Kuukautisista puhutaan enemmän kuin koskaan. Kuukautismajat Nepalissa, tamponivero Suomessa ja rohkeampi tyyli kuukautistuotteiden mainostamisessa puhuttavat. Avoimuus poistaa kuukautisiin liittyvää häpeää ja tabuja.
Kuukautiset koskettavat noin puolta maailman väestöstä. Kuukautisten näkyminen mediassa on ollut hyvin vähäistä ennen viime vuosikymmentä, mutta nyt näkyvyys vaikuttaa olevan murrosvaiheessa. Kuukautistabujen heikkeneminen nostaa kuukautiset esille esimerkiksi tasa-arvon, ympäristötietoisuuden ja ihmisoikeusasioiden kautta.
Tabujen poistuminen ja kuukautiskäsitysten muuttuminen avoimemmiksi lisää myös bisnestä kuukautisten ympärillä. Kuukautistuotteet kuuluvat femtech-alaan, joka sisältää naisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tuotteita ja palveluita. Femtechin on arvioitu nousevan 50 miljardin dollarin arvoiseksi alaksi seuraavien kuuden vuoden aikana.
Kuukautiskäsitykset Suomessa
Suomessa kuukautisilla ja kuukautisverellä on ollut osansa useissa vanhoissa uskomuksissa ja mytologioissa. Kuukautisveren ajateltiin olevan elämän ja voiman lähde, ja kuukautisia kohtaan osoitettiin sekä pelkoa että kunnioitusta. Esimerkiksi kansantieteen tutkija Laura Stark-Ahola on tarkastellut kuukautisia ja erityisesti niihin liitettyä voiman käsitystä.
Suomalaisessa kansankulttuurissa kuukautisia hyödynnettiin muun muassa erilaisissa riiteissä. Kuukautisverellä ajateltiin olevan erityisiä voimakkaita ominaisuuksia, joita voitiin hyödyntää esimerkiksi rakkaustaikuudessa. Veren maagisia ominaisuuksia voitiin käyttää sekä hyvässä että pahassa.
Sittemmin suhtautuminen kuukautisiin on pohjautunut enemmän biologiaan ja tieteeseen. Uusia näkökulmia kuukautiskeskusteluun on noussut esille erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ympäristökeskustelujen myötä kuukautissuojia on alettu tarkastella niiden ekologisuuden kautta. Kertakäyttöisistä kuukautissuojista kertyy vuosittain suuret määrät ympäristöä kuormittavaa jätettä. Tämä lisää uudelleen käytettävien kuukautistuotteiden kysyntää.
Kuukautiskeskusteluiden avoimuus luo hyvän pohjan bisnekselle. Uudenlaiset kuukautissuojat, kuten kuukuppi, ovat nousseet perinteisten siteiden ja tamponien rinnalle. Suomalainen Lunette Kuukuppi on yksi maailman myydyimpiä kuukuppeja. Se tuli markkinoille vuonna 2005, mutta muuttui valtavirran tuotteeksi vasta viime vuosina.
Kuukautiset ovat nousseet puheenaiheeksi myös tamponiveroa koskevien keskusteluiden myötä. Kuukautissuojien verotuksesta on keskusteltu vilkkaasti myös muualla maailmassa. Joissakin maissa kuukautistuotteista ei makseta veroa lainkaan, kun taas osassa maista ne luokitellaan verotuksen alaisiin tuotteisiin. Suomessa kuukautissuojista maksetaan 24 % arvonlisävero. Kuukautistuotteet katsotaan välttämättömiksi hygieniatarvikkeiksi, jonka vuoksi niiden kuuluminen arvonlisäveron piiriin herättää keskustelua sukupuolten epätasa-arvosta.
Kuukautiset uutisotsikoissa
Kuukautistuotteiden mainonta sekä median tapa puhua kuukautisista ovat tärkeässä asemassa kuukautiskokemusten ja -käsitysten muodostumisessa. Kuukautissuojien mainonta luo mielikuvaa kuukautisista ja siitä, miten niiden aikana pitäisi käyttäytyä, ja mitkä seikat olisi tärkeää ottaa huomioon.
