Siirry suoraan sisältöön

Millainen on Jeesus, jonka luulet tuntevasi?

Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta on vaikuttanut Jeesus-kuvaan. Mitä tapahtuu, kun tämä kuva kyseenalaistetaan ja Jeesuksen hahmo puretaan miehisistä kahleistaan? Alta paljastuu Jeesus, joka on queer.Jeesuksen nimen kuullessa monelle nousee mieleen kuva ihmisestä. Millainen on sinun kuvasi? Onko sinun Jeesuksellasi vaalea iho? Miltä hänen kasvonsa näyttävät? Onko hänellä parta vai näyttääkö hän vieläkin nuoremmalta? Onko hänellä pitkät vaaleat hiukset ja pitkä valkoinen kaapu päällä? Vai onko hän alaston ja roikkuu ristillä?


Onko sinun Jeesuksesi hetero, homo vai jotain muuta? Oletko määritellyt hänen seksuaalisuutensa? Onko hän transsukupuolinen tai cissukupuolinen? Onko hän queer?


Queer viittaa meihin, jotka määrittelemme itsemme heteroseksuaalisuuden ja/tai cissukupuolisuuden ulkopuolelle. Yliopistokontekstissa queer-tutkimus tarkastelee kriittisesti sukupuolta ja seksuaalisuutta. Tutkimuksessa queer-teoriaa käytetään laajemmin yhteiskunnallisten ja erityisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden normatiivisten rakenteiden purkamiseen. Queer-tutkija voi poimia tutkimusaiheensa lähes mistä tahansa – myös Raamatusta.


Oma tutkimukseni pyrkii purkamaan Jeesuksen hahmoon liitettyjä hegemonisia määritelmiä hänen ruumiistaan ja sukupuolestaan. En pyri määrittelemään Jeesuksen sukupuolta mihinkään tiettyyn kategoriaan, vaan pyrin purkamaan käsityksen Jeesuksen oletetusta miessukupuolesta.

Onko hän queer?

Sukupuolen käsite on valtava ja moninainen – täsmällisempää olisikin puhua sukupuolista monikossa. Sukupuolia nimittäin on monia, ja lisäksi yksilön sukupuoli voi olla moninainen ja muuttuva. Queeriä voidaan käyttää itseilmaisun terminä, jolloin se saattaa tarkoittaa sateenvarjokäsitettä kaikelle normatiivisen sukupuolisuuden tai seksuaalisuuden ulkopuoliselle kokemukselle. Queer käsitteenä voi myös ilmaista yksinkertaisesti halua olla määrittelemättä itseään sen enempää.


Queer-teoria keskittyy sukupuolen ja seksuaalisuuden määrittelyn sijaan suuntaamaan katseensa niihin valtarakenteisiin, jotka määrittelevät ”oikeanlaisen” sukupuolen ja seksuaalisuuden. Queer-teorian peruslähtökohtiin kuuluu kritisoida näkemystä, jonka mukaan sukupuolia olisi vain kaksi ja heteroseksuaalisuus olisi ainoa oikea seksuaalisuuden muoto.


Paradoksaalisesti queer myös pakenee määritelmiä ja tahtoo pysyä määritelmien ulkopuolella. Se tekeekin queerin tarkasta määrittelystä mahdotonta.Queer-teologiaa on harjoitettu etenkin Yhdysvalloissa yliopistoissa ja kirkollisissa ympyröissä jo 1990-lopulta lähtien. Queer-teologian juuret ovat vahvasti vapautuksen teologiassa ja homoteologiassa. Alkuvuosinaan queer-teologia pyrki parantamaan homojen asemaa kirkossa ja esimerkiksi “selittämään pois” ne kohdat Raamatusta, jotka voitiin tulkita homovastaisesti.


Tämä eroaa paljon siitä, miten queer-tutkimuksen kanssa työskennellään suomalaisissa yliopistoissa tänä päivänä. Raamattuun kohdistuva queer-tutkimus auttaa katsomaan tekstien takaa löytyviä valtarakenteita ja hierarkioita ja purkamaan näitä.


Oma lähtökohtani queer-tutkimuksesta perustuu historioitsija David Halperinin määritelmään, että queer on ”kaikkea normaalia vastaan”. Tämä lähtökohta laajentaa queerin horisonttia myös sukupuolen ja seksuaalisuuden ulkopuolelle ja mahdollistaa vaikkapa Jeesuksen hahmon laajemman tutkimisen queer-näkökulmasta käsin.


Tällöin katseen voi kohdistaa kaikkeen Jeesukseen liittyvään ”outouteen” eikä pelkästään sen pohtimiseen, oliko Jeesus mies vai ei. Muutenkin, ”outous”, ”vinous” ja ”pervous” ovat hyviä suomenkielisiä määritelmiä queerille.

Onko hän valkoinen?

Taiteilijoiden luoma kuva Jeesuksesta on vaikuttanut käsityksiin Jeesuksen ulkonäöstä ammoisista ajoista lähtien, vaikka kirjallisia kuvauksia Jeesuksen ulkonäöstä ei Uudesta testamentista löydy. On selvää, että taiteen tekeminen on historiassa ollut vain muutamien miesten etuoikeus ja näillä miehillä on ollut valta päättää, millaisena he haluavat näyttää maailman.


Varhaisimmista kuvauksista lähtien Jeesus-taidetta on yhdistänyt symbolinen kuvaustapa. Koska varmoja lähteitä ei ole, on varmempaa kuvata Jeesusta ja jumalaa symbolisesti. Ikonien tarkoitus ei ole edes ollut kuvata Jeesuksen ulkonäköä vaan tehdä hänestä sen näköinen, että katsoja tunnistaa kuvan Jeesukseksi.


Kuitenkin pikkuhiljaa taiteilijoiden luomat kuvat ovat vaikuttaneet myös siihen, miltä Jeesuksen ajatellaan näyttäneen. Ja nämä kuvat ovat näyttäneet tekijöiltään. Suomalaisessa kontekstissa valta-asemaan päässeet kuvat kuvaavat Jeesuksen hyvin valkoisena.


On kuitenkin liian eurosentristä uskotella, että taiteessa kuvattu Jeesus on aina ja kaikkialla valkoihoinen. Vaikka suomalaisten luterilaisten kirkkojen alttaritauluiksi päätyneet tai museoiden klassikkogallerioissa roikkuvat taideteokset kuvaavat Jeesuksen valkoisena, ei se kerro taiteen todellisesta monimuotoisuudesta. Enemmän se kertoo siitä, keiden taiteilijoiden töitä on arvostettu ja haluttu nostaa esille.


Kolonialismin vaikutusta ei voi kiistää, kun miettii syitä sille, miksi valkoinen Jeesus on noussut kaikkein suosituimmaksi kuvaksi. Länsimaiset kuvat Jeesuksesta ovat saaneet suhteettoman suuren jalansijan eurooppalaisessa taiteessa – vaikka samaan aikaan kuvat mustasta Jeesuksesta ovat olleet käytössä esimerkiksi mustien amerikkalaisten kristillisissä kirkkotiloissa.Uuden testamentin perusteella Jeesuksen ulkonäöstä voidaan löytää pieni vihje hänen vangitsemistaan kuvaavasta kohtauksesta. Evankeliumit kertovat, kuinka Juudas Iskariotin tuli suudella Jeesusta, jotta sotilaat pystyivät vangitsemaan oikean ihmisen.


Tästä voidaan päätellä, että Jeesus näytti samalta kuin muut aikalaisensa noin 2000 vuotta sitten Galilean alueella. Jos Jeesuksen ulkonäkö olisi radikaalisti poikennut paikallisten ulkonäöstä, se olisi hyvin todennäköisesti kirjattu muistiin (ja vangitsijat olisivat välittömästi tienneet, kenet pidättää).


Jeesuksen ulkonäöstä ei kuitenkaan ole yhtään suoraa mainintaa Uuden testamentin kaanoniin päätyneissä kirjoituksissa. Näitä kirjoituksia voidaan pitää historiallisesti kaikkein tarkimpina kuvauksina Jeesuksesta, vaikkakin esimerkiksi evankeliumit ovat saavuttaneet lopullisen muotonsa vasta 40-80 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen.


Vaikka Jeesuksen ulkonäöstä löytyisi tarkempi kuvaus, nykyisen sukupuolten moninaisuuden ymmärtämisen kannalta hänen sukupuolensa päätteleminen ulkonäöstä on yksiselitteisesti väärin. Kenenkään sukupuolta ei voida määritellä ulkonäön perusteella.


Koska historiallisen Jeesuksen sukupuolikokemuksiin on mahdoton päästä enää käsiksi (kuinka huikeaa olisikaan raamatuntutkijalle päästä oikeasti haastattelemaan tutkimuskohdettaan), tutkittavaksi jää ainoastaan Jeesuksen hahmo ja sen ruumiillisuuden ja sukupuolen representaatiot. Koska nämäkin löydökset ovat harvinaisia lähdetekstissäni Johanneksen evankeliumissa, vaihtoehdoksi jää pitkälti tutkia hiljaisuutta.

Onko hän maskuliininen?

Jeesus ei toistanut toiminnassaan tietyn sukupuolen rooleja. Hän siunasi lapsia, söi yhdessä monenlaisten ihmisten kanssa, osoitti inhimillisyyttä yhteisön hyljeksittyjä kohtaan, keskusteli kahdestaan samarialaisen naisen kanssa (juutalaiset eivät seurustelleet samarialaisten kanssa eikä yksin liikkuvan naisen tullut puhua yksin liikkuvalle miehelle), pelasti aviorikoksesta tavatun naisen kuolemalta ja esimerkiksi pesi opetuslastensa jalat.


Jeesuksen kerrotaan rakastaneen Lasarusta ja itkeneen tämän kuolemaa. Viimeisellä ehtoollisella Jeesukselle rakas, nimettömäksi jäävä opetuslapsi on nojautuneena Jeesuksen rintaa vasten, ja ennen kuolemaansa Jeesus määrää tämän pitämään huolta äidistään. Jeesuksen elämän rakkaimmasta ihmisestä tulee hänen kuolemansa jälkeen Jeesuksen äidin uusi poika, perheenjäsen. Kyseessä täytyi siis olla todella läheinen ihminen.


Erityisesti opetuslasten jalkojen pesu aiheutti jo aikalaisissa hämmennystä, sillä rooli kuului perinteisesti orjille tai naisille. Teko voitiin tulkita alistuvaksi ja näin epämiehekkääksi. Jeesusta ei kuitenkaan häiritse astua tähän alistuvaan rooliin. Jalkojen pesu on hänelle rakkaudenosoitus opetuslapsia kohtaan.


Kohtauksen voi myös tulkita niin, että Jeesus ottaa alhaisemman roolin osoittaakseen, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia keskenään. Edes Jeesus, opetuslasten johtaja ja jumalan poika, ei toista valtahierarkioita sukupuolen ja luokan osalta. Hän purkaa ne asettumalla itse naisen ja orjan rooliin.Sukupuolentutkimuksessa on jo pitkään käytetty sukupuolen käsitteen määrittelyn apuna kategorioita biologinen ja sosiaalinen sukupuoli, mikä tekee englanninkielisessä maailmassa selväksi käsitteiden sex ja gender erot. Sukupuolen jakaminen näihin kategorioihin on kyseenalaistettu tutkimuksessa vuosikymmeniä sitten, mutta Jeesuksen ja muiden jumalhahmojen kohdalla tutkimuksen avuksi voidaan lisätä ajatus kosmisesta ruumiista.


Siinä missä biologinen ja sosiaalinen ruumis ymmärretään sukupuolisiksi tai vähintään sukupuolitetuiksi, kosmisen ruumis ei sitä ole. Se on ruumis, joka on suhteessa jumalaan, dogmeihin ja oppeihin. Jeesuksen ruumis on kuin prototyyppi kosmisesta ruumiista. Vaikka Jeesuksella oli maallinen ruumis, hän ei ollut yksinomaan ihminen. Häneen vaikutti aina myös jumalallinen kosminen ulottuvuus.


Jeesus ei koskaan ollut joko ihminen tai jumala, hän oli aina sekä ihminen että jumala. Yhden luonnon sijaan hänellä oli kaksi erilaista luontoa, mikä teki Jeesuksesta ihmisen ja jumalan hybridin. Kuinka tällainen ainutkertainen hybridi voitaisiin alistaa yksinkertaisen kategorian ”mies” alle?

Onko hänellä ruumis?

Jeesuksen ruumis muuttui lukuisia kertoja hänen elämänsä aikana. Tutkimuksessa puhutaan ”siirtymistä”, jotka kuvaavat Jeesuksen ruumiin muuntumista yhdestä toiseen.


Jeesus opettaa opetuslapsilleen elämän leivästä ja kuvaa, kuinka hänen oma ruumiinsa muuntuu leiväksi, joka lopulta murretaan ja syödään. Jeesus sanoo ”Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä.” (6:55-56).


