Maximón-pyhimys Guatemalassa

Vaikka pää­siäis­tä vietetään kris­ti­nus­kon kes­kus­hah­mon kunniaksi, Guatemalassa Kristus-patsaan lisäksi pyhä­tös­tään esiin otetaan suositun kan­san­py­hi­myk­sen Maximónin veistos, jota kannetaan kylien halki. Paikallisten mukaan pyhät hahmot eivät ole keskenään ris­ti­rii­das­sa, vaikka katolinen kirkko sanoutuu irti paka­nal­li­ses­ta Maximónista.

Maximón kuvataan usein viik­sek­kää­nä miehenä tummassa puvussa ja hatussa, sikari suu­pie­les­sä. Joissain kylissä hän pukeutuu värik­käi­siin perin­ne­vaat­tei­siin, toisissa aurin­ko­la­sei­hin ja bandana-huiviin. Maximónissa yhdistyy monia ris­ti­rii­tai­sia piirteitä. Hän on nais­ten­mies ja samalla paris­kun­tien suojelija, joka juo runsaasti ja polttaa ketjussa. Legendan mukaan kalas­ta­ja­ky­län miehet pyysivät Maximónia suo­je­le­maan vaimojaan heidän pois­saol­les­saan. Tämä käytti tilai­suu­den hyväkseen ja makasi kaikkien vaimojen kanssa.

Maximón toteuttaa ihmisten unelmia, parantaa, auttaa ylit­tä­mään esteitä, vastustaa epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta, ja tuo vaurautta ja hyvin­voin­tia. Maximónille mieluisia uhri­lah­jo­ja ovat pontikka, käsin käärityt savukkeet ja raha. Ihmiset vie­rai­le­vat hänen luonaan pyy­tääk­seen suojelua, rahaa, terveyttä tai löy­tääk­seen puolison.

Maximón on kylissä läsnä yleensä puu­veis­tok­sen muodossa, joka asustaa eri perheen luona aina vuoden ker­ral­laan. Hänellä on ryhmä seuraajia, jotka kun­nioit­ta­vat kep­pos­te­le­vaa pyhimystä viet­tä­mäl­lä päivänsä polttaen ja juoden hänen rin­nal­laan, ja tuoden uhri­lah­jo­ja kansalta. Perinteisesti Maximón tuotiin esiin vain pää­siäi­se­nä, mutta koska lukuisat pyhiin­vael­ta­jat, shamaanit ja turistit haluavat vierailla hänen luonaan, hän on nykyään esillä vuoden ympäri.

Pyhimyksessä on piirteitä sekä his­to­rial­li­sis­ta, raa­ma­tul­li­sis­ta että maya-myto­lo­gi­aan kuu­lu­vis­ta hahmoista. Erään tarinan mukaan Maximón oli kylän­van­hin, joka yllytti kansaa kapinaan espan­ja­lai­sia val­loit­ta­jia vastaan. Hänet teloi­tet­tiin, mutta hän syntyi uudelleen tuomarina, joka taisteli antaak­seen maat takaisin alku­pe­räi­sil­le asuk­kail­le.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Sulawesin saarella Indonesiassa sijaitseva Tana Toraja on on tunnettu näyttävistä kuoleman rituaaleistaan. Turistit matkuvat alueelle paitsi osallistumaan hautajaisiin, myös elävän kuolleen kohtaamisen toivossa.  

Kopimismi on uususkonnollinen liike, jonka maailmankuva ja etiikka pohjaavat näkemykseen tiedon ja sen kopioimisen pyhyydestä. Liikkeen synty on sidoksissa 2000-luvun yhteiskunnalliseen keskusteluun digitaalisen tiedonjakelun rajoituksista ja vapauksista.