Siirry suoraan sisältöön

Näkymätön tunkeutuja

”Näin ei ole ikinä tapahtunut: nuori nainen ei pieraise miehensä sylissä”, veisteli sumerialainen vitsiniekka 3900 vuotta sitten. Pieruvitsit yhdistävät yli rajojen, vaikka pieruja pidetään kaikkialla vastenmielisinä.

Japanilainen piirroskäärö He-Gassen (pierusota) esittää kohtauksia, joiden henkilöt pierevät toisiaan kumoon. Talot hajoavat ja puut repeävät juuriltaan pierujen voimasta. Noin 200-400 vuotta vanhasta taideteoksesta käy ilmi kaksi pieruihin liittyvää seikkaa: ne naurattavat, ja niissä on uhkaavaa voimaa.

Julkisen pierun kerrotaan olleen Marokossa niin vakava asia, että moskeijassa pieraisu on johtanut enkeleiden sokaistumiseen. Berbereiden väitetään tehneen itsemurhia väärässä paikassa päässeen pierun seurauksena. Brasilian suya- ja bororo -kansojen parissa pierun uhrit sylkevät ja yskivät poistaakseen saastuneen ilman kehostaan. Pierut nähdään vaarallisina, väkevinä ja sosiaalisesti vältettävinä. Miksi?

Antropologi Kirsten Bell on sitä mieltä, että pierujen vastenmielisyys liittyy niiden kykyyn rikkoa kehon rajat. Kehon sisä- ja ulkopuolen välisen rajan ylittäminen tuntuu meistä usein epämiellyttävältä tai vaaralliselta. Kehon eritteitä ei sovi levitellä. Ainoastaan vauvoille, hyvin vanhoille ja sairaille sallitaan eritteiden jättäminen paikkoihin, joihin ne eivät kuulu.

Pieru on kehon tuotteiden joukossa erikoinen: sitä on oikeastaan mahdotonta väistää. Pieru on näkymätön yllätyshyökkääjä. Se on lähtöisin toisen, ehkä vieraan ihmisen likaiseksi mielletystä peräpäästä. Sieltä se tunkeutuu varoittamatta kehoomme, vieläpä kasvojen kautta.

Jälleen kerran uhkaaville asioille nauraminen on keino käsitellä niihin liittyvää ahdistusta.

Lukemista

  1. Allegra Laboratory: Flatulanthropology 
  2. PopAnth: Silent But Deadly. Farting across cultures

Lisää Kulttuurishokkeja

Jaa tämä artikkeli:
Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin entinen päätoimittaja. Hän opiskelee lyhytterapeutiksi, toimittaa asiantuntijatekstejä, vetää koulutuksia ja työpajoja ja kirjoittaa pitkästä aikaa kulttuurishokkeja.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *