Perinteinen rikospääsiäinen Norjassa

Pääsiäisen juhlinta saa maa­il­mal­la erilaisia muotoja, joissa usein yhdis­ty­vät kris­til­li­nen perinne ja vanhemmat paka­nal­li­set elementit. Norjalaiseen pää­siäi­seen kuuluu kuitenkin täysin uniikki piirre: rikos­ro­maa­nien ja -viihteen ahmiminen pyhien aikana. Ilmiö tunnetaan nimellä påskekrim, eli “pää­siäis­ri­kok­set”.

Kirjakaupat, lehdet, televisio ja radio pursuavat rikos­ta­ri­noi­ta jo pää­siäi­sen alla. Murhamysteerien tarjonta kattaa koti­mai­set ja kan­sain­vä­li­set klassikot, sekä uudemmat tuotannot. Jopa mai­to­töl­kin kylki tarjoaa mysteeriä rat­kais­ta­vak­si — mai­don­tuot­ta­jan verk­ko­si­vul­la saa veikata tarinan murhaajaa, joka pal­jas­te­taan pää­siäis­päi­vän iltana.
Ilmiön alku sijoi­te­taan vuoteen 1923, jolloin eräs aikansa ”klik­kiot­sik­ko” sai pää­siäi­sen viettäjät kiin­nos­tu­maan rikos­ta­ri­nois­ta. Kirjailijat Nordahl Grieg ja Nils Lie keksivät mainostaa rikos­ro­maa­ni­aan maan suurimman päi­vä­leh­den etusi­vul­la jul­kai­se­mal­la teoksen nimen ”Bergenin juna ryöstetty yöllä”. Valeuutinen aiheutti kohun ja kirjaa myytiin runsaasti.

Jo 1920-luvulla nor­ja­lai­seen pää­siäi­sen viettoon kuului mökille vetäy­ty­mi­nen loman ajaksi. Elokuvateatterit ja ravin­to­lat olivat sul­jet­tu­ja, eikä radiota ja tele­vi­sio­ta ollut viih­dy­ket­tä tar­joa­mas­sa. Näissä olo­suh­teis­sa rikos­ro­maa­ni oli suuri menestys.

Seuraavina vuosina kus­tan­ta­mot tart­tui­vat tilai­suu­teen ja jul­kai­si­vat rikos­ta­ri­noi­ta pitkän pää­siäis­lo­man ajan­viet­teek­si. Perinne on vakiin­tu­nut vuo­si­kym­men­ten varrella ja kasvanut entistä näky­väm­mäk­si. Rikosromaanien myyn­ti­lu­vut tuplaan­tu­vat pää­siäi­se­nä, joten kus­tan­ta­mot ajoit­ta­vat niiden julkaisut tähän ajan­koh­taan. Juhlapyhistä on aina otettu kau­pal­li­nen hyöty irti, mutta Norjassa kau­pal­li­set tar­koi­tuk­set ovat syn­nyt­tä­neen oman­lai­sen­sa pää­siäis­pe­rin­teen.

Kirjoittaja

Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuvatut kulttuurit: Johdatus visuaaliseen antropologiaan -tiedekirja avaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä visuaalinen antropologia on. Tämä on ensimmäinen suomalainen aihetta käsittelevä kokoelmateos. Teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 17 suomalaista ja ulkomaista visuaalisen antropologian eturivin tutkijaa ja tekijää. He eivät ole pelkästään antropologeja, vaan joukossa on myös dokumentaristeja, mediatutkijoita, taiteilijoita ja valokuva-arkiston hoitajia.

Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja.

Kuolema kiehtoo. Tv-sarjat CSI: Crime Scene Investigation, Bones, Criminal Minds ovat tuoneet silvotut ruumiit ja luunrippeet arki-iltoihimme. Sarjat ovat tutustuttaneet katsojat forensiseen antropologiaan. Kyselimme tutkija Heli Maijaselta luista ja niiden kanssa työskentelystä. Samalla saimme mielenkiintoisen katsauksen akatemian, ja sen ulkopuolisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa.