Hakuna matata ja kulttuurinen omiminen

Hakuna matata on paitsi Leijonakuningas-elo­ku­vas­ta tuttu lentävä lause, myös Disneyn tava­ra­merk­ki. Animaatioelokuva on vuoden 1994 jul­kai­sun­sa jälkeen kasvanut yhdeksi yhtiön arvok­kaim­mis­ta tuo­te­per­heis­tä, ja tava­ra­merk­ki on varattu Disneyn USA:ssa myy­tä­vil­le vaat­teil­le.

Kesällä 2019 ensi-iltansa sai elokuvan uusi versio. Ennen sen julkaisua zim­babwe­lai­nen aktivisti Shelton Mpala avasi vetoo­muk­sen, jossa vaaditaan Disneya luopumaan tava­ra­mer­kis­tä. Tähän mennessä alle­kir­joit­ta­jia on lähes 200 000, suuri osa itä-Afrikasta. Hakuna matata, “ei huolia”, on yleinen ilmaus swa­hi­lik­si, jota puhutaan alueella laajasti. Lausahdus tuli Keniassa suo­si­tuk­si 1982 platinaa myyneen hit­ti­kap­pa­leen myötä, jonka ker­to­sä­kees­sä termi toistui. 

Vetoomuksen mukaan Hakuna matata ei ole Disneyn keksintö, joten se ei kuulu imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien piiriin. Tavaramerkkiä pidetään louk­kauk­se­na swahilia puhuvia ja koko Afrikkaa kohtaan. Lause on suosittu itäisessä Afrikassa, ja siellä myydään turis­teil­le paljon tuotteita, joissa se esiintyy. Erityisesti Kenian mediassa käydyssä kes­kus­te­lus­sa on kysee­na­lais­tet­tu se että kenia­lai­set itse eivät voi myydä hakuna matata ‑tuotteita USA:ssa.

Keskustelussa kult­tuu­ri­ses­ta omi­mi­ses­ta nostetaan esiin afrik­ka­lai­sen kult­tuu­rin hyö­dyn­tä­mi­nen teki­jä­noi­keuk­sien avulla ja hopu­te­taan myös pai­kal­li­sia hal­li­tuk­sia työs­ken­te­le­mään kult­tuu­ri­pe­rin­nön suo­je­le­mi­sek­si. Tavaramerkkiasiantuntijoiden mukaan kyseessä on vää­rin­kä­si­tys: yhtiö ei omista lausetta eikä voi kieltää ketään käyt­tä­mäs­tä sitä, vaan tava­ra­merk­ki koskee kapeaa tuo­tea­luet­ta USA:ssa. 

Tekijään viit­taa­via mer­kin­tö­jä on löytynyt jo luo­la­maa­lauk­sis­ta, ja esi­mer­kik­si kera­mii­kan val­mis­ta­ja on kerrottu kivi­si­ne­tin avulla jo tuhansia vuosia sitten. Nykyisellä tava­ra­merk­ki­jär­jes­tel­mäl­lä on juurensa 1800-luvun lopun Ranskassa. Merkit ovat alkujaan laadun tae, ja ohjaavat myös valit­ta­maan oikealle taholle jos tuot­tees­sa on jotain vikaa. Laatuperusteluiden lisäksi ne saattavat rajoittaa kau­pal­li­sen kilpailun mah­dol­li­suut­ta.

  1. The Guardian: Disney accused of colo­nia­lism over ‘hakuna matata’ trademark
  2. Quartz Africa: Disney’s decades-old trademark of “hakuna matata” is infu­ria­ting African kiSwahili speakers
  3. Vetoomus
  4. Global News: Disney tra­de­marks ‘hakuna matata,’ petition says it’s cultural appropria­tion
  5. Bloomberg Law News: No (Legal) Worries for Disney in ‘Hakuna Matata’ Trademark Row
  6. Financial Times: African uproar at Disney’s ‘hakuna matata’ trademark
  7. TrademarkNow: Hands Off My Heritage: Cultural Appropriation And Trademarks

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Uskonto on varsin tavallinen aihe kirjallisuudessa, elokuvissa ja tv-sarjoissa, mutta suurelle yleisölle tehdyissä elektronisissa peleissä se on harvinaisempi. Miten uskontoa käsitellään peleissä sen ollessa mukana, ja miksi peliala poikkeaa tässä muista viihteen ja kulttuurin aloista?