Mainonta taas on pitkään perustunut kuukautisten piilottamiseen ja huomaamattomuuteen. Mainoksissa käytetään esimerkiksi usein sinistä, kliiniseltä näyttävää nestettä kuvaamaan kuukautisverta. Kuukautisveren näyttäminen onkin suorastaan mediatabu. Mainokset ovat omalta osaltaan mukana rakentamassa mielikuvaa siitä, että kuukautiset ovat asia, josta ei tulisi puhua julkisesti ja joka tulisi piilottaa muilta.
Nyt kuukautiset otetaan mediassa esille rohkeammin. Myös yksilön kokemuksia nostetaan enemmän esille, ja kuukautisista keskustellaan monipuolisempaan sävyyn ja eri näkökulmista. Vaikuttaisi siltä, että kuukautiset nähdään koko ajan monimuotoisempana aiheena, joka on kokemuksena hyvin yksilöllinen ja heijastaa laajempia yhteiskunnallisia teemoja, kuten tasa-arvoa.
Kaikilla ei ole varaa ostaa kuukautissuojia joka kuukausi, ja kaikkialla ne eivät ole edes helposti saatavilla. Tämä saattaa hankaloittaa elämää ja arkea huomattavasti kuukautisten aikana, ja aiheuttaa nuorilla poissaoloja koulusta. Kuukautisköyhyys onkin noussut erityisesti viimeisen parin vuoden aikana median huomioon, ja siitä on keskusteltu vilkkaasti esimerkiksi Iso-Britanniassa.
Nepalin perinteiset chhaupadit eli kuukautismajat ovat myös olleet esillä viimeisen muutaman vuoden aikana. Chhaupadi on eristetty tila, johon nainen asettuu kuukautisen ajaksi. Tällä estetään menstruoivien naisten kosketus muuhun yhteisöön, ruokaan tai karjaan, joiden ajatellaan saastuvan kuukautisten takia. Kuukautismajat kiellettiin Nepalissa vuonna 2005 ja kriminalisoitiin vuonna 2017, mutta perinnettä noudatetaan silti joissain osissa Nepalia.Kiinalainen olympiauimari Fu Yuanhui nosti kuukautiset puheenaiheeksi Rion olympialaisten aikaan vuonna 2016, kun hän totesi kuukautistensa alkaneen ennen kisaa ja todennäköisesti vaikuttaneen hänen suoritukseensa. Instagram puolestaan on päässyt otsikoihin poistamalla palvelustaan kuukautisiin liittyviä kuvia. Esimerkiksi otos, jossa täysin vaatetettu nainen makaa sängyssä, mutta hänen housuissaan ja patjalla on tahra kuukautisverta, joutui heti poistetuksi.
Kuukautiset näkyvätkin erityisesti sosiaalisessa mediassa. Helmikuussa 2019 uutisoitiin kuukautisemojin tulevan käyttöön vielä saman vuoden kevään aikana. Kuukautisemojin puolesta on kampanjoinut muun muassa lastenoikeusjärjestö Plan. Kuukautisemojin uskotaan rikkovan kuukautisiin liitettyjä stigmoja ja tabuja ja olevan tärkeä kuukautisten normalisoitumisen kannalta.
Kuukautisdokumentti Period. End of Sentence. voitti parhaan lyhytdokumenttielokuvan Oscarin helmikuussa 2019. Dokumentti käsittelee suhtautumista kuukautisiin Intiassa. Kuukautisiin liittyvät tabut näyttäisivät olevan rikkoutumassa myös aiheeseen perinteisesti hyvin konservatiivisesti suhtautuvissa paikoissa.
Tulevaisuudennäkymät kuukautiskeskusteluissa
Kuukautiskeskustelut ovat nostaneet pinnalle useita tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Kuukautistuotteiden saatavuus voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, voivatko tytöt käydä normaalisti koulussa kuukautisten aikana, tai naiset töissä. Myös työ- ja koulupoissaoloista kuukautiskipujen takia tullaan varmasti keskustelemaan enemmän.
