Kiinalainen terveysjuoma

Otatko lasil­li­sen jäävettä? Jos olet kii­na­lai­nen, nautit vetesi luul­ta­vas­ti mie­luum­min kuumana.

Kiinalainen lää­ke­tie­de alle­kir­joit­taa suo­ma­lai­sen sanan­las­kun “vesi vanhin voi­te­his­ta” ja näkee veden juo­mi­sel­la lää­kin­näl­li­siä tar­koi­tuk­sia. Kylmä vesi viilentää kehoa, kuuma lämmittää ja kuivattaa. Menneinä aikoina lämpimänä ja kuivana pysyminen oli tärkeää, ja kuuma vesi viileää arvok­kaam­paa. Kun sen läm­mit­tä­mi­nen lisäksi vaati polt­toai­net­ta, tuli kuumasta vedestä van­huk­sil­le, sairaille, vauvoille sekä tietenkin eliitille varattua luksusta.

1800-luvun puo­li­vä­lis­sä maata koetteli valtava kole­rae­pi­de­mia, joka ohitti eteläiset maakunnat. Syyksi tie­det­tiin, että niissä kuumaa vettä juotiin enemmän kuin muualla. Tämän seu­rauk­se­na usko kuuman veden ter­veys­vai­ku­tuk­siin voimistui — kyse ei enää ollut ainoas­taan terveyden yllä­pi­tä­mi­ses­tä, vaan jopa kuoleman vält­tä­mi­ses­tä.

Kuumaa vettä on suosittu val­tion­hal­lin­nos­sa asti. Vuonna 1934 Kuomintang-hallitus nosti kuuman veden juomisen kan­sal­li­sen ter­veys­suo­si­tuk­sen tasolle New Life Movement ‑ohjelman kautta. Kommunistinen puolue taas antoi nuhteita viileää vettä juoville soti­lail­le, joilla puo­les­taan oli vali­tusoi­keus, mikäli kuumaa vettä ei ollut saa­ta­vil­la. Myös kouluissa on julis­tet­tu, että lasten tulisi nauttia keitettyä kuumaa vettä kolmesti päivässä.

Kiinassa hyvän palvelun merk­kei­hin kuuluukin tarjolla oleva kuuma vesi. Esimerkiksi junissa mat­kus­ta­jien käytössä on höyryävän kuumaa vettä täynnä oleva juoma-astia, eikä kokous­tar­joi­lui­hin kuulu viileä pullovesi vaan kuppi kuumaa. Modernisaation ja län­si­mais­tu­mi­sen myötä kuuman veden juominen saattaa kuitenkin olla katoavaa kult­tuu­ri­pe­rin­töä, kun nuoriso keskittyy län­si­mai­siin tuon­ti­juo­miin “best served chilled” ‑ohjeineen.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kipu on asia, jota ihminen yleensä välttelee. Ihmislajin edustajia löytää silti muun muassa kävelemästä tulisilla hiilillä ja roikkumasta selkänahkaan työnnettyjen lihakoukkujen varassa köysistä - omasta tahdostaan. Miksi? Vapaaehtoisen kivun ympärille rakentuu monia kiinnostavia tapoja.

Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi.

Karibianmeren saarille saapuneet espanjalaiset valloittajat pyrkivät selvittämään 1500-luvun alussa, onko paikallisilla sielua. Kysymys oli keskeinen löytöretkien kannalta, sillä vain ihmisiä joilla on sielu, voidaan käännyttää kristinuskoon. Saarten paikallisia asukkaita taas kiinnosti tutkia valloittajien ruumiita. He hukuttivat saapuneita ja tarkkailivat, mätänevätkö kehot kuoleman jälkeen.