Näkymätön tunkeutuja

Näin ei ole ikinä tapah­tu­nut: nuori nainen ei pieraise miehensä sylissä”, veisteli sume­ria­lai­nen vit­si­niek­ka 3900 vuotta sitten. Pieruvitsit yhdis­tä­vät yli rajojen, vaikka pieruja pidetään kaik­kial­la vas­ten­mie­li­si­nä.

Japanilainen piir­ros­kää­rö He-Gassen (pierusota) esittää koh­tauk­sia, joiden henkilöt pierevät toisiaan kumoon. Talot hajoavat ja puut repeävät juu­ril­taan pierujen voimasta. Noin 200 – 400 vuotta vanhasta tai­de­teok­ses­ta käy ilmi kaksi pieruihin liittyvää seikkaa: ne nau­rat­ta­vat, ja niissä on uhkaavaa voimaa.

Julkisen pierun kerrotaan olleen Marokossa niin vakava asia, että mos­kei­jas­sa pieraisu on johtanut enke­lei­den sokais­tu­mi­seen. Berbereiden väitetään tehneen itse­mur­hia väärässä paikassa päässeen pierun seu­rauk­se­na. Brasilian suya- ja bororo ‑kansojen parissa pierun uhrit sylkevät ja yskivät pois­taak­seen saas­tu­neen ilman kehostaan. Pierut nähdään vaa­ral­li­si­na, väkevinä ja sosi­aa­li­ses­ti väl­tet­tä­vi­nä. Miksi?

Antropologi Kirsten Bell on sitä mieltä, että pierujen vas­ten­mie­li­syys liittyy niiden kykyyn rikkoa kehon rajat. Kehon sisä- ja ulko­puo­len välisen rajan ylit­tä­mi­nen tuntuu meistä usein epä­miel­lyt­tä­väl­tä tai vaa­ral­li­sel­ta. Kehon eritteitä ei sovi levitellä. Ainoastaan vauvoille, hyvin vanhoille ja sairaille sallitaan erit­tei­den jät­tä­mi­nen paik­koi­hin, joihin ne eivät kuulu.

Pieru on kehon tuot­tei­den joukossa erikoinen: sitä on oikeas­taan mah­do­ton­ta väistää. Pieru on näkymätön yllä­tys­hyök­kää­jä. Se on lähtöisin toisen, ehkä vieraan ihmisen likai­sek­si miel­le­tys­tä perä­pääs­tä. Sieltä se tunkeutuu varoit­ta­mat­ta kehoomme, vieläpä kasvojen kautta.

Jälleen kerran uhkaa­vil­le asioille nau­ra­mi­nen on keino käsitellä niihin liittyvää ahdis­tus­ta.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kipu on asia, jota ihminen yleensä välttelee. Ihmislajin edustajia löytää silti muun muassa kävelemästä tulisilla hiilillä ja roikkumasta selkänahkaan työnnettyjen lihakoukkujen varassa köysistä - omasta tahdostaan. Miksi? Vapaaehtoisen kivun ympärille rakentuu monia kiinnostavia tapoja.

Karibianmeren saarille saapuneet espanjalaiset valloittajat pyrkivät selvittämään 1500-luvun alussa, onko paikallisilla sielua. Kysymys oli keskeinen löytöretkien kannalta, sillä vain ihmisiä joilla on sielu, voidaan käännyttää kristinuskoon. Saarten paikallisia asukkaita taas kiinnosti tutkia valloittajien ruumiita. He hukuttivat saapuneita ja tarkkailivat, mätänevätkö kehot kuoleman jälkeen.

Yhdysvaltojen ja Suomen presidentit pitivät Valkoisessa talossa lehdistötilaisuuden. Tapahtumassa juhlistettiin sitä, että on kulunut 100 vuotta siitä kun USA tunnusti Suomen itsenäisyyden eli suvereniteetin: yksinoikeuden hallita omaa aluettaan. Tilaisuus kääntyi kuitenkin isäntämaan sisäpolitiikan kiistoihin tavalla, joka kiinnitti huomiota itse USA:n suvereniteetin ongelmiin.