Hölmö, kelmi hymy

Onko sinulla tuttavia Yhdysvalloista? Hymyilevätkö he jat­ku­vas­ti ilman syytä? Leveä, säteilevä hymy on tärkeä osa sosi­aa­lis­ta itseil­mai­sua USA:ssa, joka on myös kult­tuu­rien sula­tusuu­ni. Näillä asioilla saattaa olla yhteys.

Tutkimus vuodelta 2015 esittää, että mitä useam­mas­ta läh­tö­maas­ta valtio on vas­taa­not­ta­nut maa­han­muut­ta­jia, sitä enemmän siellä esiintyy näkyvää tun­neil­mai­sua. Monenkirjavista kult­tuu­reis­ta tulevien ihmisten joukossa runsas hymyily voi tuntua vais­to­mai­ses­ti hyvältä idealta. Sillä voi vähentää vää­ri­nym­mär­ryk­siä yhteisen kielen ja tapa­kult­tuu­rin puut­tues­sa. Monikulttuurisissa yhteis­kun­nis­sa hymyä käytetään yhteyden luomiseen useammin kuin homo­gee­ni­sem­mis­sa yhteis­kun­nis­sa.

Vaikka kaik­kial­la hymyil­lään, sosi­aa­li­nen hymy ei tarkoita aina samaa asiaa. Saman eleen jopa päin­vas­tai­nen merkitys eri kult­tuu­ri­pii­reis­sä ei helpota hankalia kan­sain­vä­li­siä suhteita, ja hymyn kult­tuu­rie­rot voivat olla pieniä hidas­tei­ta esi­mer­kik­si moni­kan­sal­li­ses­sa yri­tys­maa­il­mas­sa.

Venäläisessä liike-elämässä ei hymyillä auk­to­ri­teet­tia­se­mas­sa oleville hen­ki­löil­le, sillä se osoit­tai­si kun­nioi­tuk­sen puutetta. Hymy väärässä paikassa voi viestiä myös pui­jaus­men­ta­li­tee­tis­ta. Samaa hei­jas­te­lee suo­ma­lai­nen sanaparsi “mies se tulee räkä­no­kas­ta­kin, mut ei tyhjän nau­ra­jas­ta”.

Pohjoisamerikkalainen asia­kas­pal­ve­lu­kult­tuu­ri ei siirry yritysten mukana Venäjälle, Saksaan tai Suomeen sel­lai­se­naan. Asiakaspalvelijan työhön USA:ssa ehdot­to­mas­ti kuuluva, leveällä hymyllä kuor­ru­tet­tu kiinteä kat­se­kon­tak­ti saattaa vetäy­ty­väm­män ilmaisun kult­tuu­reis­sa viestiä jopa epä­luo­tet­ta­vuut­ta, type­ryyt­tä tai ylem­myy­den­tun­toa.

Jos suo­ma­lai­nen ei perin­tei­ses­ti ole aulis hymyi­le­mään, moni­puo­lis­tu­va maa­han­muut­to saattaa ajan kanssa korjata tämänkin asian.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Täydentäviä hoitomuotoja koskeva julkinen keskustelu on kamppailua tiedosta ja vallasta. Kenellä on oikeus hoitaa ihmisiä? Millaisten kriteerien pohjalta esimerkiksi kalevalainen jäsenkorjaus tai muu perinnehoito voidaan hyväksyä osaksi terveydenhuoltoa? Mitä vaikutusta on sillä, millaisin käsittein aiheesta keskustellaan?

Wc-paperin historia on yllättävän lyhyt ottaen huomioon, että tarpeiden tekeminen on yhteistä kaikille ihmisille. Suuressa osassa maailmaa suositaan vedellä puhdistautumista vessakäynnin jälkeen. Paperin käyttö on kuitenkin kasvussa vaurastuvissa maissa, joiden keskiluokka kasvaa. Vessapaperin kulutuksen kasvu heijastelee globaalien markkinavoimien ja kulutuskulttuurin leviämistä.