Kulttuurisidonnainen sydänkohtaus

Sepelvaltimotauti on eräs ylei­sim­mis­tä kuo­lin­syis­tä län­si­mais­sa. Sen esiin­ty­vyys vaihtelee maailman eri kolkissa. Sairastumisriski riippuu osittain geeneistä, mutta siihen voi vaikuttaa elä­män­ta­voil­la. Tupakointi ja epä­ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio lisäävät sai­ras­tu­mis­ris­kiä, kun taas liikunnan avulla riskiä voi pienentää.

Erään laajan epi­de­mio­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen mukaan myös ihmiskuva ja arvo­maa­il­ma vai­kut­ta­vat sepel­val­ti­mo­tau­din esiin­ty­vyy­teen. Kyseisessä tut­ki­muk­ses­sa tut­kit­tiin sepel­val­ti­mo­tau­din esiin­ty­vyyt­tä Yhdysvaltojen japa­ni­lais­taus­tai­sen väestön kes­kuu­des­sa. Tutkijoiden mukaan sepel­val­ti­mo­tau­tia esiintyi sitä enemmän, mitä ”ame­rik­ka­lai­sem­man” elä­män­ta­van ja arvo­maa­il­man siir­to­lai­set olivat omak­su­neet. Kulttuuri siis vaikuttaa sai­ras­ta­vuu­teen.

Kyse ei ollut vain ruo­ka­va­lion kal­tai­sis­ta asioista. Lopulta ainoaksi selit­tä­väk­si tekijäksi näytti jäävän ame­rik­ka­lai­sen kult­tuu­rin normien ja arvo­maa­il­man vaikutus. Siinä, missä japa­ni­lai­nen kulttuuri korostaa sisä­ryh­män harmoniaa, ame­rik­ka­lai­nen kulttuuri korostaa yksi­löi­den välistä kil­pai­lua­se­tel­maa. Voiko sydän­koh­taus olla siis seurausta myös ihmis­ku­vas­ta? Yhdysvaltalainen indi­vi­dua­lis­mia pai­not­ta­va elä­män­ta­pa näyttää syn­nyt­tä­vän enemmän stressiä kuin perin­tei­nen japa­ni­lai­nen elä­män­ta­pa.

Merkitystä voi olla myös sillä, että omaa kult­tuu­ris­ta taus­taan­sa koros­ta­vat ihmiset ovat monesti yhtei­söl­li­sem­piä kuin ne, jotka pyrkivät sulau­tu­maan osaksi val­ta­kult­tuu­ria. Esimerkiksi perin­tei­siin juhliin osal­lis­tu­mi­nen voi antaa sisältöä elämään ja sitä kautta vaikuttaa posi­tii­vi­ses­ti ter­vey­teen.

  1. Harry C. Triandis. 1994. Culture and Social Behavior.

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki. Juusolle voi lähettää palautetta ja kommentteja sähköpostitse: palaute.koponen@gmail.com

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kipu on asia, jota ihminen yleensä välttelee. Ihmislajin edustajia löytää silti muun muassa kävelemästä tulisilla hiilillä ja roikkumasta selkänahkaan työnnettyjen lihakoukkujen varassa köysistä - omasta tahdostaan. Miksi? Vapaaehtoisen kivun ympärille rakentuu monia kiinnostavia tapoja.

Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi.

Karibianmeren saarille saapuneet espanjalaiset valloittajat pyrkivät selvittämään 1500-luvun alussa, onko paikallisilla sielua. Kysymys oli keskeinen löytöretkien kannalta, sillä vain ihmisiä joilla on sielu, voidaan käännyttää kristinuskoon. Saarten paikallisia asukkaita taas kiinnosti tutkia valloittajien ruumiita. He hukuttivat saapuneita ja tarkkailivat, mätänevätkö kehot kuoleman jälkeen.