Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret

Parisuhdetta, suku­puo­li­roo­le­ja ja sek­su­aa­li­suut­ta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloa­me­rik­ka­lai­ses­sa popu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa estot­to­mat ja kokei­lun­ha­lui­set skan­di­naa­vit muo­dos­ta­vat oman­lai­sen­sa ste­reo­ty­pian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kiel­tä­mät­tä erikoista, kuinka perin juurin lute­ri­lai­sis­ta poh­joi­sis­ta yhteis­kun­nis­ta on tullut suku­puo­li­li­be­ra­lis­min tyys­si­jo­ja.

Syitä tälle kehi­tys­ku­lul­le on varmasti monia ja yksi kenties yllät­tä­vim­mis­tä tulee ant­ro­po­lo­gian suunnalta. Viime vuoden mar­ras­kuus­sa kuollut tans­ka­lai­nen ant­ro­po­lo­gi John Liep nimittäin esitti, että 1900-luvun alun etno­gra­fi­set tut­ki­muk­set mela­ne­sia­lais­ten suku­puo­lie­lä­mäs­tä antoivat tärkeän sytykkeen sek­su­aa­li­sel­le uudis­tus­mie­li­syy­del­le Tanskassa.

Liep julkaisi Suomen Antropologi -lehden numerossa 4/​2014 artik­ke­lin otsikolla ”The Trobriandization of the Western World: Bronislaw Malinowski and the Sexual Revolution”, joka jäi tiet­tä­väs­ti hänen vii­mei­sek­si kir­jal­li­sek­si työkseen. Artikkelin pääosassa on puo­la­lais­syn­tyi­nen Bronisław Malinowski, joka teki vuosien 1914 – 18 aikana ant­ro­po­lo­gis­ta kent­tä­tut­ki­mus­ta Melanesiassa, nykyisen Papua-Uuden-Guinean alueella sijait­se­vil­la Trobriand-saarilla. Hän oli kiin­nos­tu­nut alueen asuk­kai­den toi­meen­tu­lon muodoista, vaih­to­jär­jes­tel­mis­tä, myyteistä ja ritu­aa­leis­ta, mutta myös heidän sek­sie­lä­mäs­tään. Yksi tär­keim­mis­tä Trobriand-aineis­toon perus­tu­vis­ta jul­kai­suis­ta oli vuonna 1929 ilmes­ty­nyt The Sexual Life of Savages, joka oli Liepin mukaan kaikkien aikojen ensim­mäi­nen kir­ja­mit­tai­nen, kent­tä­työ­hön perustuva tutkimus sek­su­aa­li­suu­des­ta. Teos kuvaa muun muassa teini-ikäisten tro­brian­di­lais­ten – sekä poikien että tyttöjen – suku­puo­lie­lä­mää luon­neh­tien sitä hyvin avoimeksi ja vapaaksi.

LSE Library, Malinowski/​3/​20/​9

Malinowski itse ei pyrkinyt kumoamaan val­lit­se­vaa suku­puo­li­mo­raa­lia ja hän tar­kas­te­li­kin nuorten sek­su­aa­li­sia kokeiluja lähinnä etappeina matkalla kohti avio­liit­toa ja perheen perus­ta­mis­ta. Teos sai kuitenkin laajan luki­ja­kun­nan, joka veti sen sisäl­lös­tä monen­lai­sia joh­to­pää­tök­siä. Malinowski oli ensi alkuun pettynyt siihen, kuinka kirjan lopul­li­ses­sa versiossa hänen yksi­tyis­koh­tai­sem­pia sek­si­ku­vauk­si­aan oli sen­su­roi­tu, mutta julkaisun jälkeiset korkeat myyn­ti­lu­vut ja imar­te­le­va kuu­lui­suus lie­vit­ti­vät närää.

Pariisissa kirjaa ker­rot­tiin myytävän rin­ta­rin­nan aika­kau­den kuu­lui­sim­man eroot­ti­sen romaanin, D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakas­ta­jan kanssa. Sillä oli suuri vaikutus sek­su­aa­li­suu­des­ta ja avio­lii­tos­ta käytyyn intel­lek­tu­aa­li­seen kes­kus­te­luun sekä Länsi-Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi filosofi Bertrand Russell käsitteli Trobriand-esi­merk­ke­jä laajasti teok­ses­saan Avioliitto ja moraali.

Yksi Malinowskin ins­pi­roi­tu­neim­mis­ta luki­jois­ta oli itä­val­ta­lai­nen psy­koa­na­lyy­tik­ko Wilhelm Reich. Hänen teo­riois­saan tro­brian­di­lai­set edustivat ”alku­kom­mu­nis­mia” ja sek­su­aa­li­nen vapaus nähtiin olen­nai­se­na osana yhteis­kun­taa, joka ei tuntenut rahaa, yksi­tyi­so­mis­tus­ta eikä luok­kae­ro­ja. Vastaavasti moder­nis­sa lännessä tule­vai­suu­des­sa koittava poliit­ti­nen val­lan­ku­mous olisi myös sek­su­aa­li­nen val­lan­ku­mous.

Saksassa toiminut Reich pakeni vuonna 1933 valtaan nousseita natseja Tanskaan, jossa hän järjesti semi­naa­re­ja psy­koa­na­lyy­sis­ta ja var­hais­kas­va­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­neil­la opis­ke­li­joil­le. Myöhemmin hän jatkoi pako­lai­se­lä­mään­sä Ruotsissa ja Norjassa ja tällä tavoin yhden­lai­nen Malinowski-tulkinta levisi läpi Skandinavian. Liep väittää, että Malinowskin tut­ki­muk­sil­la oli kuitenkin aivan erityinen asema Tanskassa, koska siellä ne vai­kut­ti­vat kokonaan uuden­lai­sen suku­puo­li­kas­va­tuk­sen muo­tou­tu­mi­seen.

Kuva: maku & kaija, CC BY 2.0

1930-luvulle tultaessa Malinowski koki uraa­uur­ta­van sek­si­tut­ki­jan roolin jo rasit­teek­si. Hän kertoi esi­mer­kik­si olleensa ”todel­li­ses­sa shokissa”, kun hänelle oli sak­sa­lai­ses­sa sek­so­lo­gian tut­ki­musins­ti­tuu­tis­sa ”demon­stroi­tu homo­sek­siä”. Niin ikään hän katsoi tut­ki­mus­ten­sa joutuneen liiaksi sen­sa­tio­na­lis­ti­sen mie­len­kiin­non kohteeksi ja pyrki vastedes kes­kit­ty­mään muihin aiheisiin. Maine vapaan seksin pro­feet­ta­na oli kuitenkin jo kiirinyt ympäri Euroopan ja Malinowskin saapuessa ant­ro­po­lo­gi­seen kon­fe­rens­siin Kööpenhaminaan vuonna 1938 häntä oli odot­ta­mas­sa joukko nuoria radi­kaa­le­ja, jotka halusivat puhua seksistä. Kiusaantunut Malinowski selitti heille, ettei tans­ka­lais­ten rak­kause­lä­män solmuja voitu avata kopioi­mal­la mela­ne­sia­lai­sia, ja muutenkin hänestä paljon isompi huo­le­nai­he juuri nyt olisi fasismin ja kom­mu­nis­min nousu. Ihailijat eivät kui­ten­kaan suos­tu­neet kuun­te­le­maan vas­ta­lausei­ta ja myös Reich uusien nor­ja­lais­ten oppi­lai­den­sa kanssa oli saapunut paikalle.

Reichin väli­tyk­sel­lä Malinowskin tut­ki­muk­sis­ta innos­tu­neet tans­ka­lai­set tutkijat ja opis­ke­li­jat perus­ti­vat Kööpenhaminaan kokeel­li­sen las­ten­tar­han, jonka tavoit­tee­na oli ”vapaan kas­va­tuk­sen” antaminen. Lastentarhan ympärille, pohtimaan ”vapaan kas­va­tuk­sen” sisältöä, perus­tet­tiin erillinen peda­go­gi­nen seminaari. Liepin mukaan koko­nai­nen sukupolvi uudis­tus­mie­li­siä tans­ka­lai­sia kas­vat­ta­jia kou­lu­tet­tiin näissä semi­naa­reis­sa. Niiden täs­mäl­li­sis­tä aiheista ei ole jäänyt tietoa jäl­ki­pol­vil­le, mutta on syytä olettaa, että Malinowskin tekstit olivat ahkerassa käytössä. Liep kertoo esi­mer­kik­si semi­naa­rin perus­ta­jien myöhemmin kir­joit­ta­mas­ta ”rak­kause­lä­män käsi­kir­jas­ta”, jossa tro­brian­di­lai­sia käsi­tel­lään ihmis­ryh­mä­nä, jolla on ”normaali sek­sie­lä­mä” – toisin kuin moder­neil­la tans­ka­lai­sil­la, joiden sek­su­aa­li­suus oli kapi­ta­lis­ti­sen ja auto­ri­taa­ri­sen yhteis­kun­nan tukah­dut­ta­maa. Myös lasten aikainen tutus­tut­ta­mi­nen sek­su­aa­li­suu­teen liit­ty­viin kysy­myk­siin nähtiin tärkeänä.

