Antropodi: Mitä meidän tulisi ajatella Kontulasta?

Itä-Helsingissä sijait­se­vaa Kontulaa kuvataan usein ongel­ma­lä­hiök­si, jota odottaa joko ghet­tou­tu­mi­nen tai gent­ri­fi­koi­tu­mi­nen eli alueen kes­ki­luok­kais­tu­mi­nen, jos alueen nykyi­sil­lä asuk­kail­la ei enää tule­vai­suu­des­sa ole varaa asua siellä. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkö­kul­mat Kontulan ymmärtämiseksi? 

Helsingin yli­opis­tos­sa työs­ken­te­le­vä sosiaali- ja kult­tuu­riant­ro­po­lo­gi Pekka Tuominen on tutkinut etno­gra­fi­sin mene­tel­min lähiöitä Turkissa ja Suomessa ja pohtii kanssamme mm. alu­eel­lis­ta ja sisäis­tet­tyä stigmaa, pai­kal­li­syl­peyt­tä, alueiden välistä hie­rar­ki­aa sekä sitä, miten alu­eel­li­nen kes­ki­luok­kais­tu­mi­nen ja eriy­ty­mi­nen ovat tulleet esille hänen Kontula-tutkimuksessaan.

Mikä Antropodi?

Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toi­mit­ta­ma podcast-sarja, jota jul­kais­taan yhteis­työs­sä AntroBlogin kanssa. Sarja käsit­te­lee ajan­koh­tai­sia ja ajattomia ant­ro­po­lo­gi­sia aiheita, kuten tuoreita tut­ki­muk­sia, yhteis­kun­nal­li­sia ja kult­tuu­ri­sia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensim­mäi­se­nä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi eri­kois­jak­so­ja. Ohjelmistoa jul­kais­taan yhteis­työs­sä Voiman kanssa. Lisätietoa Antropodista löydät täältä.

Kirjoittaja

Suomen Antropologinen Seura on vuonna 1975 perustettu tieteellinen seura. Seura tukee antropologian tutkimusalaa ja siihen läheisesti liittyviä tutkimushankkeita.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.