Koronamilitarismi Egyptissä – hallinnon uusi spektaakkeli

Egypti on sodassa. Lähi-idän suurin armeija taistelee koronavirusta vastaan, ja tarjoaa suojaa ja tukea kansalaisille. Tai näin väittää Egyptin armeijan propagandasta vastaava yksikkö. Koronamilitarismin avulla luodut kuvat ovat kuitenkin kaukana viruksen vastaisen taistelun seurauksista Lähi-idän väkirikkaimmassa maassa.

Helmikuun puo­li­vä­lis­sä paljastui Egyptin ensim­mäi­nen koro­na­tar­tun­ta. Maan ter­veys­mi­nis­te­riö ilmoitti viruksen kantajan olevan ulko­maa­lai­nen. Myös muutama viikko myöhemmin rapor­toi­dun ensim­mäi­sen covid-19 kuoleman uhri oli ulko­maa­lai­nen – sak­sa­lai­nen turisti. Sittemmin virus levisi Punaisenmeren turis­ti­kes­kuk­sis­ta ja Niilin ris­tei­ly­aluk­sel­ta Egyptin kau­pun­kei­hin ja kan­sa­lais­ten kes­kuu­teen. Samalla yksi maailman hen­ki­lö­voi­mis­sa mitattuna suu­rim­mis­ta armei­jois­ta sai uuden tehtävän, josta se hetkessä loi näkyvän spek­taak­ke­lin.

Uudet aseet

Sankarielokuvista tutun dra­maat­ti­sen musiikin soidessa taustalla vih­rei­siin suo­ja­haa­la­rei­hin ja kas­vo­mas­kei­hin pukeu­tu­neet sotilaat desin­fioi­vat katuja, kouluja, julkisia kul­ku­vä­li­nei­tä, mos­kei­joi­ta, hal­lin­to­ra­ken­nuk­sia ja met­roa­se­mia. Kiväärit ovat vaih­tu­neet soti­lai­den käsissä desin­fion­tiai­net­ta voimalla syl­ke­vik­si pai­ne­pe­su­reik­si.


Kyseessä on Egyptin armeijan vies­tin­näs­tä vastaavan osaston tuottama, armeijan Youtube-kanavalta löytyvä video. Koronakriisin yllät­täes­sä on armeijan jul­ki­suus­ku­vas­ta vas­taa­val­la osastolla ollut kiire tuottaa uutta mate­ri­aa­lia. Öiseen aikaan kuvat­tu­jen desin­fioin­tio­pe­raa­tioi­den lisäksi videoihin mahtuu kuva­ma­te­ri­aa­lia, jossa sotilaat edistävät kansan hygie­nia­tie­toi­suut­ta. Osa videoista näyttää sotilaita jakamassa kas­vo­mas­ke­ja julkista lii­ken­net­tä käyt­tä­vil­le kan­sa­lai­sil­le bussi- ja met­roa­se­mil­la.


Ääneen pääsevät myös kii­tol­li­set kan­sa­lai­set, jotka osoit­ta­vat tyy­ty­väi­syyt­tään armeijan toimintaa kohtaan. Videot eivät unohda kertoa, että sotilaat toteut­ta­vat kamp­pai­lus­sa koronaa vastaan maan nykyisen pre­si­den­tin, entisen kenraalin Abdel Fattah el-Sisin käskyjä.


Antro­po­lo­gi Amira Mittermeierin kuvaus el-Sisin hal­lin­to­kau­des­ta auttaa ymmär­tä­mään Egyptin armeijan spek­taak­ke­lia. Edeltäjiensä tavoin auto­ri­tää­ri­sin ottein hal­lit­se­van pre­si­dent­ti el-Sisin aikana egyp­ti­läi­set ovat kuulleet toinen toistaan mah­ta­vim­mis­ta mega­pro­jek­teis­ta, joista tär­keäm­pä­nä aavikolle raken­net­tu uusi hal­lin­nol­li­nen pää­kau­pun­ki. Nämä projektit lupaavat kansalle parempaa tule­vai­suut­ta. Mittermeirin mukaan tämä toivoon perustuva pro­pa­gan­da ja lupaukset parem­mas­ta huo­mi­ses­ta pyrkivät tekemään monelle egyp­ti­läi­sel­le tutun kurjuuden, nälän ja tuskan sie­det­tä­väm­mäk­si.

Kuva: Mohamed Osama/​Unsplash (CC0)

Armeijan pelastajan roolin

Historioitsija Zeinab Abul Magd kuvailee, kuinka Egyptin armeija on pelas­ta­nut maan siir­to­maa­val­lan jäl­kei­sel­lä aika­kau­del­la kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1952, kun ryhmä nuoria upseereja ajoi brit­ti­läi­set siir­to­maa­her­rat pois Egyptistä ja kukisti hal­lit­se­van monarkian. Muut kerrat löytyvät Egyptin lähi­his­to­rias­ta.


