Laura Calderón Westö (VTM) on yksi soveltavan antropologian verkoston perustajista. Opinnoissaan Laura keskittyi sosiaaliseen muistamiseen ja yhteiskunnalliseen uudelleenrakentamiseen sekä poliittisen väkivallan ilmiöön ruohonjuuritasolla. Lauraa kiehtoo kokemuksellisuuden, arjen tarinallistamisen sekä organisaatiotutkimuksen tematiikka.
Oikeuslääketieteellinen eli forensinen antropologi on ensisijaisesti ihmisten ja eläinten luita tutkivan osteologian asiantuntija. Menehtyneen luita tutkimalla hän pystyy määrittämään kuoliniän ja sukupuolen lisäksi kuolemaan johtaneita…
Fyysinen antropologia on ihmisen biologisen variaation ja evoluution tutkimusta. Ihmisen näkyviä ja toisaalta piileviä eroja, kuten ihon tai silmien väriä sekä pituutta tai DNA:ta tutkimalla fyysinen antropologia pyrkii selvittämään ja ymmärtämään, millainen ihminen on lajina, mikä synnyttää näitä eroja saman lajin edustajien välillä ja millaisia nämä kehityskulut ovat olleet.
Suomen Kuvalehti noteerasi taannoin antropologian, kyseenalaistaen tämän kaltaisten tieteenalojen hyödyllisyyden. Mitä antropologit osaavat, ja miksi antropologinen tietotaito on merkityksellistä ja työelämän kannalta hyödyllistä? Mitä tarkoitetaan ’oman alan’ töillä? Ja työllistyvätkö antropologit ’omalle alalle’? Soveltavan antropologian verkosto aikoo vastata näihin kysymyksiin.
Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.
