Vuoden 2019 Antropologipäivillä keskustellaan ajasta

Kahden vuoden välein järjestettävä Suomen antropologisen seuran (SAS) kansainvälinen konferenssi kutsuu tällä kertaa antropologit ja lähialojen edustajat keskustelemaan ajan käsitteestä. Antropologipäivät järjestetään 29 – 30.8.2019 Helsingissä, Tieteiden talolla, ja myös antroblogilaisia on tuttuun tapaan mukana konferenssissa.

Vaikka aika on iätön tut­ki­mus­koh­de, on sen tutkimus muo­dos­tu­nut viime vuosina suo­ra­nai­sek­si trendiksi. Antropologipäivillä ei ainoas­taan kes­kus­tel­la ajasta tut­ki­mus­koh­tee­na, vaan myös pohditaan, miksi kiin­nos­tus aikaa kohtaan on kasvanut juuri nyt. Johtuisiko ajan suosio moni­puo­lis­tu­neis­ta ajan koke­muk­sis­tam­me ja tavois­tam­me hahmottaa aikaa? Tähän ovat vai­kut­ta­neet monen­lai­set tekijät, esi­mer­kik­si ihmisten kasvava liik­ku­vuus ja muut­to­liik­keet, joista kes­kus­tel­tiin vuoden 2017 Antropologipäivillä.

Antropologisessa tut­ki­muk­ses­sa aikaa on lähes­tyt­ty hyvin moni­nai­sis­ta näkö­kul­mis­ta, ja usein se on vain yksi tar­kas­tel­ta­va ulot­tu­vuus laa­jem­mas­ta ilmiöstä. Näin ollen ajan tutkimus on limit­ty­nyt teemoihin kuten poli­tiik­ka, tila, mate­ri­aa­li­suus, sekä kasvu ja tule­vai­suu­den ennus­tet­ta­vuus.

Aika ja sen tut­ki­muk­sen saa­vu­tuk­set ovat kon­fe­rens­sis­sa aiheena yhteensä 19 panee­lis­sa, elokuva-ohjel­mis­tos­sa sekä keynote- ja Edvard Westermarck muis­to­luen­nois­sa. Esitelmät pitävät Ghassan Hage aiheenaan ‘The Difficult Temporality of Diasporic Nostalgia’ ja Laura Bear otsikolla ‘Fixing Inequalities in Time: Radicalising Westermarck’s moral emotions for a critique of financia­li­sed specu­la­tion’. Bearin Westermarck-luento jär­jes­te­tään kes­ki­viik­ko­na 28.8. klo. 17 Metsätalolla (Unioninkatu 40) ja se on avoin yleisölle.

Akateeminen aika ja antropologinen tulevaisuus

Konferenssin panee­leis­sa ana­lyyt­ti­nen katse kääntyy myös akatemian suuntaan. Eeva Berglundin ja Matti Eräsaaren luot­saa­mas­sa kes­kus­te­lus­sa pohditaan nimittäin ajan puutetta nyky-aka­te­mias­sa. Taloudelliset ja ins­ti­tu­tio­naa­li­set tavoit­teet ovat tehneet ajasta kalliin ja vaikeasti saa­ta­vil­la olevan hyö­dyk­keen, mikä on vai­kut­ta­nut myös tut­ki­muk­sen teke­mi­seen ja tuloksiin etenkin niin sanotusti hitaan metodin aloilla, kuten ant­ro­po­lo­gias­sa.

Sonja Moghaddarin ja Scott MacLochlainnin panee­li­kes­kus­te­lus­sa puo­les­taan pohditaan tule­vai­suut­ta ja sen ennus­tet­ta­vuut­ta. Teknologiset, poliit­ti­set ja infra­struk­tuu­ris­sa tapah­tu­neet muutokset ovat vai­kut­ta­neet tapaamme kuvitella ja toteuttaa erilaisia tule­vai­suuk­sia. Filosofi Derridan mukaan he kysyvät tulisiko myös ant­ro­po­lo­gien tehdä ero ennus­tet­ta­van, ohjel­moi­dun ja aavis­te­tun tule­vai­suu­den ja odot­ta­mat­to­man ja ei-ennus­tet­ta­van l’avenir:n välillä.

Professori Edvard Westermarck 1930-luvulla.

Muissa kon­fe­rens­sin panee­leis­sa kes­kus­te­lu vie muun muassa toiseuden kysy­mys­ten äärelle etnisesti ja kult­tuu­ri­ses­ti moni­muo­toi­seen Kiinaan, ajal­li­suu­den ja sen ‘kiel­tä­mi­sen’ onto­lo­gi­siin kysy­myk­siin sekä ajan mate­ri­aa­li­siin ja paikkaan sidot­tui­hin ulot­tu­vuuk­siin urbaa­nis­sa kon­teks­tis­sa. Ajan kokemusta pohditaan myös pako­lai­suu­den, turismin ja raja-alueiden kon­teks­tis­sa — usein line­aa­ri­suut­ta kysee­na­lais­taen.

Nähdään kon­fe­rens­sis­sa!

  • Verkkotaitto: Saara Toukolehto
  • Teksti pohjautuu kon­fe­rens­sin viral­li­seen ohjelmaan, joka on julkaistu Suomen ant­ro­po­lo­gi­sen seuran sivus­tol­la: www​.ant​ro​po​lo​gi​nen​seu​ra​.fi/​e​n​/​e​v​e​n​t​s​/​a​n​t​h​r​o​p​o​l​o​g​y​-​c​o​n​f​e​r​e​n​c​e​-​2​0​19/

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Maailmassa lennetään lukematon määrä työn takia. Erilaisten virtuaalisten kokoussovellusten ja videopuhelujen yleistyminen ei ole vähentänyt matkustamisen tarvetta. Kansainvälistyminen ja työelämän nopeatempoisuus ovat kasvattaneet työperusteista lentomatkustamista. Tutkijat muodostavat yhden kokouksesta toiseen matkustavista ammattikunnista.

Ethnography with a Twist -konferenssi keräsi helmikuussa 2019 Jyväskylään lähes 170 osallistujaa paristakymmenestä maasta, vaikuttavat keynote-puhujat sekä runsaasti näkökulmia etnografisen tiedon tuottamiseen, analysointiin ja rakentamiseen erilaisissa ja erityisissä yhteyksissä.