Heittoja: Hiotaan antropologit vakoojiksi, taas

Suojelupoliisin (Supo) roolia ollaan muut­ta­mas­sa uusissa laki­luon­nok­sis­sa kotimaan polii­si­voi­mis­ta enemmän ulko­mail­le koh­dis­tu­vak­si tie­dus­te­lu­pal­ve­luk­si. Supon työ­tun­te­ja aiotaan kohdistaa uhkien tun­nis­ta­mi­seen kaukana kotoa, tar­koi­tuk­se­na ehkäistä pahimpia Suomeen koh­dis­tu­via aikeita. Vähän niin kuin isojen poikien lelut, CIA tai GRU. Lakimuutosten myötä Supo perus­tai­si myös kou­lu­tusyk­si­kön, joka vastaisi agenttien erikois- ja jat­ko­kou­lu­tuk­ses­ta. Uutta väkeä on tarkoitus saada taloon jopa 36 henkeä! Töitä näyttää olevan, tekijöitä vaan kaivataan. Nämä sankarit voisivat laki­luon­nok­sen mukaan toimia jopa kohdemaan lain­sää­dän­nön vas­tai­ses­ti — jos Suomen etu sitä vaatii.

Hurjaa menoa. Näihin tehtäviin tarvitaan pätevää ja välkkyä väkeä, jonka kou­lut­ta­mi­nen käy helposti kalliiksi. Olisikin parempi löytää jo valmiiksi vakoiluun ”viritetty” ihmis­ryh­mä kyseisiin tehtäviin. AntroBlogi ehdot­taa­kin, että Supo vakavasti har­kit­si­si ant­ro­po­lo­gien ”hie­no­sää­tä­mis­tä” tie­dos­te­lu­ko­neis­ton hyö­ty­käyt­töön!

Antropologia on oppiai­nee­na ja tie­teel­li­se­nä suun­tauk­se­na omiaan tie­dus­te­luun ja vakoiluun: havain­noin­ti, haas­tat­te­lut, tie­don­ke­ruu, arkeen osal­lis­tu­mi­nen, pyrkimys ymmärtää toista ja laajempaa sosi­aa­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta kon­teks­tia ovat kaikki sekä hyvän etno­gra­fian että tie­dus­te­lu­ra­por­tin kri­tee­re­jä. Ehkä juuri siksi ant­ro­po­lo­gian ja vakoilun suhteen juuret ulot­tu­vat­kin kauas men­nei­syy­teen. Jo vuonna 1919 yksi oppiai­neen kan­tai­sis­tä Franz Boas julkaisi esseen Scientists as Spies, jossa hän syytti neljän ant­ro­po­lo­gin käyt­tä­neen aka­tee­mis­ta rooliaan väärin: he olivat har­joit­ta­neet vakoilua kent­tä­töi­tä teh­des­sään Keski-Amerikassa. Boas herjasi syy­tet­ty­jen ”huo­ran­neen tiedettä toi­mies­saan vakoi­li­joi­na sen varjolla”. American Anthropological Association (AAA), ant­ro­po­lo­gien suurin yhdistys ja eettisen koodiston por­tin­var­ti­ja, päätti sen­su­roi­da koko jutun ja käy­tän­nös­sä pakottaa Boasin eroamaan AAA:n joh­to­kun­nas­ta. Syytökset osoit­tau­tui­vat myöhemmin luon­nol­li­ses­ti aiheel­li­sik­si.

Hyvänä nyrk­ki­sään­tö­nä voidaan todeta vaikka näin: käy­tän­nös­sä niin kauan kuin ant­ro­po­lo­ge­ja on ollut, on heistä kou­ral­li­nen tehnyt hommia eri tie­dus­te­lu­ko­neis­toil­le ympäri maailmaa. Tätä ant­ro­po­lo­gien ja agen­tuu­rien välistä suhdetta on avannut esi­mer­kik­si ant­ro­po­lo­gi David H. Price kir­jas­saan Cold War anth­ro­po­lo­gy: The CIA, the Pentagon, and the growth of dual use anth­ro­po­lo­gy (2016). Kylmän sodan aikana monien ant­ro­po­lo­gien tutkimus rahoi­tet­tiin Human Ecology Fundin kautta, jonka CIA oli alun perin perus­ta­nut MK-ULTRA:n aivo­pe­su­hank­keil­le, ja tut­ki­mus­da­ta otettiin suoraan tie­dus­te­lu­vi­ras­ton käyttöön. CIA:lla oli Pricen mukaan tapana käydä joka vuosi mm. University of Coloradossa kosis­ke­le­mas­sa tut­ki­joi­ta ja opis­ke­li­joi­ta tie­dus­te­lu­pal­ve­lua kiin­nos­ta­viin ”arkoihin” koh­tei­siin ja tut­ki­musai­hei­siin CIA:lta tulevalla rahoi­tuk­sel­la. Mitä tehok­kuut­ta: opis­ke­li­joi­den palk­kaa­mi­nen suoraan koulun käy­tä­vil­tä sekä ”hyvän perus­tut­ki­muk­sen” ja yli­opis­to­jen rahoit­ta­mis­ta samalla iskulla!

Antropologit sopivat siis tie­dus­te­lua­gen­teik­si tai vähintään vart­ti­va­koo­jik­si. Mutta miksi kui­ten­kaan lopettaa vakoiluun, kun ant­ro­po­lo­ge­ja voi­tai­siin lähettää suoraan kentälle soti­las­teh­tä­viin! Suomen Puolustusvoimat voisivat herättää pilo­toin­tiin Yhdysvaltojen armei­jas­sa kokei­lus­sa olleen Human Terrain Systemin (HTS). HTS toi yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­tä (etupäässä ant­ro­po­lo­ge­ja) kou­lut­ta­maan ja infor­moi­maan stra­te­gis­ta johtoa soti­las­teh­tä­vien pai­kal­lis­väes­tös­tä tai ”ihmis­maas­tos­ta”. Miltä kuu­los­tai­si suo­ma­lai­set ant­ro­po­lo­git selit­tä­mäs­sä soti­lail­le, miten parhaiten saada pai­kal­li­set klaanit rii­te­le­mään? Tai mitkä uhri­lah­jat alueen sota­lor­dil­le ovat sove­liaim­pia?

AAA veti HTS:stä aika­moi­set pultit ja vaati koko osaston lopet­ta­mis­ta: pai­kal­lis­tie­don kerää­mi­nen infor­man­teil­ta sen käyt­tä­mi­sek­si heitä vastaan kuulostaa mel­koi­sel­ta hämä­rä­hom­mal­ta monen korvaan. Sinänsä AAA:n kanta tut­ki­mus­da­tan käytöstä vakoiluun on vaih­del­lut David H. Pricen mukaan vuo­si­kym­men­ten saatossa. 1971 yhteisö oli selkeästi anti-espionage -linjalla, mutta vuosien mittaan eettisen koodiston kieli on lipsunut maa­lai­le­vam­mak­si: nyt AAA antaa vain ymmärtää, että tie­dus­te­lu­tie­don kerää­mi­nen on ilkeiden ant­ro­po­lo­gien hommaa. Huhhuh. Mutta ehkä Suomessa osat­tai­siin tehdä vakoi­lu­kin eet­ti­sem­min. Samalla sääs­tet­täi­siin rahaa ja ennen kaikkea pal­kat­tai­siin ant­ro­po­lo­ge­ja!

  • Kirjoittaja: Tapio Kumpula, VTK.
  • Verkkotaitto: Satu-Emilia Myllymäki, Valt. Yo.
  1. Price, D. H. (2016). Cold War anth­ro­po­lo­gy: The CIA, the Pentagon, and the growth of dual use anth­ro­po­lo­gy. Duke University Press. 
  2. AAA:n viral­li­nen kan­nan­ot­to Human Terrain Systeemistä

Aiheesta lisää AntroBlogissa

Kirjoittaja

Tapio Kumpula on valtiotieteiden kandidaatti sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja AntroBlogin työelämätoimituksen toinen toimituspäällikkö. Mm. sovittelu, ympäristö, maisema ja sen arvot ovat Tapion pro gradu -tutkimuksen keskiössä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.

Antropologinen kenttätyö on hidasta, intensiivistä ja kokonaisvaltaista, ja sivupolkuja on usein vaikeaa välttää. Mutta milloin tutkimus tulisi osata kentän osalta lopettaa? Mistä tutkija tietää, kuinka paljon aineistoa on tarpeeksi - tai onko sitä jo liikaa? Jos tutkittava maailma on kovin vieras, jo siihen orientoituminen voi viedä paljon aikaa. Jotkut opettelevat paikallisen kielen kokonaan itse, toiset käyttävät aikaa luotettavan tulkin hankkimiseen.

Suomi on maailman onnellisin maa. Täällä on rauhallista, turvallista, leppoisaa ja terveellistä. Miksi meitä silti keljuttaa? Olemme ykkösiä, mutta silti on vietävä roskat ulos ja Netflixin hyvät sarjat on jo nähty. Ja mikä ärsyttävintä, töihin on raahauduttava jokainen arkiaamu. Töitä pitää tehdä, itseä kehittää ja yhteiskuntaa edistää. Ja kiireellä. Ikään kuin elämän tarkoitus olisi selvinnyt – ja se olisi jatkuva kehitys.

Taide ei sanonnan mukaan tunne rajoja – vaan taitaapa tuntea sittenkin. Suomessa kulttuuripolitiikalla ohjataan luovan kentän mahdollisuuksia tarjota taide- ja kulttuurikokemuksia. Ilman valtion, kuntien ja apurahoja myöntävien instituutioiden rahoitusta taide-elämykset jäisivät ehkä kokematta. Kulttuuripolitiikan rakenteita, ongelmia ja kehityskohtia tutkitaan muun muassa Cuporella, joka on kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus. Kävimme haastattelemassa Cuporen projektitutkijaa ja antropologi Sirene Karria ja kysyimme, millaisten kysymysten kanssa kulttuuripolitiikan tutkimuksessa painitaan.