Unkarin vaaleissa kiteytyy Euroopan jännite arvojen ja talouden välillä

Unkarin par­la­ment­ti­vaa­leis­sa oppo­si­tio­puo­luei­den liit­tou­man tavoite on kammeta vallasta pää­mi­nis­te­ri Viktor Orbán ja anti­li­be­raa­li, oikeis­to­kon­ser­va­tii­vi­nen Fidesz-puolue. 

Parlamenttienemmistön turvin Fidesz on viimeisen 12 vuoden aikana juur­rut­ta­nut Unkariin ”Kansallisen Yhteistyön Järjestelmän” (KYJ). Se perustuu yhteis­kun­nan uudelleen muok­kaa­mi­seen ins­ti­tu­tio­naa­li­sel­la, talou­del­li­sel­la ja kult­tuu­ri­sel­la kontrollilla. 

Viime vuosina KYJ on syven­ty­nyt enti­ses­tään, vaikka syksyn 2019 kun­nal­lis­vaa­lit säh­köis­ti­vät poli­tiik­kaa ja loivat toivoa yhtei­sop­po­si­tion mahdollisuudelle.

Hallituskautta mää­rit­te­li myös yli 45 000 unka­ri­lai­sen hengen vienyt koro­na­pan­de­mia, joka toi esiin 10 miljoonan asukkaan maan ter­vey­den­huol­lon raken­teel­li­sen heikkouden. 

Taloudellisesti Fidesz on nojannut mittavaan län­si­mais­ten yritysten inves­toin­tiin ja tii­vii­seen yhteis­työ­hön Venäjän ja Kiinan kanssa. Hallinto on hou­ku­tel­lut äänes­tä­jiä myön­tä­mäl­lä suuria vero­va­pau­tuk­sia esim. suur­per­hei­den äideille ja alle 25-vuo­tiail­le, sekä nos­ta­mal­la lää­kä­rei­den ja opet­ta­jien palkkoja.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan veti vaa­li­lin­jat uusiksi. Unkari on riip­pu­vai­nen venä­läi­ses­tä ener­gias­ta, ja sodan seu­rauk­se­na Orbánin liit­to­lai­suus Putinin kanssa näyt­täy­tyy huonossa valossa. 

Orbán on pitkään ajanut kaksilla vank­ku­reil­la. Antiliberaalista reto­rii­kas­ta huo­li­mat­ta Fidesz on seurannut EU:n talous­po­liit­tis­ta linjaa ja esi­mer­kik­si tukenut Venäjän vastaisia talouspakotteita. 

Samaan aikaan hal­lin­toon lin­kit­ty­vä pro­pa­gan­da­ko­neis­to toistaa Venäjän pro­pa­gan­das­ta tuttuja viestejä ja ener­gian­tuon­nin tärkeyttä. 

Symboleilla ja mie­li­ku­vil­la kam­pan­joi­van oppo­si­tion mukaan vaalien suurin kysymys on, valit­see­ko Unkari Venäjän vai EU:n. Fidesz taas kampanjoi kansan kuk­ka­rois­sa näkyvillä käytännön kysy­myk­sil­lä ja lupaa turvata koti­ta­louk­sil­le halvan energian. 

Kampanjoinnin epä­ta­sa­pai­no on tyy­pil­lis­tä Unkarin epä­de­mo­kraat­ti­sel­le jär­jes­tel­mäl­le, jossa kaikki käytännön poli­tiik­kaan liittyvä valta on kes­ki­tet­ty Fideszille. 

Hallituskauden näkyvintä antia ovat olleet Fideszille tyy­pil­li­set pro­pa­gan­da­kam­pan­jat, sala­liit­to­teo­rioi­hin perustuva tiedon poli­tiik­ka ja kult­tuu­ri­so­tien mukainen mus­ta­val­koi­nen vastakkainasettelu. 

Fidesz on pyrkinyt koros­ta­maan hete­ro­sek­su­aa­li­sen ydin­per­heen asemaa kon­ser­va­tii­vi­sen yhteis­kun­nan perus­yk­sik­kö­nä ja rajoit­ta­nut seksuaali- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen asemaa perustuslaissa. 

Orbánin leiskuva reto­riik­ka on menes­tyk­se­käs hämäys­kei­no. Se kääntää län­si­mais­ten kom­men­taat­to­rien katseet pois talou­del­li­sis­ta ja poliit­ti­sis­ta yhteyk­sis­tä, jotka sitovat Unkarin osaksi EU:n markkinataloutta. 

Unkarin vaalit ovat tärkeä etappi koko EU:lle. Maassa kris­tal­li­soi­tuu EU:lle tyy­pil­li­nen jännite talouden ja arvojen välillä. Länsi- ja Pohjois-Eurooppa kri­ti­soi­vat Fidesziä oikeus­val­tion hei­ken­tä­mi­ses­tä, mutta jatkavat talou­del­lis­ta yhteis­työ­tä sen kanssa inves­toin­tien ja EU-tukien muodossa.

Ukrainan sodan seu­rauk­se­na tätä jän­ni­tet­tä voidaan arvioida uudelleen, kun euroop­pa­lai­set ovat valmiita talou­del­li­siin kom­pro­mis­sei­hin arvojen nimissä.

Mielipidemittaukset asettavat Fideszin ja yhtei­sop­po­si­tion rinta rinnan. Vaikka oppositio voittaisi, se joutuisi toimimaan Fideszin säätämän perus­tus­lain puitteissa. 

Unkarin poliit­ti­nen kehitys ei ole tuulahdus men­nei­syy­des­tä, vaan katsaus tulevaan: Orbán asemoi Unkarin anti­li­be­raa­lin kon­ser­va­tis­min edel­lä­kä­vi­jäk­si, ja itsensä uuden­lai­sen Euroopan johtajaksi.

Kirjoittaja

Annastiina Kallius on sosiaali- ja kulttuuriantropologian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa, joka tutkii tietokulttuurin muutosta Unkarissa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Erityisesti viimeisen 10 – 15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.