Egypti on sodassa. Lähi-idän suurin armeija taistelee koronavirusta vastaan, ja tarjoaa suojaa ja tukea kansalaisille. Tai näin väittää Egyptin armeijan propagandasta vastaava yksikkö. Koronamilitarismin avulla luodut kuvat ovat kuitenkin kaukana viruksen vastaisen taistelun seurauksista Lähi-idän väkirikkaimmassa maassa.
Helmikuun puolivälissä paljastui Egyptin ensimmäinen koronatartunta. Maan terveysministeriö ilmoitti viruksen kantajan olevan ulkomaalainen. Myös muutama viikko myöhemmin raportoidun ensimmäisen covid-19 kuoleman uhri oli ulkomaalainen – saksalainen turisti. Sittemmin virus levisi Punaisenmeren turistikeskuksista ja Niilin risteilyalukselta Egyptin kaupunkeihin ja kansalaisten keskuuteen. Samalla yksi maailman henkilövoimissa mitattuna suurimmista armeijoista sai uuden tehtävän, josta se hetkessä loi näkyvän spektaakkelin.
Uudet aseet
Sankarielokuvista tutun dramaattisen musiikin soidessa taustalla vihreisiin suojahaalareihin ja kasvomaskeihin pukeutuneet sotilaat desinfioivat katuja, kouluja, julkisia kulkuvälineitä, moskeijoita, hallintorakennuksia ja metroasemia. Kiväärit ovat vaihtuneet sotilaiden käsissä desinfiontiainetta voimalla sylkeviksi painepesureiksi.
Kyseessä on Egyptin armeijan viestinnästä vastaavan osaston tuottama, armeijan Youtube-kanavalta löytyvä video. Koronakriisin yllättäessä on armeijan julkisuuskuvasta vastaavalla osastolla ollut kiire tuottaa uutta materiaalia. Öiseen aikaan kuvattujen desinfiointioperaatioiden lisäksi videoihin mahtuu kuvamateriaalia, jossa sotilaat edistävät kansan hygieniatietoisuutta. Osa videoista näyttää sotilaita jakamassa kasvomaskeja julkista liikennettä käyttäville kansalaisille bussi- ja metroasemilla.
Ääneen pääsevät myös kiitolliset kansalaiset, jotka osoittavat tyytyväisyyttään armeijan toimintaa kohtaan. Videot eivät unohda kertoa, että sotilaat toteuttavat kamppailussa koronaa vastaan maan nykyisen presidentin, entisen kenraalin Abdel Fattah el-Sisin käskyjä.
Antropologi Amira Mittermeierin kuvaus el-Sisin hallintokaudesta auttaa ymmärtämään Egyptin armeijan spektaakkelia. Edeltäjiensä tavoin autoritäärisin ottein hallitsevan presidentti el-Sisin aikana egyptiläiset ovat kuulleet toinen toistaan mahtavimmista megaprojekteista, joista tärkeämpänä aavikolle rakennettu uusi hallinnollinen pääkaupunki. Nämä projektit lupaavat kansalle parempaa tulevaisuutta. Mittermeirin mukaan tämä toivoon perustuva propaganda ja lupaukset paremmasta huomisesta pyrkivät tekemään monelle egyptiläiselle tutun kurjuuden, nälän ja tuskan siedettävämmäksi.

Armeijan pelastajan roolin
Historioitsija Zeinab Abul Magd kuvailee, kuinka Egyptin armeija on pelastanut maan siirtomaavallan jälkeisellä aikakaudella kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1952, kun ryhmä nuoria upseereja ajoi brittiläiset siirtomaaherrat pois Egyptistä ja kukisti hallitsevan monarkian. Muut kerrat löytyvät Egyptin lähihistoriasta.
Vuonna 2011 Egyptin armeija tuli mielenosoittajien tueksi ja auttoi heitä itsekin armeijan riveistä lähtöisin olevan, 30 vuotta maata hallinneen presidentti Hosni Mubarakin syrjäyttämisessä. Viimeisin kerta oli 2013. Taas uuteen presidenttiin pettyneen kansan tukeen vedonnut armeija syrjäytti vain vuoden päivät Egyptiä hallinneen Muhammad Morsin. Tämä oli Muslimiveljeskunnan edustaja, ja maan ensimmäinen siviilipresidentti.
Egyptin armejan koronavirusoperaation valtapoliittista merkitystä ei kannata verrata sotilaallisiin vallankaappauksiin, mutta niiden valossa voi tarkastella Egyptin militarisointia: sotilasvoimien korostunutta merkitystä ja tunkeutumista yhteiskunnan eri osa-alueille kansalaisten arkeen.
