Kulttuurisidonnainen sydänkohtaus

Sepelvaltimotauti on eräs ylei­sim­mis­tä kuo­lin­syis­tä län­si­mais­sa. Sen esiin­ty­vyys vaihtelee maailman eri kolkissa. Sairastumisriski riippuu osittain geeneistä, mutta siihen voi vaikuttaa elä­män­ta­voil­la. Tupakointi ja epä­ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio lisäävät sai­ras­tu­mis­ris­kiä, kun taas liikunnan avulla riskiä voi pienentää.

Erään laajan epi­de­mio­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen mukaan myös ihmiskuva ja arvo­maa­il­ma vai­kut­ta­vat sepel­val­ti­mo­tau­din esiin­ty­vyy­teen. Kyseisessä tut­ki­muk­ses­sa tut­kit­tiin sepel­val­ti­mo­tau­din esiin­ty­vyyt­tä Yhdysvaltojen japa­ni­lais­taus­tai­sen väestön kes­kuu­des­sa. Tutkijoiden mukaan sepel­val­ti­mo­tau­tia esiintyi sitä enemmän, mitä ”ame­rik­ka­lai­sem­man” elä­män­ta­van ja arvo­maa­il­man siir­to­lai­set olivat omak­su­neet. Kulttuuri siis vaikuttaa sai­ras­ta­vuu­teen.

Kyse ei ollut vain ruo­ka­va­lion kal­tai­sis­ta asioista. Lopulta ainoaksi selit­tä­väk­si tekijäksi näytti jäävän ame­rik­ka­lai­sen kult­tuu­rin normien ja arvo­maa­il­man vaikutus. Siinä, missä japa­ni­lai­nen kulttuuri korostaa sisä­ryh­män harmoniaa, ame­rik­ka­lai­nen kulttuuri korostaa yksi­löi­den välistä kil­pai­lua­se­tel­maa. Voiko sydän­koh­taus olla siis seurausta myös ihmis­ku­vas­ta? Yhdysvaltalainen indi­vi­dua­lis­mia pai­not­ta­va elä­män­ta­pa näyttää syn­nyt­tä­vän enemmän stressiä kuin perin­tei­nen japa­ni­lai­nen elä­män­ta­pa.

Merkitystä voi olla myös sillä, että omaa kult­tuu­ris­ta taus­taan­sa koros­ta­vat ihmiset ovat monesti yhtei­söl­li­sem­piä kuin ne, jotka pyrkivät sulau­tu­maan osaksi val­ta­kult­tuu­ria. Esimerkiksi perin­tei­siin juhliin osal­lis­tu­mi­nen voi antaa sisältöä elämään ja sitä kautta vaikuttaa posi­tii­vi­ses­ti ter­vey­teen.

  1. Harry C. Triandis. 1994. Culture and Social Behavior.

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat antropologisen tutkimuksen ytimessä, sillä aihe koskettaa meitä kaikkia. Työkentällä-haastattelussa keskustelemme antropologi Laura Menardin kanssa hänen työstään kansanterveystieteen lehtorina Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa.

’Kiina, lakkaa syömästä kaikkea, mikä liikkuu!' Kuva plakaattia pitelevästä valkoihoisesta aktivistista levisi somessa vain muutama viikko sen jälkeen, kun kansainväliset uutistoimistot alkoivat julkaista artikkeleita uudenlaisesta viruksesta, potentiaalisesta massatappajasta. Plakaatin teksti viittaa teorioihin, joiden mukaan korona-virus olisi siirtynyt ihmisiin lepakoista.

Suomalaista saunakulttuuria 80-90 -lukujen taitteessa tutkineen antropologi L.M. Edelswardin mukaan itsenäisyyttä ja itsehillintää korostavassa kulttuurissa ihminen tarvitsee saunaa voidakseen olla oma itsensä.