Hölmö, kelmi hymy

Onko sinulla tuttavia Yhdysvalloista? Hymyilevätkö he jat­ku­vas­ti ilman syytä? Leveä, säteilevä hymy on tärkeä osa sosi­aa­lis­ta itseil­mai­sua USA:ssa, joka on myös kult­tuu­rien sula­tusuu­ni. Näillä asioilla saattaa olla yhteys.

Tutkimus vuodelta 2015 esittää, että mitä useam­mas­ta läh­tö­maas­ta valtio on vas­taa­not­ta­nut maa­han­muut­ta­jia, sitä enemmän siellä esiintyy näkyvää tun­neil­mai­sua. Monenkirjavista kult­tuu­reis­ta tulevien ihmisten joukossa runsas hymyily voi tuntua vais­to­mai­ses­ti hyvältä idealta. Sillä voi vähentää vää­ri­nym­mär­ryk­siä yhteisen kielen ja tapa­kult­tuu­rin puut­tues­sa. Monikulttuurisissa yhteis­kun­nis­sa hymyä käytetään yhteyden luomiseen useammin kuin homo­gee­ni­sem­mis­sa yhteis­kun­nis­sa.

Vaikka kaik­kial­la hymyil­lään, sosi­aa­li­nen hymy ei tarkoita aina samaa asiaa. Saman eleen jopa päin­vas­tai­nen merkitys eri kult­tuu­ri­pii­reis­sä ei helpota hankalia kan­sain­vä­li­siä suhteita, ja hymyn kult­tuu­rie­rot voivat olla pieniä hidas­tei­ta esi­mer­kik­si moni­kan­sal­li­ses­sa yri­tys­maa­il­mas­sa.

Venäläisessä liike-elämässä ei hymyillä auk­to­ri­teet­tia­se­mas­sa oleville hen­ki­löil­le, sillä se osoit­tai­si kun­nioi­tuk­sen puutetta. Hymy väärässä paikassa voi viestiä myös pui­jaus­men­ta­li­tee­tis­ta. Samaa hei­jas­te­lee suo­ma­lai­nen sanaparsi “mies se tulee räkä­no­kas­ta­kin, mut ei tyhjän nau­ra­jas­ta”.

Pohjoisamerikkalainen asia­kas­pal­ve­lu­kult­tuu­ri ei siirry yritysten mukana Venäjälle, Saksaan tai Suomeen sel­lai­se­naan. Asiakaspalvelijan työhön USA:ssa ehdot­to­mas­ti kuuluva, leveällä hymyllä kuor­ru­tet­tu kiinteä kat­se­kon­tak­ti saattaa vetäy­ty­väm­män ilmaisun kult­tuu­reis­sa viestiä jopa epä­luo­tet­ta­vuut­ta, type­ryyt­tä tai ylem­myy­den­tun­toa.

Jos suo­ma­lai­nen ei perin­tei­ses­ti ole aulis hymyi­le­mään, moni­puo­lis­tu­va maa­han­muut­to saattaa ajan kanssa korjata tämänkin asian.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta, AntroBlogin toinen perustaja ja päätoimittaja. Hän toimii aktiivisesti AntroBlogia julkaisevan Allegra Lab Helsinki ry:n tiedeviestintätoiminnassa ja viettää muun aikansa pohtien avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa. Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn.

Keskustelu terveydenhuollon uudistamisesta, erityisesti valinnanvapauden toteutumisesta käy parastaikaa kiihkeänä. Toiset pitävät palveluseteleiden tuloa terveysmarkkinoille tervetulleena uudistuksena, toiset miettivät uudistuksen edellyttämiä julkisia kustannuksia. Joidenkin mielestä valinnanvapaus ei voi toteutua lain luomissa puitteissa. Lakiehdotus pohjautuu ajatukseen sairaasta ihmisestä autonomisena yksilötoimijana, joka on vapaa valitsemaan hoitonsa.  Miten vapaa ja autonominen potilas voi olla valintojensa suhteen?

Otatko lasillisen jäävettä? Jos olet kiinalainen, nautit vetesi luultavasti mieluummin kuumana. Kiinalainen lääketiede allekirjoittaa suomalaisen sananlaskun “vesi vanhin voitehista” ja näkee veden juomisella lääkinnällisiä tarkoituksia.