Tekoäly tappaa… ainakin työn

Tekoäly kysee­na­lais­taa koko ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den.” Enää ei tarvitse edes “kes­kus­tel­la siitä, ovatko teko­ä­ly­ris­kit todel­li­sia”, koska kata­stro­faa­li­nen älyk­kyys­rä­jäh­dys voi “vaarantaa ihmis­kun­nan ole­mas­sao­lon ilmas­ton­muu­tos­ta nopeammin.” On “täysin edes­vas­tuu­ton­ta sanoa ongelman olevan vain tie­teis­fik­tio­ta”. Näin vaa­ral­li­se­na näyt­täy­tyi tekoäly kog­ni­tio­tie­tei­den tut­ki­joi­den visioissa (HS Mielipide 19.10.17). 

Kaikki visiot teko­ä­lys­tä eivät ole yhtä synkkiä. Tulevaisuudessa tekoälyn nähdään hel­pot­ta­van ihmisten elämää monella tavalla työssä ja vapaa-ajalla. Eikä keinoäly ainakaan vielä uhkaa ihmis­kun­taa, vaan kor­kein­taan pieksää ihmisiä äly­pe­leis­sä (Yle Uutiset 19.10.17).

Tekoäly onkin fakki-idiootti: fiksu vain hyvin kapea-alaisessa teh­tä­väs­sä, ääret­tö­män tyhmä muissa. Teknoantropologi Genevieve Bell näkee, että pelko tekoälyn tuhoi­sis­ta aiko­muk­sis­ta on itse asiassa pelkoa ihmisten välisestä aggres­sii­vi­suu­des­ta. Ihmiset voivat käyttää kehit­ty­nyt­tä tek­no­lo­gi­aa toisiaan vastaan, mutta itsekseen keinoäly ei sel­lai­seen Bellin mielestä ryhdy.

Toki tule­vai­suu­des­sa robo­teis­ta voi tulla moraa­lit­to­mia renes­sans­si­ne­ro­ja, mikä huo­les­tut­taa tai kiehtoo ihmisiä, kog­ni­tio­tie­tei­li­jöis­tä sci­fi­fa­nei­hin. Mutta visio koneesta, joka on kaik­ki­tie­tä­vä ja vieläpä tappaa ihmisiä, kertoo enemmän ihmisten draa­man­ta­jus­ta kuin tule­vai­suu­des­ta.

Uhkakuvat teko­ä­lys­tä sijoit­tu­vat pitkään tra­di­tioon: tek­no­lo­gi­set inno­vaa­tiot kir­joi­tus­tai­dos­ta gee­ni­tek­no­lo­gi­aan muuttavat kult­tuu­ria ja ovat samalla kriisi ihmis­ku­val­le. Keinoälyyn liittyvää ahdis­tus­ta tutkinut ant­ro­po­lo­gi Kathleen Richardson väittää, että robot­ti­lap­set, kybor­gi­kump­pa­nit ja tek­no­lo­gi­set tera­peu­tit ovat vää­jää­mät­tä tule­vai­suut­ta. Niiden haaste on pikem­min­kin sosi­aa­li­nen kuin moraa­li­nen: millainen eksis­ten­tia­lis­ti­nen kriisi on ihmis­suh­tei­den vähe­ne­mi­nen? Kenties kolkko ja vie­raan­nut­ta­va. Todennäköisesti kuitenkin epä­dra­maat­ti­nen, koska muutos tapahtuu pikku hiljaa.

Antropologille ehkä mer­kit­tä­vin keinoälyn haaste kohdistuu lopulta työhön ja siihen perus­tu­vaan ihmi­sar­voon. Koneet hoitavat lopulta suurimman osan hommista paremmin ja edul­li­sem­min kuin ihminen. Mitä sitten, kun työtä ei enää tarvita eikä pro­tes­tant­ti­sel­le työ­mo­raa­lil­le ole käyttöä? Millä ihmi­sar­voa mitataan?

Tekoäly voi johtaa sosia­lis­ti­seen onnelaan tai kapi­ta­lis­ti­seen kata­stro­fiin riippuen siitä, missä määrin työnteko arvottaa ihmistä vielä tule­vai­suu­des­sa. Hesariin kir­joit­ta­nei­den tut­ki­joi­den mielestä teko­ä­ly­tut­ki­muk­sen tulisi olla “ihmis­kun­nan yhteinen projekti hiuk­kas­fy­sii­kan tut­ki­mus­kes­kus Cernin tavoin”. Tämä on loistava ajatus — parempi kuin ilmes­tys­kir­ja­mai­nen tuhon ennustus. Varsinkin, jos tule­vai­suu­den ter­mi­naat­to­rit ottavat täh­täi­miin­sä sen vaivan, joka aiheutuu joka­päi­väi­sen leivän hank­ki­mi­ses­ta.

  1. Kathleen Richardson 2015: An Anthropology of Robots and AI: Annihilation Anxiety and Machines.

Kirjoittaja

Jukka Jouhki on etnologian dosentti ja antropologian lehtori Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta. Hän on tutkinut mm. mobiiliteknologian käyttöä Intiassa, uususkonnollista yhteisöllisyyttä ja suomalaisjohtajia, media- ja uusmediakulttuuria Etelä-Koreassa, nationalismia ja kolonialismia, kasinoympäristöjä Macaossa sekä lapsiavioliittoja ja naisten ympärileikkauksia Gambiassa. Hän on The West Networkin johtaja (https://thewestnetwork.org) ja Human Technology -journaalin päätoimittaja.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Mitä teknologia sinulle tarkoittaa? Onko se arkielämää helpottavia innovaatioita, viihdettä tai teollisuutta - vai jotain aivan muuta? Nykypäivänä voi olla helppoa unohtaa, että sanaan liittyvät assosiaatiot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Teknologian antropologinen tutkimus sulkee sisäänsä erittäin laajan kokonaisuuden kiehtovia tutkimuskohteita myös ajalta kauan ennen tietoteknologiaa.

Kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheen? Voiko kone oppia moraalia, jos moraali saattaa vaatia myös inhimillisiä uhrauksia? AlterNATIIVIn seitsemännessä jaksossa keskustellaan väitöstutkija ja tekoälyasiantuntija Juho Vaisteen kanssa tekoälyn eettisistä haasteista.

Maailmassa lennetään lukematon määrä työn takia. Erilaisten virtuaalisten kokoussovellusten ja videopuhelujen yleistyminen ei ole vähentänyt matkustamisen tarvetta. Kansainvälistyminen ja työelämän nopeatempoisuus ovat kasvattaneet työperusteista lentomatkustamista. Tutkijat muodostavat yhden kokouksesta toiseen matkustavista ammattikunnista.