Rockyhtye BoomBox oli kiertueella Yhdysvalloissa, kun sen kotimaa Ukraina joutui Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Laulaja Andriy Khlyvnyuk palasi heti kotiin puolustamaan sotaan joutunutta kotimaataan. Muutama päivä myöhemmin hän julkaisi kuvapalvelu Instagramissa videon, jossa hän laulaa sotilaspuvussa ukrainalaista isänmaallista laulua nimeltä Oy u luzi chervona kalyna (й у лузі червона калина), suomeksi kutakuinkin Punainen koiranheisipuu niityllä.
Muutamassa viikossa punainen koiranheisipuu tuli tutuksi myös videopalvelun YouTuben seuraajille. Ensin eteläafrikkalainen The Kiffness yhdisti Khlyvnyukin lauluun säestyksen ja harmoniat. Sitten alkuperäinen lauluvideo lähti elämään omaa elämäänsä erilaisina sovituksina. Luultavasti nimekkäimmästä niistä vastasi Pink Floyd, jonka versio Hey Hey rise up sai nimensä kertosäkeen englanninkielisestä käännöksestä.
Lauluvideoiden tarkoitus on osoittaa tukea ukrainalaisille ja kerätä rahaa humanitääriseen apuun sota-alueella. Hey hey rise up -videota on kolmessa viikossa katsottu 8,6 miljoonaa kertaa, ja kommentteja siihen on kertynyt lähes 30 000.
Musiikki on tehokas politiikan väline
Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan, alkoi internetissä ennennäkemätön somesota. Somesodalla tarkoitan sotaan liittyvää viestintää sosiaalisessa mediassa. Ukrainan valtionjohto on hyödyntänyt sosiaalista mediaa taitavasti, mutta somesotaan ovat osallistuneet myös tavalliset ihmiset niin Ukrainassa kuin ulkomaillakin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on esiintynyt säännöllisesti eri somekanavissa. Epäviralliset toimijat ovat muun muassa laatineet ja levittäneet meemejä, joissa pilkataan Venäjää ja vaaditaan länsimailta toimia Ukrainan auttamiseksi. Esimerkiksi Twitter-tili Ukrainian Memes Forces (@uamemesforces) tuottaa päivittäin tällaista materiaalia.
Kuva: Ukrainian Memes Forces
Olen tutkinut suomalaisten isänmaallisten laulujen historiapoliittista käyttöä etenkin YouTube-palvelussa. Historiapolitiikalla tarkoitetaan menneisyyden tapahtumien hyödyntämistä nykypäivän poliittisten päämäärien edistämiseksi. Venäjän hyökkäyksen alettua löysin itseni selaamasta YouTubessa ukrainalaisista isänmaallisista lauluista tehtyjä videoita saadakseni selville, millaisia merkityksiä ne saavat sodan aikana. Tämä kirjoitus perustuu havaintoihin, joita olen videoista tehnyt.
Musiikki on tehokas väline poliittisten identiteettien rakentamisessa ja vahvistamisessa. Esimerkiksi poliittisten ja uskonnollisten ääriryhmien musiikkia tutkinut Jonathan Pieslak on esittänyt, että ääriliikkeille musiikki on sisäänheittotuote. Potentiaaliset kannattajat kuuntelevat ensin musiikkia ja omaksuvat siinä samalla poliittisen ideologian. Viime vuosina YouTuben kaltaisten internetpalveluiden mahdollisuuksia ovat hyödyntäneet ääriliikkeiden lisäksi myös valtiolliset toimijat.
Musiikin välittämänä kulttuuriperintö kulkeutuu myös vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen päähän. Esimerkiksi Suomen sisällissodan aikaisia kuplettilauluja, eli sotatapahtumia hirtehishumoristisesti kuvaavia lauluja, hyödynnetään YouTubessa edelleen aktiivisesti esimerkiksi nykypäivän oikeistopolitiikan edistämiseen.
Vakavat nuoret naiset ja marssivat osastot
Kiovan metrotunneleissa kuvatuissa YouTube-videoissa Oy u luzi chervona kalynan avulla nostatetaan tunnelmaa. Myös muun muassa ukrainalaiset laulajat Eileen ja NAVKA ovat esittäneet omat tulkintansa kappaleesta.
Videoilla laulavat kansallispuvun kirjailtuihin paitoihin pukeutuneet nuoret naiset. Perinteisten ukrainalaisten laulujen lisäksi vakavat nuoret naiset laulavat muun muassa ukrainankielistä versiota Bella ciaosta. Bella ciao on alun perin italialaisen työväenliikkeen laulu, jonka nykyisin tunnetuin versio syntyi toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeen käyttöön.
Ukrainan sodan alettua lauluun tehtiin nopeasti ajankohtainen ukrainankielinen sanoitus, englanniksi käännettynä Ukrainian Fury (Ukrainalainen raivo), jossa sankarit taistelevat rauhan ja vapauden puolesta Bayraktareilla (lennokki) ja Javelineilla (panssarintorjunta-ase). Ainakin yksi katsomani video on ehditty poistaa YouTubesta vihapuheena – lauletaanhan siinä vihollisen tuhoamisesta, joten sen on mahdollisesti katsottu rikkovan videopalvelun käyttösääntöjä.
Militantimpaa näkökulmaa tuovat myös Ukrainan armeijaa esittelevät videot, joiden taustalla lauletaan Uuden armeijan marssia (Марш Нової Армії). Se on perinteinen sotilasmarssi, johon on tehty uudet sanat vuonna 2017, jolloin sota oli jo meneillään Itä-Ukrainassa.
Laulaja Eileenilla on Ukrainan kansallispuvun kirjailtu paita.
Tukea Ukrainalle kansallisin vivahtein
Myös muut kuin ukrainalaiset ovat osoittaneet tukeaan musiikilla. Mediassa ja somessa on jaettu videoita, joissa soitetaan ja lauletaan esimerkiksi Ukrainan kansallislaulua. Käytössä ovat hieman eri laulut kuin ukrainalaisten tekemissä videoissa, ja tuenosoitukset saavat kansallisia erityispiirteitä.
Suomessa Ylioppilaskunnan Laulajat esitti mielenosoituksessa Finlandian, jonka tekstissä puhuteltiin Suomen asemesta Ukrainaa. Naftaliinista kaivettiin myös Eino Leinon sadan vuoden takainen runo Terve Ukraina, jota on jaettu YouTubessa sekä suomenkielisenä että ukrainankielisenä käännöksenä. Tukea on osoitettu myös suomalaisille tutulla hengellisellä laululla Hiljainen tienoo, jota yleisesti pidetään ukrainalaisena kansansävelmänä. Sen on säveltänyt venäläis-marilainen Andrei Eshpai vuonna 1964.
Menneiden sotien musiikillinen perintö herättää YouTubessa keskustelua monenlaisista kansakuntia jakavista poliittisista kysymyksistä. Osa kommenteista liittyy videossa esitettyyn musiikkiin hyvin hatarasti.
Sen sijaan Ukrainassa meneillään oleva sota kirvoittaa kommentoijissa pääsääntöisesti tuenilmauksia Ukrainan sotaponnisteluille. Venäjää ymmärtävät kommentit ovat hyvin harvassa. Tämä kuvastanee länsimaiden yksimielisyyttä Ukrainan tukemisessa mutta myös Venäjän toimia sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi.
Militantimpaa näkökulmaa tuovat myös Ukrainan armeijaa esittelevät videot, joiden taustalla lauletaan Uuden armeijan marssia (Марш Нової Армії). Se on perinteinen sotilasmarssi, johon on tehty uudet sanat vuonna 2017, jolloin sota oli jo meneillään Itä-Ukrainassa.
Ylioppilaskunnan laulajat lauloivat Finlandian muutetuin sanoin. Kuva: Kuvakaappaus Ylen videosta.
Eläytymistä epävarmaan kohtaloon
YouTube-videoita on hyödynnetty niin hengennostatukseen kuin tuen pyytämiseen ja osoittamiseenkin. Vanhat isänmaalliset laulut ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi joko perinteisillä tai nykyiseen tilanteeseen sopiviksi muokatuilla sanoituksilla.
Somesodassa nationalistinen symboli, esimerkiksi koiranheisipuu, toimiikin varmemmin kuin suoraan sanominen, koska erityisesti sota-aikana vihapuhetta koskevat säännöt rajoittavat videoiden sisältöjä.
Sodan ollessa meneillään kotimaata tukevien laulujen ja niistä tehtyjen YouTube-videoiden merkitys on hyvin erilainen kuin menneitä sotia muistellessa. Ukrainalaiset tarvitsevat tukea juuri nyt.
Myös muilla on tarve käsitellä sodan aiheuttamia tunteita, huolta ja ahdistusta musiikin avulla. Kommenttiosioissa mielipiteet ovat toistaiseksi varsin yhteneväisiä. Nähtäväksi jää, millaisia merkityksiä videot saavat, kun ne joskus tulevaisuudessa muuttuvat historiakulttuuriksi.
Koiranheisipuu kuvattuna Ukrainan itsenäisyysmonumentissa Kiovassa.Tutkijan näkökulmasta on ollut mielenkiintoista seurata reaaliajassa, millä tavalla Ukrainan puolustautumistaistelu on synnyttänyt somekulttuuria ja millaisia kansallisia ja kansainvälisiä merkityksiä vanhat isänmaalliset laulut ovat hetkessä saaneet.
Toisaalta meneillään oleva sota ja sen aiheuttama suuttumus ja huoli ovat auttaneet ymmärtämään niitä tunteita, joiden vallassa edellistenkin sotien lauluja on aikanaan laulettu. Kun tulevaisuus on epävarma ja kokonaisen kansakunnan kohtalo vaakalaudalla, pystyy eläytymään isänmaallisten laulujen vihaan, huoleen ja toivoon.
Toimitus
- Podcast-lukija: Nelly Staff
- Verkkotaitto: Niina Paasovaara
- Kuvitus: Unsplash (CC BY 2.0)
- Artikkelikuva: Frauke Riether/Pixabay (CC BY 2.0)
Lukemista
- MTV3: ”Ensimmäinen somesota” – näin taitavasti Ukraina on käyttänyt sosiaalista mediaa sodassa hyväkseen https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ensimmainen-somesota-nain-taitavasti-ukraina-on-kayttanyt-sosiaalista-mediaa-sodassa-hyvakseen/8383480#gs.yucamg
- Yle: Musiikki on sodassa näkymätön ase – Ukrainan kansallislaulu soi ympäri maailmaa https://yle.fi/uutiset/3-12339907
- Mustamo, Aila (2022) ”Ylös veljet valkoiset!” Sisällissodan valkoisten laulujen historiapolitiikka YouTube-videoiden kommenteissa https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/107422/68222
- Pieslak, Jonathan (2015) Radicalism & Music. An Introduction to the Music Cultures of Al-Qa’ida, Racist Skinheads, Christian-Affiliated Radicals, and Eco-Animal Rights Militants. Middletown: Wesleyan University Press.
Muokattu 20.05.2022 klo 11.15: Tekstissä viitattiin alun perin Hiljainen tienoo -lauluun ukrainalaisena lauluna, jollaisena sitä yleisesti pidetään. Sen on kuitenkin säveltänyt venäläis-marilainen Andrei Eshpai vuonna 1964.
Oma lukunsa on venäläinen ja valkovenäläinen musiikki ja muusikot, jotka ovat joutunut kielletyksi .
Venäjällä esityskiellossa olevien joukossaan on muuten jo Neuvostoliiton aikana sensuroitu BG БГ – Boris Grebenshikov ja hänen Akvarium-yhtyeensä.
Jopa Vladimir Vysotiskin 1965 kirjoittama kappale ’Soldati gruppa zentr’ on niin kovaa kamaa, että sen soittamisesta parvekeella saakka pamppua, putkaa ja 850 euron edestä sakkoja. (Ei mikään ystävän laulu, siinä marssitaan Ukrainassa ja toisestakin sotilaasta tulee sankarivainaja.) Siitä on tehty useampiakin uusia videoita ajankohtaisella kuvamateriaalilla. https://youtu.be/236FUm5vFaw
Neuvostoliiton aikaan oli kaikenlaista maanalaista musiikkia, joka oli jyrkästi kiellettyä. Samaan on taidettu palata. Tämä vanha ja uusi musiikki muistuttavat kansalaisyhteiskunnan siemenistä ja vapauden kaipuusta. Jotkut näistä jäävät elämään ja tulevat ’Wind of change’-tyyiseksi ajan ikoniksi.
Venäjän punaarmeijan kunniamarssin Slaviankan säveleen tehty suomalainen käännös Vapaa Venäjä riimeineen ’meitä keisarit ei enää hoivaa eikä veriset julmuritkaan’ saa myös ihan uusia merkityksiä. Laulun uskotaan perustuvan Venäjän–Japanin sodan aikaiseen kiellettyyn lauluun Ah, miksi meidät värvättiin sotilaiksi. Lisäksi se oli Neuvostoliitossa kielletty vuoteen 1957. Tämä kertoo miten symbolit muuttuvat saavat uusia merkityksiä, ’den glider in’-tyyliin.
Mielenkiintoinen juttu, mutta sen verran täytyy korjata, että Hiljainen tienoo ei ole ukrainalainen kansansävelmä. Sen on säveltänyt v. 1964 Andrei Eshpai, joka on puoliksi venäläinen ja puoliksi marilainen, Ukrainan kanssa sillä siis ei ole mitään tekemistä.
Hei ja kiitos tarkkasilmäisestä huomiosta! Jutun kirjoittajan mukaan on täysin mahdollista, että sävelmä on kulkenut väärissä nimissä yleisesti. Korjasimme tiedon tekstiin. /t. Bea, AntroBlogin toimitus