Tätä puhetta voidaan pitää puhtaasti symbolisena, kuten esimerkiksi evankelis-luterilainen ehtoolliskäsitys opettaa. Queer-tutkimuksen näkökulmasta asiaa voidaan katsoa myös katolisen kirkon ehtoolliskäsityksen mukaisesti konkreettisena Jeesuksen ruumiin siirtymänä. Jeesus voi ulottaa fyysisen ruumiinsa koskemaan sen ulkopuolisia asioita, kuten leipää. Näin ollen leivästä tulee myös osa Jeesuksen ruumista.


Siinä hetkessä Jeesuksen ruumis koettelee kaikkia tunnettuja rajoja niin sukupuolisuuden, ihmisyyden kuin jumaluuden osalta. Jeesuksen ruumis ei kritisoi ainoastaan binäärisiä sukupuolia vaan koko sukupuolijärjestelmää – ja hylkää sukupuolen kokonaisuudessaan.


Yhdessä väitöskirjaani kuuluvassa artikkelissa olen kehittämässä ajatusta, jossa Jeesuksen ruumis nähdään polymorfisena (”monta muotoa”). Tämä näkökulma korostaa sukupuolisuudesta vapaata ruumiillisuutta, joka on liikkeessä eikä ole sidottu tiettyihin kategorioihin.


Esimerkiksi apokryfisessa Johanneksen teoissa Jeesuksen opetuslapset Johannes ja Jaakob näkevät Jeesuksen samanaikaisesti eri hahmoina. Varhaisen kristinuskon tutkija Istvan Czachesz onkin sanonut polymorfian edustavan laajalle levinnyttä ideaa, jonka mukaan jumalallisilla olennoilla ei ole yhtä vakiintunutta ulkomuotoa, vaan he voivat ilmentää itseään monilla eri muodoilla.Esimerkkejä polymorfiasta voidaan löytää myös Johanneksen evankeliumista. Jeesuksen kuoleman jälkeiset päivät sisältävät monia hyvin erikoisia kohtaamisia ylösnousseen Jeesuksen kanssa. Magdalan Maria on ensimmäinen todistaja tyhjällä haudalla. Pian samassa kohtauksessa Jeesus ilmestyy Marialle, joka ei tunnista Jeesusta vaan luulee häntä puutarhuriksi. Kohtaus jatkuu, ja Jeesus sanoo ”Älä koske minuun. Minä en ole vielä noussut Isän luo.” (20:17). Seuraavassa hetkessä kerrotaan, kuinka opetuslapset ovat kokoontuneet lukittujen ovien takana, kun Jeesus ilmestyy keskelle heitä ovien läpi. Jeesus myös näyttää opetuslapsille käsiensä ja kylkensä haavat.


Jeesuksella on olemassa jonkinasteinen ruumis, koska ristiinnaulitsemisen jäljet ovat olemassa ja nähtävissä. Kuitenkin tämä ruumis on erilainen kuin tavallisen ihmisen, koska se läpäisee kiinteät esteet kuten ovet. Maria ei saa koskea Jeesukseen, koska Jeesus ei ”ole vielä noussut Isän luo”.


Mitä tämä merkitsee? Onko Jeesuksen ruumis jonkinlaisessa transitiossa? Ei täysin taivaallinen mutta ei täysin ihmisen ruumis? Jos edes Jeesuksen lähimmät opetuslapset eivät tunnistaneet häntä, miten kukaan muukaan voisi tietää, miltä hän näytti?


Ylösnousseen Jeesuksen ruumis onkin oiva esimerkki polymorfiasta. Jeesuksen sukupuoli tuntuu täysin epäolennaiselta kysymykseltä, kun edes Jeesuksen ruumis tai ulkoinen olemus eivät ole määriteltävissä.

Onko hänellä sukupuolta?

Galatalaiskirjeestä löytyy vahva viittaus Jeesuksen inklusiiviseen ruumiiseen. ”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.” (Gal. 3:26-28).


Tähän kohtaan pohjautuu usein tulkinta, jonka mukaan Jeesuksessa yhdistyvät kaikki sukupuolet eikä sukupuolella ole minkäänlaista väliä pelastuksessa. Jos siis ihmiset ovat ”Kristuksessa yhtä”, kuinka se vaikuttaa Jeesukseen ja hänen ruumiiseensa?


