Paskapuhe ja valejulkisuus

Monet arvo­val­tai­set tahot ovat viime aikoina perään­kuu­lut­ta­neet asial­li­sem­paa kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria suo­ma­lai­ses­sa jul­ki­suu­des­sa. Muun muassa pre­si­dent­ti Sauli Niinistö (5.2.) ja Helsingin Sanomien pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­jat (6.2.) ottivat kantaa aiheeseen. HS kehotti opet­te­le­maan “eri näkö­kul­maa edustavan mie­li­pi­tei­den kunnioittamista”.

Mutta mikä on tämä “julkisuus”, jossa pitäisi kes­kus­tel­la paremmin? Yhteiskuntateoreetikko Michael Warnerin mukaan jul­ki­suuk­sia on useita, ja niissä on omat sääntönsä. Esimerkiksi sinä ja minä, tämän tekstin lukija ja kir­joit­ta­ja, olemme osa AntroBlogi-nimistä jul­ki­suut­ta. Julkisuuksissa kuvi­tel­laan usein olevan debattia, eli vil­pi­tön­tä kes­kus­te­lua. Käytännössä jul­ki­suuk­sien voima perustuu kuitenkin ennen kaikkea ihmisten luo­vuu­del­le, esi­mer­kik­si tyyli- tai tilannetajulle. 

Joissain jul­ki­suuk­sis­sa tämä luovuuden merkitys ymmär­re­tään paremmin kuin vaikkapa Hesarin pää­kir­joi­tuk­sis­sa. Silloin voi tees­ken­nel­lä käyvänsä debattia, vaikka todel­li­suu­des­sa käyttää kaikkia vies­tin­nän keinoja, vil­pit­tö­miä ja vil­pil­li­siä, vakuut­taak­seen lukijan mie­li­pi­tees­tään. Tällaista jul­ki­suut­ta voisi kutsua vale­uu­tis­ten hengessä vale­jul­ki­suu­dek­si.

Mainitsen esi­merk­ki­nä yhden vai­ku­tus­kei­non. Kirjallisuustieteilijä Mihail Bahtin käytti käsitettä “kak­si­ää­ni­nen ilmaus” luon­neh­ti­maan tekstiä ja puhetta, jonka tuottaja on erityisen tietoinen tavoista, joilla sitä tullaan tul­kit­se­maan. Kun perus­suo­ma­lai­nen polii­tik­ko kir­joit­taa ministeri Anderssonin paskapuhe-sanan käytöstä, että “Li puhui viha­pu­het­ta – sitä ei voi kukaan kieltää”, hän ei halua väitellä aiheesta. Hän käyttää kielen omi­nai­suuk­sia hyväksi, saa­dak­seen tekstinsä leviämään mah­dol­li­sim­man laajasti eri julkisuuksissa. 

Millaisia tul­kin­to­ja edellä mainittu viha­pu­he­syy­tös voi saada? Se riippuu siitä, mil­lai­sis­sa jul­ki­suuk­sis­sa se leviää. Valejulkisuuden lukijat voivat hymäh­del­lä tyy­ty­väi­se­nä lukies­saan tekstiä. He arvos­ta­vat sen ironista tyyliä, tai vähin­tään­kin viha­pu­heen käsitteen luovaa käyttöä. Laajempi ja asial­li­sem­pi julkisuus puo­les­taan yrittää löytää tekstille vil­pit­tö­män tulkinnan, samalla laa­jen­taen kes­kus­te­lun leviämistä.

Taitavat polii­ti­kot ovat aina ymmär­tä­neet, miten kielellä voi mani­pu­loi­da erilaisia yleisöjä. Uutta on kasvava määrä jul­ki­suuk­sia, joilla kaikilla on oma kes­kus­te­lun leviä­mi­sen logiik­kan­sa, ja oman­lai­sen­sa suhde edellä mai­nit­tuun debatin ja luovan kie­len­käy­tön väliseen suh­tee­seen. Esimerkiksi 4chan, Anonymous-liikkeen kas­vua­lus­ta­na toiminut kuva­foo­ru­mi, tai edes­men­nyt MV-lehti ovat vale­jul­ki­suuk­sia, jotka juh­lis­ta­vat kak­si­ää­ni­syyt­tään. Mitään niissä tuotettua tekstiä ei pidä tulkita kir­jai­mel­li­ses­ti, vaan kaikki on läh­tö­koh­tai­ses­ti, no, paskapuhetta.

Mitä vil­pit­tö­män kes­kus­te­lun puo­les­ta­pu­hu­jat sitten voivat tehdä? Ironisten, kak­si­ää­nis­ten ilmai­su­jen sitee­raa­mi­nen jul­ki­suuk­sis­sa, joissa arvos­te­taan vil­pi­tön­tä kes­kus­te­lua, ei ratkaise mitään. Se ainoas­taan sekoittaa kes­kus­te­lua ja voimistaa vale­jul­ki­suuk­sien levin­nei­syyt­tä. Tämä ymmär­ret­tiin jo inter­ne­tin alku­hä­mä­ris­sä, jolloin kes­kus­te­lun perus­pe­ri­aa­te oli “älä ruoki trollia”. Kauniimman kes­kus­te­lun perään haikailun sijasta tarvitaan kykyä tunnistaa, milloin teksti on tehty ärsyttämään.

  1. Bahtin, Mihail. 1991. Dostojevskin poetiikan ongelmia
  2. Baxter, Judith. 2014. Double-voicing at Work: Power, Gender and Linguistic Expertise.
  3. Korpela, Jukka. 2008. Trollaus ja trollaantuminen.
  4. Warner, Michael. 2005. Publics and coun­ter­publics. 

Kirjoittaja

Heikki Wilenius on antropologi, kouluttaja ja ohjelmoija, ja kuuluu AntroBlogin toimituskuntaan. Hänen väitöskirjansa käsitteli jaavalaista paikallispolitiikkaa. Tällä hetkellä hän tekee postdoc-tutkimusta valtionmuodostuksesta ja luonnonvarojen käytöstä Kalimantanin saarella Indonesiassa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä: