Näkymätön tunkeutuja

Näin ei ole ikinä tapah­tu­nut: nuori nainen ei pieraise miehensä sylissä”, veisteli sume­ria­lai­nen vit­si­niek­ka 3900 vuotta sitten. Pieruvitsit yhdis­tä­vät yli rajojen, vaikka pieruja pidetään kaik­kial­la vastenmielisinä.

Japanilainen piir­ros­kää­rö He-Gassen (pierusota) esittää koh­tauk­sia, joiden henkilöt pierevät toisiaan kumoon. Talot hajoavat ja puut repeävät juu­ril­taan pierujen voimasta. Noin 200 – 400 vuotta vanhasta tai­de­teok­ses­ta käy ilmi kaksi pieruihin liittyvää seikkaa: ne nau­rat­ta­vat, ja niissä on uhkaavaa voimaa. 

Julkisen pierun kerrotaan olleen Marokossa niin vakava asia, että mos­kei­jas­sa pieraisu on johtanut enke­lei­den sokais­tu­mi­seen. Berbereiden väitetään tehneen itse­mur­hia väärässä paikassa päässeen pierun seu­rauk­se­na. Brasilian suya- ja bororo -kansojen parissa pierun uhrit sylkevät ja yskivät pois­taak­seen saas­tu­neen ilman kehostaan. Pierut nähdään vaa­ral­li­si­na, väkevinä ja sosi­aa­li­ses­ti väl­tet­tä­vi­nä. Miksi? 

Antropologi Kirsten Bell on sitä mieltä, että pierujen vas­ten­mie­li­syys liittyy niiden kykyyn rikkoa kehon rajat. Kehon sisä- ja ulko­puo­len välisen rajan ylit­tä­mi­nen tuntuu meistä usein epä­miel­lyt­tä­väl­tä tai vaa­ral­li­sel­ta. Kehon eritteitä ei sovi levitellä. Ainoastaan vauvoille, hyvin vanhoille ja sairaille sallitaan erit­tei­den jät­tä­mi­nen paik­koi­hin, joihin ne eivät kuulu.

Pieru on kehon tuot­tei­den joukossa erikoinen: sitä on oikeas­taan mah­do­ton­ta väistää. Pieru on näkymätön yllä­tys­hyök­kää­jä. Se on lähtöisin toisen, ehkä vieraan ihmisen likai­sek­si miel­le­tys­tä perä­pääs­tä. Sieltä se tunkeutuu varoit­ta­mat­ta kehoomme, vieläpä kasvojen kautta. 

Jälleen kerran uhkaa­vil­le asioille nau­ra­mi­nen on keino käsitellä niihin liittyvää ahdistusta. 

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta, AntroBlogin toinen perustaja ja päätoimittaja. Hän toimii aktiivisesti AntroBlogia julkaisevan Allegra Lab Helsinki ry:n tiedeviestintätoiminnassa ja viettää muun aikansa pohtien avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Keskustelu terveydenhuollon uudistamisesta, erityisesti valinnanvapauden toteutumisesta käy parastaikaa kiihkeänä. Toiset pitävät palveluseteleiden tuloa terveysmarkkinoille tervetulleena uudistuksena, toiset miettivät uudistuksen edellyttämiä julkisia kustannuksia. Joidenkin mielestä valinnanvapaus ei voi toteutua lain luomissa puitteissa. Lakiehdotus pohjautuu ajatukseen sairaasta ihmisestä autonomisena yksilötoimijana, joka on vapaa valitsemaan hoitonsa.  Miten vapaa ja autonominen potilas voi olla valintojensa suhteen?

Otatko lasillisen jäävettä? Jos olet kiinalainen, nautit vetesi luultavasti mieluummin kuumana. Kiinalainen lääketiede allekirjoittaa suomalaisen sananlaskun “vesi vanhin voitehista” ja näkee veden juomisella lääkinnällisiä tarkoituksia.

Syöminen on ihmiselle elinehto, ja ruoan valinnassa on usein mukana muitakin kuin selviytymiseen liittyviä seikkoja. Karsimalla tai lisäämällä ruokavalioonsa elementtejä ihminen rakentaa minäkuvaansa, ilmaisee arvomaailmaansa ja saavuttaa tavoitteensa. Superruokien syöminen on yksi keino tällaiseen itsensä määrittelyyn ja tavoitteellisuuteen. Miksi ihmiset kokevat tarvetta superruokien kaltaisille tuotteille tai ravinnelisille?