Adoptio Polynesiassa

Jos bio­lo­gi­set vanhemmat eivät jostain syystä kykene huo­leh­ti­maan lap­ses­taan tai meneh­ty­vät, lapsen saattaa kasvattaa adop­tio­van­hem­pi. Adoptiota tapahtuu myös muista syistä. Polynesialaisissa yhteis­kun­nis­sa, kuten Havaijilla, tunnetaan lahjaan pohjaava adoptio.

Hanai-adop­tios­sa lapsen ja uusien van­hem­pien suhde rakentuu sym­bo­li­ses­ti ruoan jakamisen kautta. Lapsi annetaan “ruo­kin­ta­van­hem­pien” kotiin ja elä­män­pii­riin heidän omaksi lap­sek­seen. Kaikki van­hem­muu­teen liittyvät sosi­aa­li­set oikeudet ja vel­vol­li­suu­det siirtyvät alku­pe­räi­ses­tä perheestä uuteen.

Lapsen “lah­joit­ta­mi­sen” taustalla voi olla halu jakaa van­hem­muu­den ilo lap­set­to­mien kanssa tai pyrkimys luoda voi­mak­kaam­pi yhteys kahden perheen välille. Tai sitten lapsen halutaan oppivan jotain sellaista, mitä alku­pe­räi­set vanhemmat eivät voi hänelle opettaa. Biologisten van­hem­pien ei ajatella olevan vält­tä­mät­tä parhaita kas­vat­ta­maan lapsiaan. Kasvattajan vaih­tu­mis­ta lapsuuden aikana ei myöskään pidetä ongel­mal­li­se­na.

Adoption syihin lukeutuu myös uskomus siitä, että kaksoset on viisainta kasvattaa erillään toi­sis­taan. Polynesialaisen ylimystön kes­kuu­des­sa eri suku­puol­ta olevat sisa­ruk­set kas­va­tet­tiin perin­tei­ses­ti mie­lel­lään eri talouk­sis­sa, jotta heidät voitiin myöhemmin helpommin naittaa toi­sil­leen.

Hanai-lapsesta kiel­täy­ty­mi­nen on hyvin har­vi­nais­ta: tor­ju­mi­sen on uskottu johtavan lapsen kuolemaan tai vakavaan sai­ras­tu­mi­seen. Hanai-suhteet ovat Havaijilla edelleen voi­mis­saan, ja ruoan jaka­mi­seen perustuva adoptio on nyky­päi­vä­nä esillä myös huol­ta­juu­teen liit­ty­vis­sä lail­li­sis­sa kiis­tois­sa.

Lähde: Susan McKinnon. On Kinship and Marriage. A Critique of the Genetic and Gender Calculus of Evolutionary Psychology. 2009.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa.