Kulttuurisidonnainen sydänkohtaus

Sepelvaltimotauti on eräs ylei­sim­mis­tä kuo­lin­syis­tä län­si­mais­sa. Sen esiin­ty­vyys vaihtelee maailman eri kolkissa. Sairastumisriski riippuu osittain geeneistä, mutta siihen voi vaikuttaa elä­män­ta­voil­la. Tupakointi ja epä­ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio lisäävät sai­ras­tu­mis­ris­kiä, kun taas liikunnan avulla riskiä voi pienentää.

Erään laajan epi­de­mio­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen mukaan myös ihmiskuva ja arvo­maa­il­ma vai­kut­ta­vat sepel­val­ti­mo­tau­din esiin­ty­vyy­teen. Kyseisessä tut­ki­muk­ses­sa tut­kit­tiin sepel­val­ti­mo­tau­din esiin­ty­vyyt­tä Yhdysvaltojen japa­ni­lais­taus­tai­sen väestön kes­kuu­des­sa. Tutkijoiden mukaan sepel­val­ti­mo­tau­tia esiintyi sitä enemmän, mitä ”ame­rik­ka­lai­sem­man” elä­män­ta­van ja arvo­maa­il­man siir­to­lai­set olivat omak­su­neet. Kulttuuri siis vaikuttaa sai­ras­ta­vuu­teen.

Kyse ei ollut vain ruo­ka­va­lion kal­tai­sis­ta asioista. Lopulta ainoaksi selit­tä­väk­si tekijäksi näytti jäävän ame­rik­ka­lai­sen kult­tuu­rin normien ja arvo­maa­il­man vaikutus. Siinä, missä japa­ni­lai­nen kulttuuri korostaa sisä­ryh­män harmoniaa, ame­rik­ka­lai­nen kulttuuri korostaa yksi­löi­den välistä kil­pai­lua­se­tel­maa. Voiko sydän­koh­taus olla siis seurausta myös ihmis­ku­vas­ta? Yhdysvaltalainen indi­vi­dua­lis­mia pai­not­ta­va elä­män­ta­pa näyttää syn­nyt­tä­vän enemmän stressiä kuin perin­tei­nen japa­ni­lai­nen elä­män­ta­pa.

Merkitystä voi olla myös sillä, että omaa kult­tuu­ris­ta taus­taan­sa koros­ta­vat ihmiset ovat monesti yhtei­söl­li­sem­piä kuin ne, jotka pyrkivät sulau­tu­maan osaksi val­ta­kult­tuu­ria. Esimerkiksi perin­tei­siin juhliin osal­lis­tu­mi­nen voi antaa sisältöä elämään ja sitä kautta vaikuttaa posi­tii­vi­ses­ti ter­vey­teen.

  1. Harry C. Triandis. 1994. Culture and Social Behavior.

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.

Tiibetiläisessä ilmahautauksessa vainajan ruumiista hankkiudutaan eroon tarjoamalle se haaskalintujen syötäväksi. Käytäntöön liittyy näkemyksiä elämän kunnioittamisesta ja kuolemasta ensisijaisesti henkisenä tapahtumana.

Iltapäivisin monissa japanilaisissa yrityksissä avataan radio ja aloitetaan työntekijöiden yhteinen voimisteluhetki. Hetkeen kuuluu venyttelyä ja mahdollisesti voimisteluliikkeitä, joillain työpaikoilla käytössä saattaa olla myös kiipeilyteline.

Suomessa aivovammautuu vuosittain arviolta 20 000 ihmistä. Arvio lienee alimitoitettu, sillä suuri osa etenkin lievistä aivovammoista jää kokonaan toteamatta. Ne saatetaan myös todeta “aivotärähdyksiksi”, joista toipuu ennalleen. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Joskus päähän osuu kovempaa, ja se voi mullistaa henkilön koko maailman.