Vuonna 2011 Egyptin armeija tuli mie­le­no­soit­ta­jien tueksi ja auttoi heitä itsekin armeijan riveistä lähtöisin olevan, 30 vuotta maata hal­lin­neen pre­si­dent­ti Hosni Mubarakin syr­jäyt­tä­mi­ses­sä. Viimeisin kerta oli 2013. Taas uuteen pre­si­dent­tiin pettyneen kansan tukeen vedonnut armeija syrjäytti vain vuoden päivät Egyptiä hal­lin­neen Muhammad Morsin. Tämä oli Muslimiveljeskunnan edustaja, ja maan ensim­mäi­nen sivii­lipre­si­dent­ti.


Egyptin armejan koro­na­vi­ruso­pe­raa­tion val­ta­po­liit­tis­ta mer­ki­tys­tä ei kannata verrata soti­laal­li­siin val­lan­kaap­pauk­siin, mutta niiden valossa voi tar­kas­tel­la Egyptin mili­ta­ri­soin­tia: soti­las­voi­mien koros­tu­nut­ta mer­ki­tys­tä ja tun­keu­tu­mis­ta yhteis­kun­nan eri osa-alueille kan­sa­lais­ten arkeen.


Eräs vies­tin­tä­osas­ton uusista videoista avaa hyvin Egyptin armeijan kytkösiä valtion talouteen ja yhteis­kun­nal­li­seeen elämään. Kuvaukset mah­dik­kaas­ta armei­jas­ta eivät rajoitu aavikolle park­kee­rat­tui­hin pans­sa­ri­vau­nui­hin tai kan­sain­vä­li­sil­tä ase­mark­ki­noil­ta han­kit­tui­hin varus­tuk­siin. Video kertoo myös, että armeija mah­dol­lis­taa koko­nais­val­tai­sen taistelun koronaa vastaan. Sen toiminta-alueisiin kuuluvat muun muassa hyvin ste­ri­loi­dut hotel­li­pal­ve­lut, armei­ja­sai­raa­lat, kul­je­tus­pal­ve­lut, maskien ja suo­ja­pu­ku­jen ompelu sekä leivän kal­tais­ten tärkeiden elin­tar­vik­kei­den valmistus.


Abul Magd muis­tut­taa­kin, että puo­lus­tus­mi­nis­te­riön alai­suu­des­sa on useita sivii­li­puo­len tuo­tan­toon kes­kit­ty­vää yritystä tytä­ryh­tiöi­neen. Tämä armeijan salainen maailma ei helposti aukea tut­ki­jal­le, ja arviot näiden yritysten osuudesta kan­san­ta­lou­des­sa vaih­te­le­vat 5 – 40 prosentin välillä. Egyptin armeija ei toimi ilman ulkoisia tukijoita. Yhdysvaltain vuotuinen 1,3 miljardin tuki­pa­ket­ti ja Egyptin upseerien osal­lis­tu­mi­nen kou­lu­tus­oh­jel­miin muun muassa Yhdysvalloissa on yleisessä tiedossa.

Kuva: Spencer Davis/​Unsplash (CC0)

Spektaakkelin tuolla puolen

Egyptin armeijan spek­taak­ke­li on erillinen koro­na­vi­ruk­sen leviä­mis­tä vastaan ase­tet­tu­jen rajoi­tus­ten luomasta sosi­aa­li­ses­ta todel­li­suu­des­ta. Iltakahdeksasta aamu­kuu­teen voimassa oleva ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to han­ka­loit­taa monen arkea. Koulut, yli­opis­tot, kahvilat, suuri määrä yrityksiä ja moskeijat joutuvat pitämään ovensa kiinni. Elämän verkkoon siir­tä­mi­nen ei onnistu maassa, jossa alle puolella kan­sa­lai­sis­ta on internet-yhteys. Rajoitukset, kuten yksit­täis­ten kylien eris­tä­mi­nen, vai­kut­ta­vat eniten alempien yhteis­kun­ta­luok­kien elämään. Koronakriisin seu­rauk­se­na he joutuvat miet­ti­mään, miten hankkia perheelle ruokaa tai maksaa seuraava vuokra.


