Hölmö, kelmi hymy

Onko sinulla tuttavia Yhdysvalloista? Hymyilevätkö he jat­ku­vas­ti ilman syytä? Leveä, säteilevä hymy on tärkeä osa sosi­aa­lis­ta itseil­mai­sua USA:ssa, joka on myös kult­tuu­rien sula­tusuu­ni. Näillä asioilla saattaa olla yhteys.

Tutkimus vuodelta 2015 esittää, että mitä useam­mas­ta läh­tö­maas­ta valtio on vas­taa­not­ta­nut maa­han­muut­ta­jia, sitä enemmän siellä esiintyy näkyvää tun­neil­mai­sua. Monenkirjavista kult­tuu­reis­ta tulevien ihmisten joukossa runsas hymyily voi tuntua vais­to­mai­ses­ti hyvältä idealta. Sillä voi vähentää vää­ri­nym­mär­ryk­siä yhteisen kielen ja tapa­kult­tuu­rin puut­tues­sa. Monikulttuurisissa yhteis­kun­nis­sa hymyä käytetään yhteyden luomiseen useammin kuin homo­gee­ni­sem­mis­sa yhteis­kun­nis­sa.

Vaikka kaik­kial­la hymyil­lään, sosi­aa­li­nen hymy ei tarkoita aina samaa asiaa. Saman eleen jopa päin­vas­tai­nen merkitys eri kult­tuu­ri­pii­reis­sä ei helpota hankalia kan­sain­vä­li­siä suhteita, ja hymyn kult­tuu­rie­rot voivat olla pieniä hidas­tei­ta esi­mer­kik­si moni­kan­sal­li­ses­sa yri­tys­maa­il­mas­sa.

Venäläisessä liike-elämässä ei hymyillä auk­to­ri­teet­tia­se­mas­sa oleville hen­ki­löil­le, sillä se osoit­tai­si kun­nioi­tuk­sen puutetta. Hymy väärässä paikassa voi viestiä myös pui­jaus­men­ta­li­tee­tis­ta. Samaa hei­jas­te­lee suo­ma­lai­nen sanaparsi “mies se tulee räkä­no­kas­ta­kin, mut ei tyhjän nau­ra­jas­ta”.

Pohjoisamerikkalainen asia­kas­pal­ve­lu­kult­tuu­ri ei siirry yritysten mukana Venäjälle, Saksaan tai Suomeen sel­lai­se­naan. Asiakaspalvelijan työhön USA:ssa ehdot­to­mas­ti kuuluva, leveällä hymyllä kuor­ru­tet­tu kiinteä kat­se­kon­tak­ti saattaa vetäy­ty­väm­män ilmaisun kult­tuu­reis­sa viestiä jopa epä­luo­tet­ta­vuut­ta, type­ryyt­tä tai ylem­myy­den­tun­toa.

Jos suo­ma­lai­nen ei perin­tei­ses­ti ole aulis hymyi­le­mään, moni­puo­lis­tu­va maa­han­muut­to saattaa ajan kanssa korjata tämänkin asian.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.