Puristaako peruukki?

Britanniassa ja useim­mis­sa brit­ti­läi­sen kan­sai­nyh­tei­sön maista perin­tei­seen asia­na­ja­jan asuun kuuluu peruukki, joka on tyy­lil­tään 1600-luvulta. Sen käyttöä on kri­ti­soi­tu van­han­ai­kai­suu­des­ta ja epä­käy­tän­nöl­li­syy­des­tä. Tapa istuu kuitenkin lujassa, sillä symbolina se on erittäin vahva.

Aikansa muodin mukaisen peruukin käyttö omak­sut­tiin hitaasti tuo­miois­tui­mis­sa, mutta siitä tuli osa viral­li­ses­ti osa asua vuoteen 1685 mennessä. Muoti muuttui, mutta peruukki jäi osaksi asia­na­ja­jien, tuomarien, piispojen ja ajo­mies­ten virka-asua. Ajan myötä muut ammat­ti­kun­nat ovat luopuneet sen käytöstä.

Nykyään tuo­miois­tui­mis­sa käytetyt peruukit tehdään perin­tei­seen tapaan käsin hevo­sen­jou­his­ta, ja suuri tuo­ma­rin­pe­ruuk­ki voi maksaa tuhansia puntia. Markkinoilla on myös vegaa­ni­sia, syn­teet­ti­ses­tä mate­ri­aa­lis­ta val­mis­tet­tu­ja malleja.

Vuonna 2007 Englannissa ja Walesissa luo­vut­tiin peruuk­kien käyt­tä­mi­ses­tä siviili- ja per­heoi­keu­des­sa, mutta ne kuuluvat edelleen riko­soi­keu­den istun­toi­hin ja muo­dol­li­siin tapah­tu­miin. Britannian vanhoissa siir­to­mais­sa niitä on kri­ti­soi­tu kolo­nia­lis­min absur­dei­na jäänteinä. Massiivinen peruukki ja virka-asuun kuuluva kaapu ovat vielä epä­käy­tän­nöl­li­sem­piä kuumassa ilmas­tos­sa.

Peruukin puo­lus­ta­jat näkevät sen sym­bo­li­sen arvon liittyvän lakiin ja jär­jes­tyk­seen yhteis­kun­nan perustana. Sen käyttö vahvistaa lain voimaa erot­ta­mal­la visu­aa­li­ses­ti oikeus­lai­tok­sen toiminnan arjesta. Kuten monet univormut, peruukit edustavat ano­ny­mi­teet­tiä, henkilön oman persoonan etään­ny­tys­tä teh­tä­väs­tä. Kuolemantuomiota antaes­saan tuomari asetti peruuk­kin­sa päälle vielä mustan kan­gas­pa­lan merkkinä teon sere­mo­nial­li­suu­des­ta.

Virka-asun sanotaan myös estävän asia­na­ja­jan oman asun ja ulkonäön vai­ku­tuk­sen vala­mies­ten mie­li­pi­tee­seen, lisäksi se vähentää rikol­lis­ten mah­dol­li­suut­ta tunnistaa tuomari sivii­lis­sä.

Peruukin käyttö saattaa olla myös kunnia-asia, sillä oikeus sen käyttöön saadaan kor­keam­mal­la tut­kin­nol­la. Valkoinen peruukki kellastuu ajan myötä, mikä vies­tit­tää pitkästä koke­muk­ses­ta. 

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Ooppera on 400 vuoden aikana kasvanut ruhtinaiden yksityisestä huvista miljoonien viihteeksi, ja ollut aina vahvassa vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa. Yleisön monipuolistuessa oopperan luonne on muuttunut, ja yläluokan sekavasta sosiaalisesta salongista on tullut suuren yleisön harras musiikin temppeli. 

Toukokuun nimi tulee toukotöistä, joita tehtiin uuden sadon valmistelemiseksi. Töiden aloituspäivänä toukoleipä jaettiin kylväjien ja toukotöissä käytetyn hevosen kesken. Pellollekin saatettiin murentaa tai kylvää pala leivästä hyvän sadon takaamiseksi. Toukoleipää onkin kutsuttu myös nimillä kylvöleipä, kyntöleipä, eloleipä ja toukokaakku.