Eräs viestintäosaston uusista videoista avaa hyvin Egyptin armeijan kytkösiä valtion talouteen ja yhteiskunnalliseeen elämään. Kuvaukset mahdikkaasta armeijasta eivät rajoitu aavikolle parkkeerattuihin panssarivaunuihin tai kansainvälisiltä asemarkkinoilta hankittuihin varustuksiin. Video kertoo myös, että armeija mahdollistaa kokonaisvaltaisen taistelun koronaa vastaan. Sen toiminta-alueisiin kuuluvat muun muassa hyvin steriloidut hotellipalvelut, armeijasairaalat, kuljetuspalvelut, maskien ja suojapukujen ompelu sekä leivän kaltaisten tärkeiden elintarvikkeiden valmistus.
Abul Magd muistuttaakin, että puolustusministeriön alaisuudessa on useita siviilipuolen tuotantoon keskittyvää yritystä tytäryhtiöineen. Tämä armeijan salainen maailma ei helposti aukea tutkijalle, ja arviot näiden yritysten osuudesta kansantaloudessa vaihtelevat 5 – 40 prosentin välillä. Egyptin armeija ei toimi ilman ulkoisia tukijoita. Yhdysvaltain vuotuinen 1,3 miljardin tukipaketti ja Egyptin upseerien osallistuminen koulutusohjelmiin muun muassa Yhdysvalloissa on yleisessä tiedossa.

Spektaakkelin tuolla puolen
Egyptin armeijan spektaakkeli on erillinen koronaviruksen leviämistä vastaan asetettujen rajoitusten luomasta sosiaalisesta todellisuudesta. Iltakahdeksasta aamukuuteen voimassa oleva ulkonaliikkumiskielto hankaloittaa monen arkea. Koulut, yliopistot, kahvilat, suuri määrä yrityksiä ja moskeijat joutuvat pitämään ovensa kiinni. Elämän verkkoon siirtäminen ei onnistu maassa, jossa alle puolella kansalaisista on internet-yhteys. Rajoitukset, kuten yksittäisten kylien eristäminen, vaikuttavat eniten alempien yhteiskuntaluokkien elämään. Koronakriisin seurauksena he joutuvat miettimään, miten hankkia perheelle ruokaa tai maksaa seuraava vuokra.
Koronarajoitukset monimutkaistavat myös tällä viikolla alkavan pyhän paastokuukauden ramadanin viettomahdollisuuksia. Amira Mittermeierin tutkimus tuo esille paastokuukauden aikana tapahtuvan hyväntekeväisyyden ja lahjoittamisen yhteiskunnallisen tärkeyden Egyptissä. Ne, jotka kykenevät, lahjoittavat antimia muun muassa kadun varsille pystytettyihin ja vähempiosaisille suunnattuihin ramadan-pöytiin. Köyhät ihmiset kokoontuvat päättämään päivän paaston näiden pöytien ääreen. Ramadanin aikaan erityisen tärkeät moskeijat pysyvät tänä vuonna suljettuina. Myöskään vähempiosaisten ramadan-pöytiä ei koronatartunnan vaaran vuoksi nähdä Egyptin kaduilla.
Kansalaisjärjestöt ja aktivistit pelkäävät, että Egyptin hallinto hyödyntää koronaviruksen vastaista taistelua hiljentääkseen viimeisetkin kriittiset äänet. 60 000 poliittista vankia todistavat, että el-Sisin kaudella autoritäärinen ote on kiristynyt ja nyt voimassa olevan ulkonaliikkumiskiellon varjolla hallitus on pidättynyt satoja kansalaisia. Viruksen leviämistä epähygieenisissä ja täyteen ahdetuissa vankiloissa ehkäisemään pyrkivät aktivistit joutuvat itse vangituksi tai poliisin kuulusteluihin.
Koronakriisin alusta saakka el-Sisin hallinto onkin koittanut estää hallintonsa spektaakkelin ja todellisuuden välisen kuilun esilletuomisen. Se on kriminalisoinut koronavirukseen liittyvän “väärän tiedon” levittämisen. Sakko saattaa nousta jopa yli tuhanteen euroon. Vankilaan puolestaan voi joutua viideksi vuodeksi niin sanotun väärään koronatiedon, eli hallituksen linjasta poikkeavan informaation, levittämisestä. Samalla hallinto on estänyt kriittisiä internet-sivustoja. The Guardian ‑lehden toimittajalle Egyptin koronatilastojen kyseenalaistaminen johti maastakarkoitukseen. Toimittaja uskalsi väittää, että Egyptissä saattaa olla enemmän tapauksia (kirjoitushetkellä 3144), kuin hallitus tilastoi.
