Kiinalainen terveysjuoma

Otatko lasil­li­sen jäävettä? Jos olet kii­na­lai­nen, nautit vetesi luul­ta­vas­ti mie­luum­min kuumana.

Kiinalainen lää­ke­tie­de alle­kir­joit­taa suo­ma­lai­sen sanan­las­kun “vesi vanhin voi­te­his­ta” ja näkee veden juo­mi­sel­la lää­kin­näl­li­siä tar­koi­tuk­sia. Kylmä vesi viilentää kehoa, kuuma lämmittää ja kuivattaa. Menneinä aikoina lämpimänä ja kuivana pysyminen oli tärkeää, ja kuuma vesi viileää arvok­kaam­paa. Kun sen läm­mit­tä­mi­nen lisäksi vaati polt­toai­net­ta, tuli kuumasta vedestä van­huk­sil­le, sairaille, vauvoille sekä tietenkin eliitille varattua luksusta.

1800-luvun puo­li­vä­lis­sä maata koetteli valtava kole­rae­pi­de­mia, joka ohitti eteläiset maakunnat. Syyksi tie­det­tiin, että niissä kuumaa vettä juotiin enemmän kuin muualla. Tämän seu­rauk­se­na usko kuuman veden ter­veys­vai­ku­tuk­siin voimistui — kyse ei enää ollut ainoas­taan terveyden yllä­pi­tä­mi­ses­tä, vaan jopa kuoleman vält­tä­mi­ses­tä.

Kuumaa vettä on suosittu val­tion­hal­lin­nos­sa asti. Vuonna 1934 Kuomintang-hallitus nosti kuuman veden juomisen kan­sal­li­sen ter­veys­suo­si­tuk­sen tasolle New Life Movement -ohjelman kautta. Kommunistinen puolue taas antoi nuhteita viileää vettä juoville soti­lail­le, joilla puo­les­taan oli vali­tusoi­keus, mikäli kuumaa vettä ei ollut saa­ta­vil­la. Myös kouluissa on julis­tet­tu, että lasten tulisi nauttia keitettyä kuumaa vettä kolmesti päivässä.

Kiinassa hyvän palvelun merk­kei­hin kuuluukin tarjolla oleva kuuma vesi. Esimerkiksi junissa mat­kus­ta­jien käytössä on höyryävän kuumaa vettä täynnä oleva juoma-astia, eikä kokous­tar­joi­lui­hin kuulu viileä pullovesi vaan kuppi kuumaa. Modernisaation ja län­si­mais­tu­mi­sen myötä kuuman veden juominen saattaa kuitenkin olla katoavaa kult­tuu­ri­pe­rin­töä, kun nuoriso keskittyy län­si­mai­siin tuon­ti­juo­miin “best served chilled” -ohjeineen.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Maanviljelyn omaksumista pidetään käänteentekevänä hetkenä ihmiskunnan historiassa. Maanviljelykulttuurit mahdollistivat väestönkasvun ja sitä kautta niin kutsutun korkeakulttuurin kehittymisen. Mutta oliko maanviljely lopulta niin suuri keksintö? Saattoiko sen motiivina olla nälän sijasta oluen himo?

Istukka on väliaikainen sisäelin, joka poistuu äidin kehosta lapsen syntymän myötä. Meillä istukkaa käsitellään yleensä biologisena jätteenä, mutta osa äideistä ottaa rituaaliset keinot käyttöön sen hävittämisessä.