Kiinalainen terveysjuoma

Otatko lasil­li­sen jäävettä? Jos olet kii­na­lai­nen, nautit vetesi luul­ta­vas­ti mie­luum­min kuumana.

Kiinalainen lää­ke­tie­de alle­kir­joit­taa suo­ma­lai­sen sanan­las­kun “vesi vanhin voi­te­his­ta” ja näkee veden juo­mi­sel­la lää­kin­näl­li­siä tar­koi­tuk­sia. Kylmä vesi viilentää kehoa, kuuma lämmittää ja kuivattaa. Menneinä aikoina lämpimänä ja kuivana pysyminen oli tärkeää, ja kuuma vesi viileää arvok­kaam­paa. Kun sen läm­mit­tä­mi­nen lisäksi vaati polt­toai­net­ta, tuli kuumasta vedestä van­huk­sil­le, sairaille, vauvoille sekä tietenkin eliitille varattua luksusta.

1800-luvun puo­li­vä­lis­sä maata koetteli valtava kole­rae­pi­de­mia, joka ohitti eteläiset maakunnat. Syyksi tie­det­tiin, että niissä kuumaa vettä juotiin enemmän kuin muualla. Tämän seu­rauk­se­na usko kuuman veden ter­veys­vai­ku­tuk­siin voimistui — kyse ei enää ollut ainoas­taan terveyden yllä­pi­tä­mi­ses­tä, vaan jopa kuoleman vält­tä­mi­ses­tä.

Kuumaa vettä on suosittu val­tion­hal­lin­nos­sa asti. Vuonna 1934 Kuomintang-hallitus nosti kuuman veden juomisen kan­sal­li­sen ter­veys­suo­si­tuk­sen tasolle New Life Movement ‑ohjelman kautta. Kommunistinen puolue taas antoi nuhteita viileää vettä juoville soti­lail­le, joilla puo­les­taan oli vali­tusoi­keus, mikäli kuumaa vettä ei ollut saa­ta­vil­la. Myös kouluissa on julis­tet­tu, että lasten tulisi nauttia keitettyä kuumaa vettä kolmesti päivässä.

Kiinassa hyvän palvelun merk­kei­hin kuuluukin tarjolla oleva kuuma vesi. Esimerkiksi junissa mat­kus­ta­jien käytössä on höyryävän kuumaa vettä täynnä oleva juoma-astia, eikä kokous­tar­joi­lui­hin kuulu viileä pullovesi vaan kuppi kuumaa. Modernisaation ja län­si­mais­tu­mi­sen myötä kuuman veden juominen saattaa kuitenkin olla katoavaa kult­tuu­ri­pe­rin­töä, kun nuoriso keskittyy län­si­mai­siin tuon­ti­juo­miin “best served chilled” ‑ohjeineen.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Suomalaista saunakulttuuria 80-90 -lukujen taitteessa tutkineen antropologi L.M. Edelswardin mukaan itsenäisyyttä ja itsehillintää korostavassa kulttuurissa ihminen tarvitsee saunaa voidakseen olla oma itsensä.

Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.