Puristaako peruukki?

Britanniassa ja useim­mis­sa brit­ti­läi­sen kan­sai­nyh­tei­sön maista perin­tei­seen asia­na­ja­jan asuun kuuluu peruukki, joka on tyy­lil­tään 1600-luvulta. Sen käyttöä on kri­ti­soi­tu van­han­ai­kai­suu­des­ta ja epä­käy­tän­nöl­li­syy­des­tä. Tapa istuu kuitenkin lujassa, sillä symbolina se on erittäin vahva.

Aikansa muodin mukaisen peruukin käyttö omak­sut­tiin hitaasti tuo­miois­tui­mis­sa, mutta siitä tuli osa viral­li­ses­ti osa asua vuoteen 1685 mennessä. Muoti muuttui, mutta peruukki jäi osaksi asia­na­ja­jien, tuomarien, piispojen ja ajo­mies­ten virka-asua. Ajan myötä muut ammat­ti­kun­nat ovat luopuneet sen käytöstä.

Nykyään tuo­miois­tui­mis­sa käytetyt peruukit tehdään perin­tei­seen tapaan käsin hevo­sen­jou­his­ta, ja suuri tuo­ma­rin­pe­ruuk­ki voi maksaa tuhansia puntia. Markkinoilla on myös vegaa­ni­sia, syn­teet­ti­ses­tä mate­ri­aa­lis­ta val­mis­tet­tu­ja malleja.

Vuonna 2007 Englannissa ja Walesissa luo­vut­tiin peruuk­kien käyt­tä­mi­ses­tä siviili- ja per­heoi­keu­des­sa, mutta ne kuuluvat edelleen riko­soi­keu­den istun­toi­hin ja muo­dol­li­siin tapah­tu­miin. Britannian vanhoissa siir­to­mais­sa niitä on kri­ti­soi­tu kolo­nia­lis­min absur­dei­na jäänteinä. Massiivinen peruukki ja virka-asuun kuuluva kaapu ovat vielä epä­käy­tän­nöl­li­sem­piä kuumassa ilmas­tos­sa.

Peruukin puo­lus­ta­jat näkevät sen sym­bo­li­sen arvon liittyvän lakiin ja jär­jes­tyk­seen yhteis­kun­nan perustana. Sen käyttö vahvistaa lain voimaa erot­ta­mal­la visu­aa­li­ses­ti oikeus­lai­tok­sen toiminnan arjesta. Kuten monet univormut, peruukit edustavat ano­ny­mi­teet­tiä, henkilön oman persoonan etään­ny­tys­tä teh­tä­väs­tä. Kuolemantuomiota antaes­saan tuomari asetti peruuk­kin­sa päälle vielä mustan kan­gas­pa­lan merkkinä teon sere­mo­nial­li­suu­des­ta.

Virka-asun sanotaan myös estävän asia­na­ja­jan oman asun ja ulkonäön vai­ku­tuk­sen vala­mies­ten mie­li­pi­tee­seen, lisäksi se vähentää rikol­lis­ten mah­dol­li­suut­ta tunnistaa tuomari sivii­lis­sä.

Peruukin käyttö saattaa olla myös kunnia-asia, sillä oikeus sen käyttöön saadaan kor­keam­mal­la tut­kin­nol­la. Valkoinen peruukki kellastuu ajan myötä, mikä vies­tit­tää pitkästä koke­muk­ses­ta. 

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Helsingin hovioikeus tuomitsi maaliskuussa 2020 piispa Teemu Laajasalon sakkoihin tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta yritystoiminnassaan. HS:n haastattelussa Laajasalo katsoo monien menettäneen suhteellisuudentajunsa arvioidessaan hänen tuomioon johtaneita syntejään, ja kertoo olevansa huolestunut vallitsevasta keskustelukulttuurista. Piispa toivoo itselleen armoa ja arvostelijalleen tuomiota.

Keskustelu cancel-kulttuurista keskittyy usein sen negatiivisiin vaikutuksiin kritisoitua osapuolta kohtaan. Cancel-kulttuurista onkin tullut demonisoiva termi, joka niputtaa yhteen henkilöiden ja yritysten vastuullisuutta peräänkuuluttavan somessa tapahtuvan aktivismin. Ilmiötä kritisoivat kokevat, että cancel-kulttuuri uhkaa sananvapautta, eikä “mitään voi enää sanoa”. Monelle vastuunkanto tuntuu vapauden rajoittamiselta.

Vaatetusalan yritykset ovat tänäkin syksynä käyttäneet mainoskampanjoissaan mielenterveyden häiriöitä kuvaavia termejä, kuten “mania” ja “hullu”. Mediassa on useana vuonna keskusteltu siitä, miksi tällaisten termien käyttö mainonnassa on ongelmallista ja loukkaavaa mielenterveyden häiriötä sairastavia kohtaan. Miten ongelmallisuus muodostuu kielellisen viestinnän kautta?

3.10.2020 oli Saksan jälleenyhdistymisen 30. vuosipäivä. Yhdistyminen on kylmän sodan loppumisen ja lännen voiton symboli. Saksassa vallitseva narratiivi on pitkään korostanut kahden yhteen kuuluvan osan yhdistymistä. Tarina on usein peittänyt alleen yhdistymisen kipupisteet. Viime vuosina vaikea aihe on kuitenkin noussut julkiseen keskusteluun.