Terveydenhuollon tila
Mikä sitten pitää spektaakkelin elinvoimaisena? Mistä Egyptin hallituksen mukaan kannattaa raportoida? Esimerkiksi siitä, että huhtikuun alussa Egypti vei sotilaskoneilla lääketarvikkeita koronaviruksen kanssa kamppalevalle Italialle ja tällä viikolla Yhdysvaltoihin. Armeijan viestintäkanavista sekä joistakin lehdistä voi myös lukea, kuinka kansainväliset tahot – kuten YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tai Maailman terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanon Ghebreyesus — ovat kehuneet Egyptin toimintaa.

Kaikki Egyptin terveydenalan ammattilaiset eivät kuitenkaan jaa tätä ruusuista kuvaa. Italia-operaatio suututti niitä, joiden mukaan Egyptin sairaaloista puuttuu tarpeellisia välineitä. Suojavarusteiden puuttuminen on johtanut myös viruksen leviämiseen terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa. Koronaviruksen vastaisessa kamppailussa tärkeään rooliiin nousseita hengityskoneita löytyy arvioiden mukaan suhteellisen pieni määrä, noin 3000 – 6000 kappaletta maan 100 miljoonaa asukasta kohden.
Kriittiselle Mada Masr ‑mediajärjestölle antamassaan haastattelussa Egyptin terveysjärjestelmään perehtynyt kansalaisjärjestötyöntekijä valotti terveysjärjestelmän ongelmia, jotka seuraavat globaaleja terveydenhuollon trendejä. Viime vuosina Egyptin terveysministeriö on ajanut terveydenhoidon kaupallistamista ja yksityistämistä, samalla laiminlyöden tärkeitä terveydenhuollon osa-alueita, kuten infektiotautien ehkäisemiseen suunnattuja varoja.
Terveydenhoidon ongelmat eivät jää piiloon, vaikka hallinto brändää alan työntekijöitä “valkoiseksi armeijaksi”. Huonot palkat ja työolosuhteet ovat saaneet Egyptissä koulutetut lääkärit etsimään parempia mahdollisuuksia muun muassa Saudi-Arabiasta ja Britanniasta. Egyptin lääkäreiden etujärjestö raportoi viime vuonna, että edellisen kolmen vuoden aikana noin 10 000 lääkäriä on lähtenyt maasta.
Spektaakkeli sanotun, toiminnan ja uskotun rajapinnalla
Näiden haasteiden edessä Egyptin hallinnon militarismilla höystetyt vastaukset koronakriisiin näyttäytyvät uudessa valossa. Kuten historioitsija Abul Magd muistuttaa, 1970-luvulla Israelin kanssa käydyn sodan jälkeen Egyptin armeija on joutunut miettimään uudelleen tehtävänkuvaansa ja keskittynyt muun muassa sisäisiin uhkakuviin. Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten valtioiden vanavedessä se on mukana “terrorismin vastaisessa taistelussa”.
Kuvaillessani Egyptin hallinnon toimintaa olen lainannut spektaakkeli-termin antropologi Lisa Wedeeniltä, joka hahmotti sillä Syyriaa vuosina 1971 – 2000 hallinneen entisen presidentin Hafiz al-Asadin henkilökultin rakentamista ja vallanpitoa. Wedeen osoitti, että erilaisten joukkospektaakkelien ja henkilökultin viljelyn avulla autoritääriset hallinnot voivat säilyttää valtansa, vaikka kansalaiset eivät pitäisi sitä oikeutettuna.
Al‑Asadin kultti oli kurinpitoväline, joka sai kansalaiset toimimaan “niinkuin he olisivat ihannoineet“ presidenttiä. Myös Egyptin armeijan videoilla sotilaiden jakamien maskien takaa hymyilevät ja armeijaa ylistävät egyptiläiset voivat olla kriittisiä ja heittää vitsejä hallinnon toiminnasta. Etnografinen tutkimus auttaa havainnoitsemaan nyt Egyptissä ja ympäri maailmaa toteutettujen koronatoimenpiteiden yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä kansalaisten toiminnan, sanotun ja uskotun rajapintoja.

- Podcast-lukija: Eemi Nordström
- Verkkotaitto: Niina Ahola
- Artikkelikuva: UN Mission in Mali/Flickr (CC BY-NC-SA 2.0)
- Abul-Magd, Zeinab 2017. Militarizing the Nation: The Army, Business, and Revolution in Egypt. Columbia University Press.
- Mittermaier, Amira 2019. Giving to God. University of California Press.
- Wedeen, Lisa 1999/2015. Ambiguities of domination: politics, rhetoric, and symbols in contemporary Syria. Chicago University Press.