi­kuus­sa 2019. Dokumentti käsit­te­lee suh­tau­tu­mis­ta kuu­kau­ti­siin Intiassa. Kuukautisiin liittyvät tabut näyt­täi­si­vät olevan rik­kou­tu­mas­sa myös aiheeseen perin­tei­ses­ti hyvin kon­ser­va­tii­vi­ses­ti suh­tau­tu­vis­sa paikoissa. 

Tulevaisuudennäkymät kuukautiskeskusteluissa

Kuukautiskeskustelut ovat nostaneet pinnalle useita tasa-arvoon liittyviä kysy­myk­siä. Kuukautistuotteiden saatavuus voi vaikuttaa esi­mer­kik­si siihen, voivatko tytöt käydä nor­maa­lis­ti koulussa kuu­kau­tis­ten aikana, tai naiset töissä. Myös työ- ja kou­lu­pois­sao­lois­ta kuu­kau­tis­ki­pu­jen takia tullaan varmasti kes­kus­te­le­maan enemmän. 

Sukupuolen moni­nai­suus on myös herät­tä­nyt kes­kus­te­lua kuu­kau­ti­sis­ta. Monien muiden muassa esi­mer­kik­si suku­puo­len­tut­ki­muk­seen eri­kois­tu­nut Chris Bobel on huo­maut­ta­nut, etteivät kaikki, joilla on kuu­kau­ti­set, ole naisia; eikä kaikilla, jotka ovat naisia, ole kuukautisia. 

Kuukautisia on pitkään käytetty mää­rit­tä­mään naiseutta ja olevan vain naisille tun­nuso­mai­nen piirre. Nyt pohditaan, onko tämä näkökulma van­hen­tu­nut ymmär­ryk­sen suku­puo­len moni­nai­suu­des­ta kasvaessa. Aihetta tullaan varmasti jatkossa käsit­te­le­mään nykyistä enemmän. Samaten ympä­ris­tö­ky­sy­myk­siin tullaan toden­nä­köi­ses­ti kiin­nit­tä­mään vieläkin enemmän huomiota. Kertakäyttöisistä, etenkin muovia sisäl­tä­vis­tä kuu­kau­tis­suo­jis­ta kertyvä jäte on vakava uhka ympäristölle. 

Kuukautisista puhuminen ja avoimuus vai­kut­ta­vat suoraan kuu­kau­ti­siin liit­ty­viin asen­tei­siin. Asenteet puo­les­taan vai­kut­ta­vat siihen, miten ongelmiin suh­tau­du­taan ja miten mah­dol­li­sia rat­kai­su­ja kehi­te­tään. Kuukautisista vai­ke­ne­mi­nen han­ka­loit­taa kuu­kau­tis­suo­jiin liit­ty­vien vaih­toeh­to­jen sel­vit­te­lyä, jolloin tuot­teek­si vali­koi­tuu hel­poim­min saa­ta­vil­la oleva vaih­toeh­to, vaikka se ei ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen olisikaan. 

Kuukautisasenteiden voidaan nähdä hei­jas­ta­van naisten asemaa yhteis­kun­nas­sa. Suomessa kuu­kau­tis­suo­jien korkea verotus puhuttaa, kun taas osassa maailmaa kuu­kau­tis­suo­jat voivat olla vaikeasti saa­ta­vil­la tai niin kalliita, ettei naisilla ole niihin varaa. 

Molemmissa tapauk­sis­sa kuu­kau­ti­siin liit­ty­vien käy­tän­tei­den voidaan katsoa asettavan naiset eriar­voi­seen asemaan, vaikka vai­ku­tuk­set ovat toisessa tapauk­ses­sa voi­mak­kaam­mat. Voidaankin pohtia, tulevatko nämä eroa­vai­suu­det tasoit­tu­maan ja kuu­kau­tis­kä­si­tyk­set yhte­näis­ty­mään, vai kas­va­vat­ko kuu­kau­ti­siin liittyvät sosi­aa­li­set ja talou­del­li­set erot tule­vai­suu­des­sa vieläkin suuremmiksi.

  • Podcast-lukija: Milla Heikkinen
  • Verkkotaitto: Taina Cooke
  • Artikkelikuva: Josefin (CC0)
  1. Bobel, Chris: New Blood, Third-Wave Feminism and the Politics of Menstruation.
  2. Buckley, Thomas ja Gottlieb, Alma: Blood Magic: The Anthropology of Menstruation.
  3. Douglas, Mary : Purity and danger: an analysis of the concepts of pollution and taboo.
  4. Kissling, Elizabeth: Capitalizing on the Curse, The Business of Menstruation.
  5. Stark-Ahola, Laura: Magic, body and social order: the con­struc­tion of gender through women’s private rituals in tra­di­tio­nal Finland. 

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Sanna Micklin on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta keväällä 2018, pääaineenaan kulttuuriantropologia. Hän tutki kuukautisiin liittyviä kokemuksia ja käsityksiä pro gradu -tutkielmassaan. Hän on myös perehtynyt kuukautisiin liittyviin asenteisiin työskennellessään Lunettella, joka on kuukuppeja valmistava suomalainen yritys.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Saimi Ruuttunen 2.5.2019 klo 16:51

    Olen iloinen siitä, että kuu­kau­tis­ta­but ovat mur­tu­mas­sa. On mie­len­kiin­tois­ta, miten kuu­kau­ti­sia pidettiin ennen naisten mystisenä voimana ja posi­tii­vi­se­na, mutta nykyään ne ovat häpeäl­li­nen ja pii­lo­tet­ta­va asia. Varsinkin nuorille tytöille olisi hyvä saada saman­ta­pai­nen mielikuva kuu­kau­ti­sis­ta voiman lähteenä ja eri­tyi­se­nä “super­voi­ma­na” kuin vanhoissa myto­lo­giois­sa, jolloin se toimisi tie­tyn­lai­se­na suo­ja­kil­pe­nä häpeää vasteen. Vaikka maailma muut­tuu­kin hitaasti, muutosta on jo tapah­tu­nut jonkin verran ja se on positiivista.

    Vastaa
  • Auli Sjöberg 7.5.2019 klo 11:29

    Eikö olisi syytä puhua että kuu­kau­ti­set koskevat koko ihmis­kun­taa, ei vain naisia? Eihän olisi mie­hiä­kään ellei naisilla olisi kuukautisia.

    Vastaa

Lue myös nämä: