Masennus, trauma ja paikalliset mielenterveyskäsitykset
Trauma ja masennus ovat mielenterveyden ilmiöitä, joita koskevat käsitykset eroavat toisistaan länsimaissa, Japanissa ja Pohjois-Ugandassa.

Ovatko keho ja mieli yhtä vai erillisiä? Miten vastaus tähän kysymykseen muovaa arkea, diagnooseja, terveyspolitiikkaa tai paranemista? Mitä väliä on sillä, miten rajat kehon ja mielen välillä piirtyvät ja mitä tapahtuu, kun niitä tarkastellaan toisin?
Tässä artikkelisarjassa lähestytään käsityksiä kehomielestä, eli kehon ja mielen kokonaisuudesta niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Käsitykset kehomielestä vaikuttavat niin hoitosuosituksiin, erilaisten hankalasti määriteltävien oireiden tulkintaan kuin syviin käsityksiin siitä, mitä on olla ihminen.
Artikkelit syntyivät osana akatemiatutkija Henni Alavan Tampereen yliopistolla keväällä 2025 ohjaamaa Kehon ja mielen antropologiaa -kurssia. Arkisen havainnoinnin, viikottaisten kenttäpäiväkirjojen sekä kehon ja mielen yhteyttä eri puolilla maailmaa käsitelleiden tutkimusten avulla katse suunnattiin siihen, miten kehon ja mielen yhteys ja sitä koskevat käsitykset näkyvät 2020-luvun Suomessa.
Trauma ja masennus ovat mielenterveyden ilmiöitä, joita koskevat käsitykset eroavat toisistaan länsimaissa, Japanissa ja Pohjois-Ugandassa.
Tutkijan maailmankuva, tiedonjano ja henkilökohtaisen elämän ilmiöt voivat joutua törmäyskurssille, jos tutkija kuuluu neurokirjolle.
Psykofyysinen fysioterapia ja lääketieteen antropologia tuovat biomedikaalista ajattelua laaja-alaisempaa näkökulmaa sairauksien tarkasteluun.
Ozempic on diabeteslääke, jonka on havaittu pudottavan enemmän käyttäjänsä painosta kuin laihdutuslääkkeet. Onko Ozempic ihmelääke?
Erityisherkkyys kytkeytyy kulttuuriseen muutokseen, jossa tunteista puhutaan psykologisten käsitteiden kautta.
Paranemiseen positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttavia uskomuksia ja merkityksiä nimitetään plasebo- ja nosebovaikutuksiksi.