Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret

Parisuhdetta, suku­puo­li­roo­le­ja ja sek­su­aa­li­suut­ta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloa­me­rik­ka­lai­ses­sa popu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa estot­to­mat ja kokei­lun­ha­lui­set skan­di­naa­vit muo­dos­ta­vat oman­lai­sen­sa ste­reo­ty­pian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kiel­tä­mät­tä erikoista, kuinka perin juurin lute­ri­lai­sis­ta poh­joi­sis­ta yhteis­kun­nis­ta on tullut suku­puo­li­li­be­ra­lis­min tyys­si­jo­ja.

Syitä tälle kehi­tys­ku­lul­le on varmasti monia ja yksi kenties yllät­tä­vim­mis­tä tulee ant­ro­po­lo­gian suunnalta. Viime vuoden mar­ras­kuus­sa kuollut tans­ka­lai­nen ant­ro­po­lo­gi John Liep nimittäin esitti, että 1900-luvun alun etno­gra­fi­set tut­ki­muk­set mela­ne­sia­lais­ten suku­puo­lie­lä­mäs­tä antoivat tärkeän sytykkeen sek­su­aa­li­sel­le uudis­tus­mie­li­syy­del­le Tanskassa.

Liep julkaisi Suomen Antropologi ‑lehden numerossa 4/​2014 artik­ke­lin otsikolla ”The Trobriandization of the Western World: Bronislaw Malinowski and the Sexual Revolution”, joka jäi tiet­tä­väs­ti hänen vii­mei­sek­si kir­jal­li­sek­si työkseen. Artikkelin pääosassa on puo­la­lais­syn­tyi­nen Bronisław Malinowski, joka teki vuosien 1914 – 18 aikana ant­ro­po­lo­gis­ta kent­tä­tut­ki­mus­ta Melanesiassa, nykyisen Papua-Uuden-Guinean alueella sijait­se­vil­la Trobriand-saarilla. Hän oli kiin­nos­tu­nut alueen asuk­kai­den toi­meen­tu­lon muodoista, vaih­to­jär­jes­tel­mis­tä, myyteistä ja ritu­aa­leis­ta, mutta myös heidän sek­sie­lä­mäs­tään. Yksi tär­keim­mis­tä Trobriand-aineis­toon perus­tu­vis­ta jul­kai­suis­ta oli vuonna 1929 ilmes­ty­nyt The Sexual Life of Savages, joka oli Liepin mukaan kaikkien aikojen ensim­mäi­nen kir­ja­mit­tai­nen, kent­tä­työ­hön perustuva tutkimus sek­su­aa­li­suu­des­ta. Teos kuvaa muun muassa teini-ikäisten tro­brian­di­lais­ten – sekä poikien että tyttöjen – suku­puo­lie­lä­mää luon­neh­tien sitä hyvin avoimeksi ja vapaaksi.

LSE Library, Malinowski/​3/​20/​9

Malinowski itse ei pyrkinyt kumoamaan val­lit­se­vaa suku­puo­li­mo­raa­lia ja hän tar­kas­te­li­kin nuorten sek­su­aa­li­sia kokeiluja lähinnä etappeina matkalla kohti avio­liit­toa ja perheen perus­ta­mis­ta. Teos sai kuitenkin laajan luki­ja­kun­nan, joka veti sen sisäl­lös­tä monen­lai­sia joh­to­pää­tök­siä. Malinowski oli ensi alkuun pettynyt siihen, kuinka kirjan lopul­li­ses­sa versiossa hänen yksi­tyis­koh­tai­sem­pia sek­si­ku­vauk­si­aan oli sen­su­roi­tu, mutta julkaisun jälkeiset korkeat myyn­ti­lu­vut ja imar­te­le­va kuu­lui­suus lie­vit­ti­vät närää.

Pariisissa kirjaa ker­rot­tiin myytävän rin­ta­rin­nan aika­kau­den kuu­lui­sim­man eroot­ti­sen romaanin, D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakas­ta­jan kanssa. Sillä oli suuri vaikutus sek­su­aa­li­suu­des­ta ja avio­lii­tos­ta käytyyn intel­lek­tu­aa­li­seen kes­kus­te­luun sekä Länsi-Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi filosofi Bertrand Russell käsitteli Trobriand-esi­merk­ke­jä laajasti teok­ses­saan Avioliitto ja moraali.

Yksi Malinowskin ins­pi­roi­tu­neim­mis­ta luki­jois­ta oli itä­val­ta­lai­nen psy­koa­na­lyy­tik­ko Wilhelm Reich. Hänen teo­riois­saan tro­brian­di­lai­set edustivat ”alku­kom­mu­nis­mia” ja sek­su­aa­li­nen vapaus nähtiin olen­nai­se­na osana yhteis­kun­taa, joka ei tuntenut rahaa, yksi­tyi­so­mis­tus­ta eikä luok­kae­ro­ja. Vastaavasti moder­nis­sa lännessä tule­vai­suu­des­sa koittava poliit­ti­nen val­lan­ku­mous olisi myös sek­su­aa­li­nen val­lan­ku­mous.

Saksassa toiminut Reich pakeni vuonna 1933 valtaan nousseita natseja Tanskaan, jossa hän järjesti semi­naa­re­ja psy­koa­na­lyy­sis­ta ja var­hais­kas­va­tuk­ses­ta kiin­nos­tu­neil­la opis­ke­li­joil­le. Myöhemmin hän jatkoi pako­lai­se­lä­mään­sä Ruotsissa ja Norjassa ja tällä tavoin yhden­lai­nen Malinowski-tulkinta levisi läpi Skandinavian. Liep väittää, että Malinowskin tut­ki­muk­sil­la oli kuitenkin aivan erityinen asema Tanskassa, koska siellä ne vai­kut­ti­vat kokonaan uuden­lai­sen suku­puo­li­kas­va­tuk­sen muo­tou­tu­mi­seen.

Kuva: maku & kaija, CC BY 2.0

1930-luvulle tultaessa Malinowski koki uraa­uur­ta­van sek­si­tut­ki­jan roolin jo rasit­teek­si. Hän kertoi esi­mer­kik­si olleensa ”todel­li­ses­sa shokissa”, kun hänelle oli sak­sa­lai­ses­sa sek­so­lo­gian tut­ki­musins­ti­tuu­tis­sa ”demon­stroi­tu homo­sek­siä”. Niin ikään hän katsoi tut­ki­mus­ten­sa joutuneen liiaksi sen­sa­tio­na­lis­ti­sen mie­len­kiin­non kohteeksi ja pyrki vastedes kes­kit­ty­mään muihin aiheisiin. Maine vapaan seksin pro­feet­ta­na oli kuitenkin jo kiirinyt ympäri Euroopan ja Malinowskin saapuessa ant­ro­po­lo­gi­seen kon­fe­rens­siin Kööpenhaminaan vuonna 1938 häntä oli odot­ta­mas­sa joukko nuoria radi­kaa­le­ja, jotka halusivat puhua seksistä. Kiusaantunut Malinowski selitti heille, ettei tans­ka­lais­ten rak­kause­lä­män solmuja voitu avata kopioi­mal­la mela­ne­sia­lai­sia, ja muutenkin hänestä paljon isompi huo­le­nai­he juuri nyt olisi fasismin ja kom­mu­nis­min nousu. Ihailijat eivät kui­ten­kaan suos­tu­neet kuun­te­le­maan vas­ta­lausei­ta ja myös Reich uusien nor­ja­lais­ten oppi­lai­den­sa kanssa oli saapunut paikalle.

Reichin väli­tyk­sel­lä Malinowskin tut­ki­muk­sis­ta innos­tu­neet tans­ka­lai­set tutkijat ja opis­ke­li­jat perus­ti­vat Kööpenhaminaan kokeel­li­sen las­ten­tar­han, jonka tavoit­tee­na oli ”vapaan kas­va­tuk­sen” antaminen. Lastentarhan ympärille, pohtimaan ”vapaan kas­va­tuk­sen” sisältöä, perus­tet­tiin erillinen peda­go­gi­nen seminaari. Liepin mukaan koko­nai­nen sukupolvi uudis­tus­mie­li­siä tans­ka­lai­sia kas­vat­ta­jia kou­lu­tet­tiin näissä semi­naa­reis­sa. Niiden täs­mäl­li­sis­tä aiheista ei ole jäänyt tietoa jäl­ki­pol­vil­le, mutta on syytä olettaa, että Malinowskin tekstit olivat ahkerassa käytössä. Liep kertoo esi­mer­kik­si semi­naa­rin perus­ta­jien myöhemmin kir­joit­ta­mas­ta ”rak­kause­lä­män käsi­kir­jas­ta”, jossa tro­brian­di­lai­sia käsi­tel­lään ihmis­ryh­mä­nä, jolla on ”normaali sek­sie­lä­mä” – toisin kuin moder­neil­la tans­ka­lai­sil­la, joiden sek­su­aa­li­suus oli kapi­ta­lis­ti­sen ja auto­ri­taa­ri­sen yhteis­kun­nan tukah­dut­ta­maa. Myös lasten aikainen tutus­tut­ta­mi­nen sek­su­aa­li­suu­teen liit­ty­viin kysy­myk­siin nähtiin tärkeänä.

Maailmansota ja sak­sa­lais­mie­hi­tys panivat pian pisteen tans­ka­lais­ra­di­kaa­lien suun­ni­tel­mil­le. Myöskään sodasta toipuva, edelleen mate­ri­aa­li­ses­ta puut­tees­ta kärsivä yhteis­kun­ta ei ollut otollinen uudis­tuk­sil­le. Liep itse kuvailee omaa elämäänsä ”sek­su­aa­li­ses­ti ali­ra­vit­tu­na nuorena miehenä” 1950-luvun Tanskassa sangen rajoi­te­tuk­si. Uusi sal­li­vam­pi linja löi läpi toden teolla 1960-luvun aikana sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­joh­toi­sen tans­ka­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tion suo­je­luk­ses­sa. Valtava määrä hyvin erilaisia reformeja toteutui nopeaan tahtiin: e‑pillerin sal­li­mi­nen 1966, por­no­gra­fian vapaut­ta­mi­nen sen­suu­ris­ta 1969, sek­su­aa­li­kas­va­tuk­set tulo pakol­li­sek­si kou­luai­neek­si 1970 jne. Nuoruudessaan 30-luvulla Kööpenhaminan semi­naa­reis­sa oppinsa saanet kas­va­tus­tie­tei­li­jät ja psy­ko­lo­git olivat nyt vart­tu­nei­ta ja tärkeissä asemissa ja heillä oli vihdoin mah­dol­li­suus toteuttaa visionsa, jonka sota oli heiltä vienyt.

Aivan kuten San Franciscossa, myös Kööpenhaminassa vie­tet­tiin vuonna 1967 rakkauden kesää. Tosin sitä juh­lis­ta­neis­ta tans­ka­lais­nuo­ris­ta tuskin kukaan oli kuullut Malinowskista tai tro­brian­di­lai­sis­ta, vaikka – niin kuin Liep haluaa meille osoittaa – nämä olivat heidän uuden vapau­ten­sa alku­pe­räi­siä esikuvia.

Liepin tutkimus edustaa uuden­lais­ta, vaih­toeh­tois­ta oppi­his­to­ri­aa, joka pyrkii sel­vit­tä­mään, kuinka ant­ro­po­lo­gia on vai­kut­ta­nut yli­opis­to­jen ulko­puo­li­seen laa­jem­paan yhteis­kun­taan. Tällaiset yhteydet ovat usein epäsuoria ja siten niiden havait­se­mi­nen ja ymmär­tä­mi­nen edel­lyt­tää eri­lais­ten ihmis­ryh­mien ja paikkojen syväl­lis­tä tun­te­mus­ta – tässä tapauk­ses­sa Melanesian ja Skandinavian.

LSE Library, Malinowski/​3/​20/​11

  • Podcast-lukija: Veikko Lindholm
  1. Liep, John 2014. The Trobriandization of the Western World: Bronislaw Malinowski and the sexual revo­lu­tion. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society 39 (4): 5 – 19.

Kirjoittaja

Timo Kallinen on uskontotieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hänen keväällä 2016 ilmestynyt kirjansa Divine Rulers in a Secular State on nyt saatavilla myös avoimena verkkojulkaisuna.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Lue niin paljon kuin haluat! Akateemisuuden puo­lus­tus­pu­he | AntroBlogi 3.11.2015 klo 13:57

    […] on kaksi pää­toi­mit­ta­jaa, joista Timo Kallinen esit­täy­tyi teks­ti­muo­dos­sa viime viikolla skan­di­naa­vi­sen vapaan seksin mela­ne­sia­lai­sia juuria käsit­te­le­väl­lä kir­joi­tuk­sel­laan. Tänään tekstin kautta esit­täy­tyy AntroBlogin toinen pää­toi­mit­ta­ja Miia Halme-Tuomisaari. […]

    Vastaa

Lue myös nämä:

Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan arvoon.

Miten keravalainen nuoruus 1970- ja 1980-luvuilla liittyy 50-luvun rock ‘n’ rolliin ja Yhdysvaltojen etelävaltioiden lippuun? Lippuun yhdistyy paljon ristiriitaisia merkityksiä, joita joudutaan pohtimaan, kun lipun historiaa ja erilaisia käyttöyhteyksiä esitellään suomalaisen museon kontekstissa 2020-luvulla.

Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisvallankumous” sekä murtaa tabuja että luo pohjaa uudenlaiselle bisnekselle kuukautisten ympärillä.