Otatko lasillisen jäävettä? Jos olet kiinalainen, nautit vetesi luultavasti mieluummin kuumana.
Kiinalainen lääketiede allekirjoittaa suomalaisen sananlaskun “vesi vanhin voitehista” ja näkee veden juomisella lääkinnällisiä tarkoituksia. Kylmä vesi viilentää kehoa, kuuma lämmittää ja kuivattaa. Menneinä aikoina lämpimänä ja kuivana pysyminen oli tärkeää, ja kuuma vesi viileää arvokkaampaa. Kun sen lämmittäminen lisäksi vaati polttoainetta, tuli kuumasta vedestä vanhuksille, sairaille, vauvoille sekä tietenkin eliitille varattua luksusta.
1800-luvun puolivälissä maata koetteli valtava koleraepidemia, joka ohitti eteläiset maakunnat. Syyksi tiedettiin, että niissä kuumaa vettä juotiin enemmän kuin muualla. Tämän seurauksena usko kuuman veden terveysvaikutuksiin voimistui – kyse ei enää ollut ainoastaan terveyden ylläpitämisestä, vaan jopa kuoleman välttämisestä.
Kuumaa vettä on suosittu valtionhallinnossa asti. Vuonna 1934 Kuomintang-hallitus nosti kuuman veden juomisen kansallisen terveyssuosituksen tasolle New Life Movement -ohjelman kautta. Kommunistinen puolue taas antoi nuhteita viileää vettä juoville sotilaille, joilla puolestaan oli valitusoikeus, mikäli kuumaa vettä ei ollut saatavilla. Myös kouluissa on julistettu, että lasten tulisi nauttia keitettyä kuumaa vettä kolmesti päivässä.
Kiinassa hyvän palvelun merkkeihin kuuluukin tarjolla oleva kuuma vesi. Esimerkiksi junissa matkustajien käytössä on höyryävän kuumaa vettä täynnä oleva juoma-astia, eikä kokoustarjoiluihin kuulu viileä pullovesi vaan kuppi kuumaa. Modernisaation ja länsimaistumisen myötä kuuman veden juominen saattaa kuitenkin olla katoavaa kulttuuriperintöä, kun nuoriso keskittyy länsimaisiin tuontijuomiin “best served chilled” -ohjeineen.