Jos ihminen ymmärretään Jumalan kuvana, Galatalaiskirjeen kohta antaa ymmärtää, että kaikenlaiset ja kaiken sukupuoliset ihmiset ovat myös Jeesuksen kuvia ja Jeesuksen kuva on samoin kaikkien ihmisten näköinen. Kristinuskon oppien mukaan Jeesuksen ajatellaan olleen aina olemassa jumalan mielessä, joten Jeesus on ollut osallinen jo jumalan luomistyössä. Tämäkin on osoitus siitä, että Jeesus tuntee kaikki luomansa ihmiset, joten hän varmasti tuntee myös ihmisten erilaisuuden kirjon.Ihmisten luontoa määrittää halu selittää asiat itselle ymmärrettäviksi. Asioiden nimeäminen ja määrittely luo turvaa, sillä usein tuntematonta ja nimeämätöntä pelätään, se nähdään vieraana ja vaarallisena. Sama halu määrittelyyn koskee myös jumalan ja Jeesuksen sukupuolta. Vaikka moni varmasti ymmärtää, että jumalan kaltainen ontologinen olento eroaa tavallisesta ihmisestä hyvin paljon, hänet halutaan alistaa helppoihin kategorioihin. Halu kategorisoida Jeesuksen sukupuoli koskee myös (queer)tutkijoita. Esimerkiksi feministiteologi Virginia Mollenkott on määritellyt Jeesuksen tutkimuksessaan intersukupuoliseksi.


Jumalan sukupuoli ei ole yksinkertaisesti määriteltävissä. Voisi jopa sanoa, ettei sitä ole olemassa. Sama koskee Jeesuksen sukupuolta. Se ei ole jaettavissa kahteen joko-tai -kategoriaan, joista toinen on oikea ja toinen väärä, vaikka binäärisyys onkin ollut vallitseva normi sukupuolesta puhuttaessa.


Mikään ei pakota pitämään kiinni niistä käsityksistä, joiden mukaan jumala ja Jeesus ovat miehiä. Ei ole olemassa yksiselitteisiä ”todisteita” siitä, mitä sukupuolta jumala ja Jeesus edustavat. Ei ole olemassa heidän omia sanojaan tai edes aikalaisten määritelmiä. Kaikki Jeesuksen sukupuoleen liittyvät määreet voidaan purkaa ja kyseenalaistaa, ja queer-tutkimus on siihen mitä oivallisin keino. Kysynkin vielä uudestaan: onko Jeesus todella sellainen, kuin kuvittelit?

Toimitus

Lukemista

  1. Moona Kinnunen, 2019: Queer-tutkimus ja eksegetiikka. Teoksessa Sukupuoli Raamatun maailmassa. Toim. Elisa Uusimäki ja Susanna Asikainen.
  2. Oscar Ortiz-Nieminen, 2016: Kiero katse Kristukseen. Queer-teologisia näkökulmia nykytaiteen kummallisiin Jeesus-hahmoihin. Tahiti-lehti.
  3. Petri Merenlahti, 2015: Jeesus, maskuliinisuus ja queer: Miestutkimuksen näkökulmia Raamattuun. Teoksessa Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä. Toim. Johanna Ahonen ja Elina Vuola.
  4. Susannah Cornwall, 2011: Controversies in Queer Theology.
  5. Helsingin Sanomat: Valkoinen vale. Mielikuva vaaleaihoisesta ja pitkähiuksisesta Jeesuksesta on kummallisen vakiintunut taiteessa, sillä emme tiedä Jeesuksen ulkonäöstä juuri mitään.
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Moona Kinnunen

Moona Kinnunen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Väitöskirjassaan Kinnunen tutkii Jeesuksen ruumiin ilmentymiä ja purkaa queer-tutkimuksen työkaluin Jeesuksen oletettua miessukupuolta. Tutkimuksellaan Kinnunen haluaa kyseenalaistaa raamatuntutkimuksen konventiot ja viedä eteenpäin suomalaista queer-tutkimusta.Katso kirjoittajan artikkelit

1 kommentti artikkeliin “Millainen on Jeesus, jonka luulet tuntevasi?”

  1. artikkelissa mietittiin jeesuksen sukupuolta, koska hä oli puuseppä, niin oliko siihen aikaan naisia puuseppänä

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *