Irtoavat osamme

Eräiden Mongolian ja Alaskan alku­pe­räis­väes­tö­jen kes­kuu­des­sa lapsen suusta irronneet mai­to­ham­paat pii­lo­te­taan ruokaan. Sitten ruoka syötetään koiralle tai muulle eläimelle ja pyydetään uutta hammasta tilalle. Suhteemme kehon irti lähteviin osiin, kuten ham­pai­siin, hiuksiin ja kynsiin, on usein hieman maaginen.

Vaikka irtoavan osan fyysinen yhteys kehoon katkeaa, sen näkymätön yhteys entiseen omistajaansa saattaa silti säilyä. Tämän vuoksi hampaan irtoa­mi­nen vaatii toi­men­pi­tei­tä, kuten oma tapamme uhrata käytöstä pois­tu­neet mai­to­ham­paat ham­mas­kei­jul­le jät­tä­mäl­lä ne tyynyn alle.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Suomalaista saunakulttuuria 80-90 -lukujen taitteessa tutkineen antropologi L.M. Edelswardin mukaan itsenäisyyttä ja itsehillintää korostavassa kulttuurissa ihminen tarvitsee saunaa voidakseen olla oma itsensä.

Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.