Maailmansota ja sak­sa­lais­mie­hi­tys panivat pian pisteen tans­ka­lais­ra­di­kaa­lien suun­ni­tel­mil­le. Myöskään sodasta toipuva, edelleen mate­ri­aa­li­ses­ta puut­tees­ta kärsivä yhteis­kun­ta ei ollut otollinen uudis­tuk­sil­le. Liep itse kuvailee omaa elämäänsä ”sek­su­aa­li­ses­ti ali­ra­vit­tu­na nuorena miehenä” 1950-luvun Tanskassa sangen rajoi­te­tuk­si. Uusi sal­li­vam­pi linja löi läpi toden teolla 1960-luvun aikana sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­joh­toi­sen tans­ka­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tion suo­je­luk­ses­sa. Valtava määrä hyvin erilaisia reformeja toteutui nopeaan tahtiin: e-pillerin sal­li­mi­nen 1966, por­no­gra­fian vapaut­ta­mi­nen sen­suu­ris­ta 1969, sek­su­aa­li­kas­va­tuk­set tulo pakol­li­sek­si kou­luai­neek­si 1970 jne. Nuoruudessaan 30-luvulla Kööpenhaminan semi­naa­reis­sa oppinsa saanet kas­va­tus­tie­tei­li­jät ja psy­ko­lo­git olivat nyt vart­tu­nei­ta ja tärkeissä asemissa ja heillä oli vihdoin mah­dol­li­suus toteuttaa visionsa, jonka sota oli heiltä vienyt.

Aivan kuten San Franciscossa, myös Kööpenhaminassa vie­tet­tiin vuonna 1967 rakkauden kesää. Tosin sitä juh­lis­ta­neis­ta tans­ka­lais­nuo­ris­ta tuskin kukaan oli kuullut Malinowskista tai tro­brian­di­lai­sis­ta, vaikka – niin kuin Liep haluaa meille osoittaa – nämä olivat heidän uuden vapau­ten­sa alku­pe­räi­siä esikuvia.

Liepin tutkimus edustaa uuden­lais­ta, vaih­toeh­tois­ta oppi­his­to­ri­aa, joka pyrkii sel­vit­tä­mään, kuinka ant­ro­po­lo­gia on vai­kut­ta­nut yli­opis­to­jen ulko­puo­li­seen laa­jem­paan yhteis­kun­taan. Tällaiset yhteydet ovat usein epäsuoria ja siten niiden havait­se­mi­nen ja ymmär­tä­mi­nen edel­lyt­tää eri­lais­ten ihmis­ryh­mien ja paikkojen syväl­lis­tä tun­te­mus­ta – tässä tapauk­ses­sa Melanesian ja Skandinavian.

LSE Library, Malinowski/​3/​20/​11

  • Podcast-lukija: Veikko Lindholm
  1. Liep, John 2014. The Trobriandization of the Western World: Bronislaw Malinowski and the sexual revo­lu­tion. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society 39 (4): 5 – 19.

Kirjoittaja

Timo Kallinen on uskontotieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hänen keväällä 2016 ilmestynyt kirjansa Divine Rulers in a Secular State on nyt saatavilla myös avoimena verkkojulkaisuna.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puo­lus­tus­pu­he | AntroBlogi 3.11.2015 klo 13:57

    […] on kaksi pää­toi­mit­ta­jaa, joista Timo Kallinen esit­täy­tyi teks­ti­muo­dos­sa viime viikolla skan­di­naa­vi­sen vapaan seksin mela­ne­sia­lai­sia juuria käsit­te­le­väl­lä kir­joi­tuk­sel­laan. Tänään tekstin kautta esit­täy­tyy AntroBlogin toinen pää­toi­mit­ta­ja Miia Halme-Tuomisaari. […]

    Vastaa

Lue myös nämä:

Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?

Kaksi AntroBlogin toimittajaa jalkautui Wonderlust-festivaalille, joka juhlisti tiedostavaa, kaikenkirjavaa seksiä ja seksuaalisuutta jo viidettä kertaa. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden vapautua vallitsevista normeista, kokeilla ja tutkailla kaikkea seksuaalisuuteen liittyvää. Miltä se näyttää antropologin silmin? Ihmisen seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy tietyn kulttuurisen ympäristön vaikutuksen alaisena.

Bali tunnetaan vehreänä paratiisina, jonka tenhossa kietoutuvat yhteen saaren valtavan kaunis luonto ja hindulaisen, näyttäviä rituaaleja korostavan henkisyyden erityispiirteet. Saaren menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taianomainen: Bali oli aikanaan merkittävä alueellinen orjakaupan keskus.