Julkisesti torkkuvat japanilaiset

Japanilaiset näkevät pitkät yöunet lais­kuu­te­na, mutta luennolla tai kokouk­ses­sa nuok­ku­mi­nen on hyväk­syt­tä­vää — miksi? Talouskasvun ihmeenä tun­ne­tus­sa Japanissa vallitsee ihan­ne­ku­va ahkerasta ihmisestä, joka herää aikaisin aamulla ja menee myöhään nukkumaan. Vähäisen unen seu­rauk­se­na jul­ki­sil­la paikoilla, kuten kul­ku­vä­li­neis­sä, työ­pai­koil­la ja kouluissa torkutaan.

Julkisella paikalla nukah­ta­mi­nen ei japa­ni­lais­ten mukaan ole var­si­nais­ta nuk­ku­mis­ta, vaan inemuria. Kirjoitusmerkin ‘i’ merkitsee läsnäoloa, ja ‘nemuri’ unta. Vaikka inemurin har­joit­ta­ja saattaa olla pois­sao­le­va mielensä tasolla, on hän läsnä sosi­aa­li­ses­sa tilan­tees­sa kehon­kie­len­sä ja tilan­tee­seen sopivan vaa­te­tuk­sen puolesta sekä valmis toi­min­taan tar­vit­taes­sa.

Varsinainen laiskuus työ­pai­kal­la ei tulisi kuu­loon­kaan, mutta inemuri nähdään työhön liittyvän väsy­myk­sen oireena ja merkkinä ahke­ruu­des­ta. Ahkeruus on Japanissa erittäin arvos­tet­tu moraa­li­nen piirre, jota osoi­te­taan puur­ta­mal­la ylitöissä ja yli­pää­tään antamalla kaikkensa. Ihminen, joka näkee vaivaa osal­lis­tuak­seen kokouk­seen vaikka olisi väsynyt tai sairas, on luo­tet­ta­va ja halukas tekemään uhrauksia yhteisön eteen.

Omaa ahke­ruut­ta ei kui­ten­kaan sovi tuoda esiin liian innok­kaas­ti, sillä japa­ni­lai­set pitävät vaa­ti­mat­to­muut­ta tärkeänä hyveenä. Inemuria saa­te­taan­kin myös tees­ken­nel­lä sul­ke­mal­la silmät sopivassa tilan­tees­sa. Näin vies­ti­te­tään hie­no­va­rai­ses­ti: kyseinen henkilö on tehnyt kovasti töitä, mutta hän on silti tarpeeksi voimakas ja moraa­li­ses­ti hyveel­li­nen hal­li­tak­seen itsensä ja tunteensa.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.

Havainnot maapallon resurssien rajallisuudesta sekä epätasaisesta jakautumisesta haastavat talouskasvupakkoa, mikä kannustaa miettimään talousajattelua uudestaan. Vaikka joidenkin kasvukriitikoiden mukaan talouden pohdinta kuuluu kaikille, kaikkien kokemuksen huomioiminen ei ole itsestäänselvyys. Tulokulmia-kolumnissa tutkija Eeva Houtbeckers kertoo, mitä annettavaa antropologialla on kasvutalouden jälkeiselle ajalle.