Näkymätön tunkeutuja

Näin ei ole ikinä tapah­tu­nut: nuori nainen ei pieraise miehensä sylissä”, veisteli sume­ria­lai­nen vit­si­niek­ka 3900 vuotta sitten. Pieruvitsit yhdis­tä­vät yli rajojen, vaikka pieruja pidetään kaik­kial­la vas­ten­mie­li­si­nä.

Japanilainen piir­ros­kää­rö He-Gassen (pierusota) esittää koh­tauk­sia, joiden henkilöt pierevät toisiaan kumoon. Talot hajoavat ja puut repeävät juu­ril­taan pierujen voimasta. Noin 200 – 400 vuotta vanhasta tai­de­teok­ses­ta käy ilmi kaksi pieruihin liittyvää seikkaa: ne nau­rat­ta­vat, ja niissä on uhkaavaa voimaa.

Julkisen pierun kerrotaan olleen Marokossa niin vakava asia, että mos­kei­jas­sa pieraisu on johtanut enke­lei­den sokais­tu­mi­seen. Berbereiden väitetään tehneen itse­mur­hia väärässä paikassa päässeen pierun seu­rauk­se­na. Brasilian suya- ja bororo ‑kansojen parissa pierun uhrit sylkevät ja yskivät pois­taak­seen saas­tu­neen ilman kehostaan. Pierut nähdään vaa­ral­li­si­na, väkevinä ja sosi­aa­li­ses­ti väl­tet­tä­vi­nä. Miksi?

Antropologi Kirsten Bell on sitä mieltä, että pierujen vas­ten­mie­li­syys liittyy niiden kykyyn rikkoa kehon rajat. Kehon sisä- ja ulko­puo­len välisen rajan ylit­tä­mi­nen tuntuu meistä usein epä­miel­lyt­tä­väl­tä tai vaa­ral­li­sel­ta. Kehon eritteitä ei sovi levitellä. Ainoastaan vauvoille, hyvin vanhoille ja sairaille sallitaan erit­tei­den jät­tä­mi­nen paik­koi­hin, joihin ne eivät kuulu.

Pieru on kehon tuot­tei­den joukossa erikoinen: sitä on oikeas­taan mah­do­ton­ta väistää. Pieru on näkymätön yllä­tys­hyök­kää­jä. Se on lähtöisin toisen, ehkä vieraan ihmisen likai­sek­si miel­le­tys­tä perä­pääs­tä. Sieltä se tunkeutuu varoit­ta­mat­ta kehoomme, vieläpä kasvojen kautta.

Jälleen kerran uhkaa­vil­le asioille nau­ra­mi­nen on keino käsitellä niihin liittyvää ahdis­tus­ta.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?

Suuret tapahtumat synnyttävät huumoria, eikä korona ole poikkeus. Huumorilla on monia merkityksiä ja vaikutuksia. Sen kautta voi rakentaa yhteisöllisyyttä tai hyökätä. Vitsi voi välittää piiloviestejä tai kuvata tilannetta, jolle on vaikea löytää järkevää selitystä tai edes sanoja.

Wc-paperin historia on yllättävän lyhyt ottaen huomioon, että tarpeiden tekeminen on yhteistä kaikille ihmisille. Suuressa osassa maailmaa suositaan vedellä puhdistautumista vessakäynnin jälkeen. Paperin käyttö on kuitenkin kasvussa vaurastuvissa maissa, joiden keskiluokka kasvaa. Vessapaperin kulutuksen kasvu heijastelee globaalien markkinavoimien ja kulutuskulttuurin leviämistä.