Siirry suoraan sisältöön

Vuoden 2019 Antropologipäivillä keskustellaan ajasta

Kahden vuoden välein järjestettävä Suomen antropologisen seuran (SAS) kansainvälinen konferenssi kutsuu tällä kertaa antropologit ja lähialojen edustajat keskustelemaan ajan käsitteestä. Antropologipäivät järjestetään 29-30.8.2019 Helsingissä, Tieteiden talolla, ja myös antroblogilaisia on tuttuun tapaan mukana konferenssissa.

 

Vaikka aika on iätön tutkimuskohde, on sen tutkimus muodostunut viime vuosina suoranaiseksi trendiksi. Antropologipäivillä ei ainoastaan keskustella ajasta tutkimuskohteena, vaan myös pohditaan, miksi kiinnostus aikaa kohtaan on kasvanut juuri nyt. Johtuisiko ajan suosio monipuolistuneista ajan kokemuksistamme ja tavoistamme hahmottaa aikaa? Tähän ovat vaikuttaneet monenlaiset tekijät, esimerkiksi ihmisten kasvava liikkuvuus ja muuttoliikkeet, joista keskusteltiin vuoden 2017 Antropologipäivillä.

Antropologisessa tutkimuksessa aikaa on lähestytty hyvin moninaisista näkökulmista, ja usein se on vain yksi tarkasteltava ulottuvuus laajemmasta ilmiöstä. Näin ollen ajan tutkimus on limittynyt teemoihin kuten politiikka, tila, materiaalisuus, sekä kasvu ja tulevaisuuden ennustettavuus.

Aika ja sen tutkimuksen saavutukset ovat konferenssissa aiheena yhteensä 19 paneelissa, elokuva-ohjelmistossa sekä keynote- ja Edvard Westermarck muistoluennoissa. Esitelmät pitävät Ghassan Hage aiheenaan ’The Difficult Temporality of Diasporic Nostalgia’ ja Laura Bear otsikolla ’Fixing Inequalities in Time: Radicalising Westermarck’s moral emotions for a critique of financialised speculation’. Bearin Westermarck-luento järjestetään keskiviikkona 28.8. klo. 17 Metsätalolla (Unioninkatu 40) ja se on avoin yleisölle.

Akateeminen aika ja antropologinen tulevaisuus

Konferenssin paneeleissa analyyttinen katse kääntyy myös akatemian suuntaan. Eeva Berglundin ja Matti Eräsaaren luotsaamassa keskustelussa pohditaan nimittäin ajan puutetta nyky-akatemiassa. Taloudelliset ja institutionaaliset tavoitteet ovat tehneet ajasta kalliin ja vaikeasti saatavilla olevan hyödykkeen, mikä on vaikuttanut myös tutkimuksen tekemiseen ja tuloksiin etenkin niin sanotusti hitaan metodin aloilla, kuten antropologiassa.Sonja Moghaddarin ja Scott MacLochlainnin paneelikeskustelussa puolestaan pohditaan tulevaisuutta ja sen ennustettavuutta. Teknologiset, poliittiset ja infrastruktuurissa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet tapaamme kuvitella ja toteuttaa erilaisia tulevaisuuksia. Filosofi Derridan mukaan he kysyvät tulisiko myös antropologien tehdä ero ennustettavan, ohjelmoidun ja aavistetun tulevaisuuden ja odottamattoman ja ei-ennustettavan l’avenir:n välillä.Muissa konferenssin paneeleissa keskustelu vie muun muassa toiseuden kysymysten äärelle etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoiseen Kiinaan, ajallisuuden ja sen ’kieltämisen’ ontologisiin kysymyksiin sekä ajan materiaalisiin ja paikkaan sidottuihin ulottuvuuksiin urbaanissa kontekstissa. Ajan kokemusta pohditaan myös pakolaisuuden, turismin ja raja-alueiden kontekstissa – usein lineaarisuutta kyseenalaistaen.

 

Nähdään konferenssissa!

Toimitus

  • Verkkotaitto: Saara Toukolehto
  • Teksti pohjautuu konferenssin viralliseen ohjelmaan, joka on julkaistu Suomen antropologisen seuran sivustolla: www.antropologinenseura.fi/en/events/anthropology-conference-2019/
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Saara Toukolehto

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *