Adoptio Polynesiassa

Jos bio­lo­gi­set vanhemmat eivät jostain syystä kykene huo­leh­ti­maan lap­ses­taan tai meneh­ty­vät, lapsen saattaa kasvattaa adop­tio­van­hem­pi. Adoptiota tapahtuu myös muista syistä. Polynesialaisissa yhteis­kun­nis­sa, kuten Havaijilla, tunnetaan lahjaan pohjaava adoptio.

Hanai-adop­tios­sa lapsen ja uusien van­hem­pien suhde rakentuu sym­bo­li­ses­ti ruoan jakamisen kautta. Lapsi annetaan “ruo­kin­ta­van­hem­pien” kotiin ja elä­män­pii­riin heidän omaksi lap­sek­seen. Kaikki van­hem­muu­teen liittyvät sosi­aa­li­set oikeudet ja vel­vol­li­suu­det siirtyvät alku­pe­räi­ses­tä perheestä uuteen.

Lapsen “lah­joit­ta­mi­sen” taustalla voi olla halu jakaa van­hem­muu­den ilo lap­set­to­mien kanssa tai pyrkimys luoda voi­mak­kaam­pi yhteys kahden perheen välille. Tai sitten lapsen halutaan oppivan jotain sellaista, mitä alku­pe­räi­set vanhemmat eivät voi hänelle opettaa. Biologisten van­hem­pien ei ajatella olevan vält­tä­mät­tä parhaita kas­vat­ta­maan lapsiaan. Kasvattajan vaih­tu­mis­ta lapsuuden aikana ei myöskään pidetä ongel­mal­li­se­na.

Adoption syihin lukeutuu myös uskomus siitä, että kaksoset on viisainta kasvattaa erillään toi­sis­taan. Polynesialaisen ylimystön kes­kuu­des­sa eri suku­puol­ta olevat sisa­ruk­set kas­va­tet­tiin perin­tei­ses­ti mie­lel­lään eri talouk­sis­sa, jotta heidät voitiin myöhemmin helpommin naittaa toi­sil­leen.

Hanai-lapsesta kiel­täy­ty­mi­nen on hyvin har­vi­nais­ta: tor­ju­mi­sen on uskottu johtavan lapsen kuolemaan tai vakavaan sai­ras­tu­mi­seen. Hanai-suhteet ovat Havaijilla edelleen voi­mis­saan, ja ruoan jaka­mi­seen perustuva adoptio on nyky­päi­vä­nä esillä myös huol­ta­juu­teen liit­ty­vis­sä lail­li­sis­sa kiis­tois­sa.

Lähde: Susan McKinnon. On Kinship and Marriage. A Critique of the Genetic and Gender Calculus of Evolutionary Psychology. 2009.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tänä pääsiäisenä ruokapöydät ovat sukupäivällisten sijaan täyttyneet kelmeistä skype-puheluista. Poikkeustilan sanelema eristäytyminen on irrottanut meidät kodin ulkopuolisista sosiaalisista kontakteista. Tämän vaikutus on erityisen dramaattinen Suomen yli miljoonalle yksinasujalle, erityisesti ikääntyneille. Yksinäisyys onkin kriisin konkreettisimpia seurauksia.

Vuonna 2014 pieni joukko virolaisia päättää perustaa maaseudulle ekoutopistisen yhteisön. Docpointin ohjelmistoon kuuluva The Circle kertoo tämän yhteisön tarinan. Dokumentin keskiössä ovat yhteisön ihmissuhteet ja niiden aikaansaamat konfliktit.

Suomen lain mukaan ulkomailla “hädänalaisessa asemassa” olevaa Suomen kansalaista on avustettava kotiuttamisessa. Kysymys al-Holin leirin suomalaisten naisten ja lasten oikeudesta palata Suomeen ja siitä, tuleeko viranomaisten auttaa heitä, loukkaa joidenkin kansalaisten oikeustajua ja tuntuu moraaliselta ongelmalta. Ristiriitaa voi selittää moraalin ytimessä olevan vastavuoroisuuden, humanitaaristen valta-asetelmien ja perhesuhteiden kautta.