Koro­na­ra­joi­tuk­set moni­mut­kais­ta­vat myös tällä viikolla alkavan pyhän paas­to­kuu­kau­den ramadanin viet­to­mah­dol­li­suuk­sia. Amira Mittermeierin tutkimus tuo esille paas­to­kuu­kau­den aikana tapah­tu­van hyvän­te­ke­väi­syy­den ja lah­joit­ta­mi­sen yhteis­kun­nal­li­sen tärkeyden Egyptissä. Ne, jotka kykenevät, lah­joit­ta­vat antimia muun muassa kadun varsille pys­ty­tet­tyi­hin ja vähem­pio­sai­sil­le suun­nat­tui­hin ramadan-pöytiin. Köyhät ihmiset kokoon­tu­vat päät­tä­mään päivän paaston näiden pöytien ääreen. Ramadanin aikaan erityisen tärkeät moskeijat pysyvät tänä vuonna sul­jet­tui­na. Myöskään vähem­pio­sais­ten ramadan-pöytiä ei koro­na­tar­tun­nan vaaran vuoksi nähdä Egyptin kaduilla.


Kansa­lais­jär­jes­töt ja akti­vis­tit pelkäävät, että Egyptin hallinto hyödyntää koro­na­vi­ruk­sen vastaista taistelua hil­jen­tääk­seen vii­mei­set­kin kriit­ti­set äänet. 60 000 poliit­tis­ta vankia todis­ta­vat, että el-Sisin kaudella auto­ri­tää­ri­nen ote on kiris­ty­nyt ja nyt voimassa olevan ulko­na­liik­ku­mis­kiel­lon varjolla hallitus on pidät­ty­nyt satoja kan­sa­lai­sia. Viruksen leviä­mis­tä epä­hy­giee­ni­sis­sä ja täyteen ahde­tuis­sa van­ki­lois­sa ehkäi­se­mään pyrkivät akti­vis­tit joutuvat itse van­gi­tuk­si tai poliisin kuu­lus­te­lui­hin.


Koro­na­krii­sin alusta saakka el-Sisin hallinto onkin koittanut estää hal­lin­ton­sa spek­taak­ke­lin ja todel­li­suu­den välisen kuilun esil­le­tuo­mi­sen. Se on kri­mi­na­li­soi­nut koro­na­vi­ruk­seen liittyvän “väärän tiedon” levit­tä­mi­sen. Sakko saattaa nousta jopa yli tuhanteen euroon. Vankilaan puo­les­taan voi joutua viideksi vuodeksi niin sanotun väärään koro­na­tie­don, eli hal­li­tuk­sen linjasta poik­kea­van infor­maa­tion, levit­tä­mi­ses­tä. Samalla hallinto on estänyt kriit­ti­siä internet-sivustoja. The Guardian ‑lehden toi­mit­ta­jal­le Egyptin koro­na­ti­las­to­jen kysee­na­lais­ta­mi­nen johti maas­ta­kar­koi­tuk­seen. Toimittaja uskalsi väittää, että Egyptissä saattaa olla enemmän tapauksia (kir­joi­tus­het­kel­lä 3144), kuin hallitus tilastoi. 

Terveydenhuollon tila

Mikä sitten pitää spek­taak­ke­lin elin­voi­mai­se­na? Mistä Egyptin hal­li­tuk­sen mukaan kannattaa rapor­toi­da? Esimerkiksi siitä, että huhtikuun alussa Egypti vei soti­las­ko­neil­la lää­ke­tar­vik­kei­ta koro­na­vi­ruk­sen kanssa kamp­pa­le­val­le Italialle ja tällä viikolla Yhdysvaltoihin. Armeijan vies­tin­tä­ka­na­vis­ta sekä joistakin lehdistä voi myös lukea, kuinka kan­sain­vä­li­set tahot – kuten YK:n pää­sih­tee­ri Antonio Guterres tai Maailman ter­veys­jär­jes­tön pää­joh­ta­ja Tedros Adhanon Ghebreyesus — ovat kehuneet Egyptin toimintaa.

Kuva: Ashkan Forouzani/Unsplash (CC0)
Kuva: Ashkan Forouzani/​Unsplash (CC0)

Kaikki Egyptin ter­vey­de­na­lan ammat­ti­lai­set eivät kui­ten­kaan jaa tätä ruusuista kuvaa. Italia-operaatio suututti niitä, joiden mukaan Egyptin sai­raa­lois­ta puuttuu tar­peel­li­sia välineitä. Suojavarusteiden puut­tu­mi­nen on johtanut myös viruksen leviä­mi­seen ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lö­kun­nan kes­kuu­des­sa. Koronaviruksen vas­tai­ses­sa kamp­pai­lus­sa tärkeään rooliiin nousseita hen­gi­tys­ko­nei­ta löytyy arvioiden mukaan suh­teel­li­sen pieni määrä, noin 3000 – 6000 kap­pa­let­ta maan 100 miljoonaa asukasta kohden.


