Kyllä esihistorialliseen aikaan oli kaikki selkeämpää. Mies metsästi ravintoa ja nainen piti huolta kotileiristä. Vai miten se menikään?
Mielikuva esihistoriallisista metsästäjämiehistä ja kotia hoitavista naisista on syntynyt maailmansotien jälkeisessä kulutusyhteiskunnassa. Siihen aikaan miehen tehtävä oli hankkia palkkatyöllä perheelle elanto, kun vaimo pysytteli kotona pyörittämässä huushollia. Tässä asenneilmapiirissä esihistorialliset löydökset, kuten kiviset keihäänkärjet, tulkittiin merkeiksi kulttuurista, jossa pääosassa oli suurta riistaa saalistava metsästäjämies. Esihistoriallista maailmaa tulkitaan edelleen perinteistä maskuliinisuutta korostaen, väkivaltaan ja hallintaan keskittyneiden selitysmallien pohjalta.
Tämä näkökulma houkuttelee tulkitsemaan esimerkiksi Yhdysvaltojen länsiosien luolastoista löytyneet, tikuista tehdyt eläinhahmot maagisina esineinä, jotka takaavat metsästäjille saalistusonnen. Esihistoriallisella ajalla eli kuitenkin myös naisia ja lapsia. Todennäköisempi ja vähemmän sankarillinen selitys on, että tikkueläin on luultavasti lelu. Siinä missä metsästäjäselitys kertoo tulkitsijan kulttuurista ja kenties eräänlaisesta toiveajattelusta, esihistoriallinen lelu viittaa johonkin inhimillisempään: lasten universaaliin tarpeeseen leikkiä.
Toimitus
- Kuva: Kaptain Kobold, https://visualhunt.com/f/
photo/6873936107/ c6e959b5d9/