Pääsiäisen juhlinta saa maailmalla erilaisia muotoja, joissa usein yhdistyvät kristillinen perinne ja vanhemmat pakanalliset elementit. Norjalaiseen pääsiäiseen kuuluu kuitenkin täysin uniikki piirre: rikosromaanien ja -viihteen ahmiminen pyhien aikana. Ilmiö tunnetaan nimellä påskekrim, eli “pääsiäisrikokset”.
Kirjakaupat, lehdet, televisio ja radio pursuavat rikostarinoita jo pääsiäisen alla. Murhamysteerien tarjonta kattaa kotimaiset ja kansainväliset klassikot, sekä uudemmat tuotannot. Jopa maitotölkin kylki tarjoaa mysteeriä ratkaistavaksi – maidontuottajan verkkosivulla saa veikata tarinan murhaajaa, joka paljastetaan pääsiäispäivän iltana.
Ilmiön alku sijoitetaan vuoteen 1923, jolloin eräs aikansa ”klikkiotsikko” sai pääsiäisen viettäjät kiinnostumaan rikostarinoista. Kirjailijat Nordahl Grieg ja Nils Lie keksivät mainostaa rikosromaaniaan maan suurimman päivälehden etusivulla julkaisemalla teoksen nimen ”Bergenin juna ryöstetty yöllä”. Valeuutinen aiheutti kohun ja kirjaa myytiin runsaasti.
Jo 1920-luvulla norjalaiseen pääsiäisen viettoon kuului mökille vetäytyminen loman ajaksi. Elokuvateatterit ja ravintolat olivat suljettuja, eikä radiota ja televisiota ollut viihdykettä tarjoamassa. Näissä olosuhteissa rikosromaani oli suuri menestys.
Seuraavina vuosina kustantamot tarttuivat tilaisuuteen ja julkaisivat rikostarinoita pitkän pääsiäisloman ajanvietteeksi. Perinne on vakiintunut vuosikymmenten varrella ja kasvanut entistä näkyvämmäksi. Rikosromaanien myyntiluvut tuplaantuvat pääsiäisenä, joten kustantamot ajoittavat niiden julkaisut tähän ajankohtaan. Juhlapyhistä on aina otettu kaupallinen hyöty irti, mutta Norjassa kaupalliset tarkoitukset ovat synnyttäneen omanlaisensa pääsiäisperinteen.
