Kuninkaalliset täisäkit

Täillä on pieni mutta kiin­nos­ta­va rooli val­lan­käy­tön ja arvot­to­muu­den sym­bo­lei­na eräiden Etelä-Amerikan alku­pe­räis­väes­tö­jen his­to­rias­sa — kuten kunin­kaal­lis­ten täi­säk­kien tapauk­ses­sa.

Espanjalainen kon­kis­ta­do­ri Hernán Cortés vangitsi asteek­ki­hal­lit­si­ja Moctezuma II:n vuonna 1520 asteek­kien pää­kau­pun­gis­sa, Tenochtitlánissa. Kirjuri Juan de Torquemada kirjoitti vuo­si­kym­me­niä myöhemmin, että kun Cortés päästi joukkonsa mel­las­ta­maan ja ryös­te­le­mään val­lat­tuun palatsiin, nämä löysivät aarteiden joukosta hou­kut­te­le­via pieniä säkkejä, joita asteekit olivat säilöneet.

Säkeissä ei soti­lai­den odotusten vas­tai­ses­ti ollutkaan kultaa, vaan täitä. Torquemadan mukaan täit olivat Moctezuman kur­jim­pien ala­mais­ten lahja hal­lit­si­jal­leen. Ne olivat kuu­liai­suu­den, omis­tau­tu­nei­suu­den ja ala­mai­suu­den äärim­mäi­nen symboli ihmisiltä, joilla ei ollut muuta annet­ta­vaa kuin täit päästään.

Samoihin aikoihin inka­hal­lit­si­ja Huayna Capac matkusti impe­riu­min­sa reuna-alueille raken­ta­maan puo­lus­tus­jär­jes­tel­miä. Paikallinen ylimystö kiel­täy­tyi mak­sa­mas­ta raken­nel­mis­ta, väittäen pyydettyä summaa liian korkeaksi. Capac osoitti ala­mai­sil­leen kaapin paikan mää­rää­mäl­lä ran­gais­tuk­sen. Kunkin asukkaan olisi neljän kuukauden välein lah­joi­tet­ta­va hal­lin­nol­le astial­li­nen eläviä täitä. Tarkoitukseen osoitettu astia oli niin suuri, että tehtävä osoit­tau­tui mah­dot­to­mak­si. Nämä sur­ki­muk­set eivät olleet ainoas­taan köyhiä — heillä ei ollut edes riit­tä­väs­ti täitä! Paikallisjohtajien nöyryytys lujitti Capacin auk­to­ri­teet­tia.

Inkojen val­loi­tus­ret­kien jalkoihin jäävä Uru-heimo puo­les­taan sai maksaa val­loit­ta­jil­leen ainoas­taan täillä. Inkat pitivät uruja niin ala-arvoisena sakkina, että arvok­kaam­man valuutan käyttö ei tullut kuu­loon­kaan.

  1. Hugh Raffles, 2010. Insectopedia.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Näyttelijätär Aishwarya Rai sai vuonna 2007 aikaan julkisuuskohun, sillä hänen kerrottiin menneen vanhan hinduseremonian mukaisesti naimisiin puun kanssa. Ihmisoikeusjärjestöt Intiassa vaativat julkista anteeksipyyntöä. Syynä ei ollut avioliittoinstituution halventaminen, vaan jotakin monikerroksisempaa.

Elokuussa 2019 USA:ssa tapahtuneiden joukkoampumisten jälkeen valkoista ylivaltaa ja äärioikeistoa on pohdittu mediassa myös Suomessa. Valtamediat käsittelevät valkoista ylivaltaa usein yhteiskunnallisten rakenteiden ulkopuolella toimivana äärioikeistolaisena ideologiana, joka uhkaa länsimaisen sivistysvaltion periaatteita. Ongelman ulkoistamisen sijaan sitä tulisi tarkastella historiallisesti rakentuneiden etnosentristen hierarkioiden ja vaaleaihoisten nauttimien etuoikeuksien kautta.

Designmuseo esittelee kevään päänäyttelyssään “Secret Universe – Maailmojen salat” muotoilijakaksikko Aamu Songin ja Johan Olinin tuotantoa yli kymmenen vuoden ajalta. Näyttelyssä pyritään nostamaan esiin käsityöläisiä ja kulutuskriittisyyttä. Valtasuhteet kuitenkin piiloutuvat kolonialististen jaotteluiden taakse, ja näyttelyn sankari on muotoilija, joka haluaa pelastaa uhanalaisiksi nimetyt käsityötaidot.