Amerikan alkuperäiskansojen kosmologiaa

Karibianmeren saarille saapuneet espan­ja­lai­set val­loit­ta­jat pyrkivät sel­vit­tä­mään 1500-luvun alussa, onko pai­kal­li­sil­la sielua. Kysymys oli keskeinen löy­tö­ret­kien kannalta, sillä vain ihmisiä joilla on sielu, voidaan kään­nyt­tää kris­ti­nus­koon. Saarten pai­kal­li­sia asukkaita taas kiinnosti tutkia val­loit­ta­jien ruumiita. He hukut­ti­vat saa­pu­nei­ta ja tark­kai­li­vat, mätä­ne­vät­kö kehot kuoleman jälkeen.

Nämä erilaiset kiin­nos­tuk­sen kohteet kertovat hyvin eri­lai­sis­ta kos­mo­lo­giois­ta. Eurooppalaisten maa­il­man­ku­van mukaan vain ihmisellä on sielu tai henki, yksi­löl­li­nen eri­tyi­syys, joka erottaa ihmiset eläimistä. Vuosisatojen kuluessa, evo­luu­tio­ajat­te­lun myötä, näkemys on laa­jen­tu­nut käsit­tä­mään ihmiset yhtenä eläin­la­ji­na, mutta edelleen muista eri­lai­se­na. Kosmologian pohjalla on ajatus fyy­si­ses­tä yhtey­des­tä, jossa kehon bio­lo­gi­sen materian ja DNA:n kautta ihminen on osa muuta luo­ma­kun­taa. Yksilöllinen henki taas tekee kustakin ihmisestä ainut­laa­tui­sen.

Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen kos­mo­lo­giois­sa on päin­vas­tai­nen oletus: henki on kaikkia lajeja yhdistävä tekijä, mutta kehot ovat erilaisia ja yksi­löl­li­siä.

Eurooppalaisista poiketen, kari­bia­lai­set eivät epäilleet muu­ka­lais­ten sielujen ole­mas­sao­loa. He halusivat sen sijaan tietää, olivatko näiden sielujen kehot ihmisten kehoja; vai kenties yli­luon­nol­lis­ten olentojen, jotka eivät mätäne ja kykenevät muut­ta­maan olo­muo­to­aan.

Amerikan alku­pe­räis­kan­so­jen perin­teis­sä kehon muok­kaa­mi­nen ja koristelu on keskeistä. Perinteisen kos­mo­lo­gian valossa kehon meta­mor­foo­si vastaa samaa kuin espan­ja­lai­sil­le val­loit­ta­jil­le hen­gel­li­nen käännytys. Siinä, missä hen­gel­li­nen muutos muokkaa ihmisen olemusta ja iden­ti­teet­tiä perin­poh­jai­ses­ti, alku­pe­räi­sa­me­rik­ka­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa kehon muok­kaa­mi­sen tai koris­te­lun avulla — vaat­teil­la, tatuoin­neil­la tai naamiota käyt­tä­mäl­lä — saadaan käyttöön erityisiä kykyjä tai omi­nai­suuk­sia. Esimerkiksi eläin­naa­mio ei peitä sitä käyttävää ihmistä, vaan toimii sukellus- tai ava­ruus­pu­vun tavoin laa­jen­taen kehon mah­dol­li­suuk­sia.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Yhdysvaltojen ja Suomen presidentit pitivät Valkoisessa talossa lehdistötilaisuuden. Tapahtumassa juhlistettiin sitä, että on kulunut 100 vuotta siitä kun USA tunnusti Suomen itsenäisyyden eli suvereniteetin: yksinoikeuden hallita omaa aluettaan. Tilaisuus kääntyi kuitenkin isäntämaan sisäpolitiikan kiistoihin tavalla, joka kiinnitti huomiota itse USA:n suvereniteetin ongelmiin.