Kriittiselle Mada Masr ‑media­jär­jes­töl­le anta­mas­saan haas­tat­te­lus­sa Egyptin ter­veys­jär­jes­tel­mään pereh­ty­nyt kan­sa­lais­jär­jes­tö­työn­te­ki­jä valotti ter­veys­jär­jes­tel­män ongelmia, jotka seuraavat glo­baa­le­ja ter­vey­den­huol­lon trendejä. Viime vuosina Egyptin ter­veys­mi­nis­te­riö on ajanut ter­vey­den­hoi­don kau­pal­lis­ta­mis­ta ja yksi­tyis­tä­mis­tä, samalla lai­min­lyö­den tärkeitä ter­vey­den­huol­lon osa-alueita, kuten infek­tio­tau­tien ehkäi­se­mi­seen suun­nat­tu­ja varoja.


Tervey­den­hoi­don ongelmat eivät jää piiloon, vaikka hallinto brändää alan työn­te­ki­jöi­tä “val­koi­sek­si armei­jak­si”. Huonot palkat ja työ­olo­suh­teet ovat saaneet Egyptissä kou­lu­te­tut lääkärit etsimään parempia mah­dol­li­suuk­sia muun muassa Saudi-Arabiasta ja Britanniasta. Egyptin lää­kä­rei­den etu­jär­jes­tö raportoi viime vuonna, että edellisen kolmen vuoden aikana noin 10 000 lääkäriä on lähtenyt maasta.

Spektaakkeli sanotun, toiminnan ja uskotun rajapinnalla

Näiden haas­tei­den edessä Egyptin hallinnon mili­ta­ris­mil­la höystetyt vas­tauk­set koro­na­krii­siin näyt­täy­ty­vät uudessa valossa. Kuten his­to­rioit­si­ja Abul Magd muis­tut­taa, 1970-luvulla Israelin kanssa käydyn sodan jälkeen Egyptin armeija on joutunut miet­ti­mään uudelleen teh­tä­vän­ku­vaan­sa ja kes­kit­ty­nyt muun muassa sisäisiin uhka­ku­viin. Yhdysvaltojen ja euroop­pa­lais­ten val­tioi­den vana­ve­des­sä se on mukana “ter­ro­ris­min vas­tai­ses­sa tais­te­lus­sa”.


Kuvail­les­sa­ni Egyptin hallinnon toimintaa olen lainannut spek­taak­ke­li-termin ant­ro­po­lo­gi Lisa Wedeeniltä, joka hahmotti sillä Syyriaa vuosina 1971 – 2000 hal­lin­neen entisen pre­si­den­tin Hafiz al-Asadin hen­ki­lö­kul­tin raken­ta­mis­ta ja val­lan­pi­toa. Wedeen osoitti, että eri­lais­ten jouk­kos­pek­taak­ke­lien ja hen­ki­lö­kul­tin viljelyn avulla auto­ri­tää­ri­set hallinnot voivat säilyttää valtansa, vaikka kan­sa­lai­set eivät pitäisi sitä oikeu­tet­tu­na.


Al‑Asadin kultti oli kurin­pi­to­vä­li­ne, joka sai kan­sa­lai­set toimimaan “niinkuin he olisivat ihan­noi­neet“ pre­si­dent­tiä. Myös Egyptin armeijan videoilla soti­lai­den jakamien maskien takaa hymyi­le­vät ja armeijaa ylistävät egyp­ti­läi­set voivat olla kriit­ti­siä ja heittää vitsejä hallinnon toi­min­nas­ta. Etnografinen tutkimus auttaa havain­noit­se­maan nyt Egyptissä ja ympäri maailmaa toteu­tet­tu­jen koro­na­toi­men­pi­tei­den yhteis­kun­nal­li­sia vai­ku­tuk­sia sekä kan­sa­lais­ten toiminnan, sanotun ja uskotun raja­pin­to­ja.

Kuva: Alejandro García/​Unsplash (CC0)
  1. Abul-Magd, Zeinab 2017. Militarizing the Nation: The Army, Business, and Revolution in Egypt. Columbia University Press.
  2. Mittermaier, Amira 2019. Giving to God. University of California Press.
  3. Wedeen, Lisa 1999/​2015. Ambiguities of domi­na­tion: politics, rhetoric, and symbols in con­tem­po­ra­ry Syria. Chicago University Press.

Kirjoittaja

Liina Mustonen on yhteiskuntatieteiden tohtori (EUI 2017) ja työskentelee tutkijana ja dosenttina Saksassa Duisburg-Essenin yliopistossa sosiologian laitoksella. Hänen tutkimuksensa käsittelee muun muuassa sukupuolta, muuttoliikettä, toiseuttamisen diskursseja ja hierarkioita Euroopassa sekä Lähi-idässä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona.

Demokratian tilasta maailmassa puhutaan paljon. Aihe nousee tapetille erityisesti koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Suomessa monipuolueyhteistyötä ja demokratiaa arvostetaan ja sen oppeja viedään myös maailmalle. Mukana demokratiaa tukemassa on Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen, joka Työkentällä-haastattelussa kertoo urastaan järjestömaailmassa.