Sukupuolen moninaisuus on myös herättänyt keskustelua kuukautisista. Monien muiden muassa esimerkiksi sukupuolentutkimukseen erikoistunut Chris Bobel on huomauttanut, etteivät kaikki, joilla on kuukautiset, ole naisia; eikä kaikilla, jotka ovat naisia, ole kuukautisia.
Kuukautisia on pitkään käytetty määrittämään naiseutta ja olevan vain naisille tunnusomainen piirre. Nyt pohditaan, onko tämä näkökulma vanhentunut ymmärryksen sukupuolen moninaisuudesta kasvaessa. Aihetta tullaan varmasti jatkossa käsittelemään nykyistä enemmän. Samaten ympäristökysymyksiin tullaan todennäköisesti kiinnittämään vieläkin enemmän huomiota. Kertakäyttöisistä, etenkin muovia sisältävistä kuukautissuojista kertyvä jäte on vakava uhka ympäristölle.
Kuukautisista puhuminen ja avoimuus vaikuttavat suoraan kuukautisiin liittyviin asenteisiin. Asenteet puolestaan vaikuttavat siihen, miten ongelmiin suhtaudutaan ja miten mahdollisia ratkaisuja kehitetään. Kuukautisista vaikeneminen hankaloittaa kuukautissuojiin liittyvien vaihtoehtojen selvittelyä, jolloin tuotteeksi valikoituu helpoimmin saatavilla oleva vaihtoehto, vaikka se ei ympäristöystävällinen olisikaan.
Kuukautisasenteiden voidaan nähdä heijastavan naisten asemaa yhteiskunnassa. Suomessa kuukautissuojien korkea verotus puhuttaa, kun taas osassa maailmaa kuukautissuojat voivat olla vaikeasti saatavilla tai niin kalliita, ettei naisilla ole niihin varaa.
Molemmissa tapauksissa kuukautisiin liittyvien käytänteiden voidaan katsoa asettavan naiset eriarvoiseen asemaan, vaikka vaikutukset ovat toisessa tapauksessa voimakkaammat. Voidaankin pohtia, tulevatko nämä eroavaisuudet tasoittumaan ja kuukautiskäsitykset yhtenäistymään, vai kasvavatko kuukautisiin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset erot tulevaisuudessa vieläkin suuremmiksi.
Toimitus
- Podcast-lukija: Milla Heikkinen
- Verkkotaitto: Taina Cooke
- Artikkelikuva: Josefin (CC0)
Lukemista
- Bobel, Chris: New Blood, Third-Wave Feminism and the Politics of Menstruation.
- Buckley, Thomas ja Gottlieb, Alma: Blood Magic: The Anthropology of Menstruation.
- Douglas, Mary : Purity and danger: an analysis of the concepts of pollution and taboo.
- Kissling, Elizabeth: Capitalizing on the Curse, The Business of Menstruation.
- Stark-Ahola, Laura: Magic, body and social order: the construction of gender through women’s private rituals in traditional Finland.
Olen iloinen siitä, että kuukautistabut ovat murtumassa. On mielenkiintoista, miten kuukautisia pidettiin ennen naisten mystisenä voimana ja positiivisena, mutta nykyään ne ovat häpeällinen ja piilotettava asia. Varsinkin nuorille tytöille olisi hyvä saada samantapainen mielikuva kuukautisista voiman lähteenä ja erityisenä ”supervoimana” kuin vanhoissa mytologioissa, jolloin se toimisi tietynlaisena suojakilpenä häpeää vasteen. Vaikka maailma muuttuukin hitaasti, muutosta on jo tapahtunut jonkin verran ja se on positiivista.
Eikö olisi syytä puhua että kuukautiset koskevat koko ihmiskuntaa, ei vain naisia? Eihän olisi miehiäkään ellei naisilla olisi kuukautisia.